Taideyliopiston kampuksen kunnostus, Helsinki

Kampushankkeen kokonaislaajuus oli noin 12 700 brm², ja se sisälsi myös sr2-luokan suojeltujen rakennusten kunnostusta. Rakennuttaja ja tilojen vuokranantaja on Eläkevakuutusyhtiö Veritas, ja urakoitsijana toimi Lujatalo Oy, kohteen geo-suunnittelusta vastasi Iikka Kärki AFRYn geo-yksiköstä ja Tuomo Rantala AFRY Buildings-yksiköstä toimitti hankkeeseen kilpailuvaiheen alustavan rakennesuunnittelun, Vahanen Suunnittelupalvelut Oy toimitti hankkeeseen Lujatalon tilauksesta uudis- ja korjausrakennesuunnittelun vastaavana rakennesuunnittelijana Riku Hemmilä ja Vahanen Rakennuttaminen Oy Veritaksen tilauksesta sähkö- ja LVIA-töiden valvonnan. Pääsuunnittelijana ja arkkitehtinä toimi Asmo Jaaksi JKMM Arkkitehdit Oy:stä.

Sörnäisten rantatien puoleinen viisikerroksinen uudisrakennus osoitteessa Kaikukatu 5 on näyttävä toimisto- ja teollisuustilan symbioosi. Kuvataideakatemian työpajatiloista haluttiin teollisen oloista tilaa ja niihin rouheaa betonipintaa. Katutasolla on avaraa näyttelytilaa ja osin jopa yli kuusi metriä kattokorkeutta, joten osion ilme on uniikki ja vaikuttava. Uudisrakennus liittyy sisäpihan kautta vanhoihin rakennuksiin ja ensimmäisestä kerroksesta Teatterikorkeakoulun tiloihin. Koy Helsingin Kaikukatu 5:n rakennukselle on myönnetty LEED® Gold -ympäristösertifikaatti.

Kampus saatiin perustettua kalliolle

AFRY Finland vastasi hankkeen alussa kohteen geosuunnittelusta ja purkusuunnittelusta.

– Uuden päärakennuksen tieltä purettiin monikerroksinen teollisuuskiinteistö, Tuomo Rantala AFRY Buildings-yksiköstä kertoo.

Iikka Kärki AFRYn geo-yksiköstä sanoo, että uudisrakennus saatiin perustettua käytännössä kokonaan kallionvaraisena.

– Jonkin verran teimme tasauslouhintaa perustuksia varten. Vanhan suojellun rakennuksen päätyseinä ja osittain myös sivuseinää vahvistettiin suihkuinjektoinnilla.
 

Haitta-aineiden hallintaa laajassa mittakaavassa

Vahanen toimitti tätä hanketta varten, ja jo aiemmin kiinteistön kunnon ja korjaustarpeen selvittämiseksi, kymmeniä erilaisia rakennusfysiikkaan, ympäristöön ja rakentamisen sekä purkamisen terveellisyyteen liittyviä tutkimuksia, selvityksiä ja lausuntoja, muun muassa betonirakenteiden kunto- ja haitta-ainetutkimuksia, jo vuodesta 2004 lähtien.

– Kohde oli haastava erityisesti haitta-aineiden hallinnan osalta, kertoo tiimipäällikkö Anna-Maria Nieminen.

– Kohteessa piti purkaa haitta-aineita sisältäviä vanhoja rakenteita, joissa oli rikkinäisiä asbestimateriaaleja, joten purkutyöt suunniteltiin Senaatti-kiinteistöille erikseen. Rikkoutuneiden materiaalien vuoksi purkutöiden aikana piti ottaa huomioon asbestialtistusten mahdollisuus. Tutkimuksilla saatiin rajattua ongelma-alueet tarkasti. Näin laajaa haitta-aineiden hallintaa tarvitaan vain hyvin harvassa kohteessa. Lisähaasteena oli vielä purettavien ja säilytettävien vanhojen osien välisten rajapintojen huomioon ottaminen.

Hybridikohteessa riitti haasteita

Rakennesuunnittelun suurimpana haasteena oli suhteellisen pitkillä jänneväleillä tehty ja massiivinen paikalla valettava pilari-laattarakenne, jonka kuivuminen vei aikaa. Kosteudenhallintaan ja sisäilman laatuun piti kiinnittää erityisesti huomiota, mikä toi haasteita aikatauluun. Niihin vastattiin työmaaorganisaation kanssa valujärjestyksien, työnaikaisen suojauksen, jälkihoitojen ja betonikoostumuksen hyvällä suunnitelulla. Lisäksi osa työ- ja opiskelutiloista vaati tavallista perusteellisempaa äänieristystä, ja oman haasteensa suunnitteluun toi uudisrakennuksen perustusten vaatima louhiminen olemassa olevien rakenteiden lähellä. Rakennuksen runkoon lisättiin pilareita, ja kantavia seiniä muokattiin viereisten rakennusten suojaamiseksi.

– Taiderakenteet ovat meille mieluisia kohteita, koska niissä suunnittelija saa näyttää osaamistaan, sanoo Vahanen Suunnittelupalvelut Oy:n toimitusjohtaja Ahti Rantonen.

– Taideyliopiston kokonaisuus haastoi rakennesuunnittelijaa monella tavalla, mutta taide- ja kulttuurikohteet ovat niitä erikoisosaamisen alueita, joissa olemme Vahasella erityisen vahvoja.

– Kohde oli epätavanomainen, ja sen uudistuksessa moderniin käyttöön oli hienoa olla mukana, sanoo Vahanen Suunnittelupalvelut Oy:n korjausrakentamisen johtaja Marko Latvala.

– Meillä Vahasella on hyvät resurssit palvella asiakkaita hybridikohteissa, joissa tarvitaan vankkaa korjaus- ja uudisrakentamisen osaamista. Uudisosan perustusten sijoittaminen mahdollisimman lähelle peruskorjattavan rakennuksen perustuksia vaatii aina asiantuntevaa ja huolellista suunnittelua. Kohteen opetustilat ja studiot vaativat yli normaalin 60 dB:n äänenvaimennusta eli massiivisia akustisia seiniä ja alakattoja.

– Hanke oli meille merkittävä siinä mielessä, että se oli ensimmäinen yhteistoimintaan perustuva urakkakilpailuvoittomme, sanoo Lujatalon suunnittelujohtaja Niila Aunio.

– Hankekehitysvaiheessa osapuolina olivat Taideyliopisto, Veritas, Lujatalo ja JKMM, ja sen aikana saatiin kilpailuluonnokset sellaiseen pisteeseen, että pystyimme laatimaan tarvittavat sopimukset toteutusta varten. Vahanen tuli mukaan toteutusvaiheessa, jolloin haasteena oli suunnitelmien kokoaminen, ja osoittautui arvokkaaksi kumppaniksi ensinnäkin suunnittelemalla juuri oikeanlaisen rakennejärjestelmän. Olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen liittyvä paikallavalukohde antoi toisaalta vapauksia mutta oli suunnittelutehtävänä hyvin vaativa. Olemme erityisen tyytyväisiä Vahasen innovointiin ja suunnitelmien nopean valmistumiseen. Hankkeeseen sisältyi haastavia, osin suojeltuja korjausrakentamisen tehtäviä, joissa myös korostui Vahasen kyky löytää hyvät ratkaisut. Haluan erityisesti mainita suuren ja suunnittelukohteena vaativan teräsrakenteisen valokaton, johon löydettiin arkkitehtonisesti ja teknistaloudellisesti hieno, sopivan kevyt mutta luja rakenteellinen lopputulos.

– Hanke oli haasteellinen, mutta toisaalta hyvin mielenkiintoinen, komppaa LVIA-valvonnasta vastannut Tomi Linkala Vahanen Rakennuttaminen Oy:stä.

– Tilojen erilaiset käyttötarkoitukset edellyttivät laajan kirjon erilaisia huonesäätöjä. Tilakohtaisesti säädetään muun muassa lämpötilaa, kosteutta, hiilidioksidipitoisuutta sekä ilmavirtoja tilan kulloisenkin käyttötarkoituksen mukaan. Työpajatiloihin tehtiin lisäksi kohdepoistoja ja laitteistoihin käyttäjäkohtaisia muutoksia. Rakennuksen lämmitys ja jäähdytys toteutetaan kaukolämmöllä ja -jäähdytyksellä. Jäähdytys tapahtuu pääosin ilmanvaihdon kautta, ja rakennusautomaatio säätelee tilakohtaisia ilmavirtoja tarpeen mukaan.

– Kun hanke on luovutettu, pienet puutteet huomataan nopeasti, ja unohtuu helposti, että kokonaisuutena hanke on ollut erittäinkin onnistunut, pohtii Vahasen rakennuttajajohtaja Jouko Rokkonen.

– Tämä hanke oli Vahaselle poikkeuksellinen siinä mielessä, että suunnittelu- ja valvontapalvelut toimitettiin eri tilaajille, joten kohdetta tarkasteltiin tavallistakin kokonaisvaltaisemmin kahdesta eri näkökulmasta. Kyseessä oli KVR-urakka, joka ei ole oppilaitoshankkeelle tyypillinen urakkamuoto, mutta jossa onnistuttiin hyvin sopimusteknisesti eli myös lisämuutostöiden hallinnassa, mikä ei ole aina itsestään selvää. Hanke oli poikkeuksellisen pitkä, ja siinä toimittiin limittäin, joten muutoksia tarvittiin paljon. Projekti todistaa, ettei yhteistoiminnallisuus aina vaadi urakkamuodoksi allianssia.

Hanketta leimasivat yhteistyöhalu ja -kyky

Vahanen Rakennuttaminen Oy:n sähköasiantuntija Sampo Eerola vastasi hankkeessa sähkötöiden valvonnasta.

– Kohteessa on pieni aurinkovoimala ja kaikkialla LED-valaistus. Tilaaja, urakoitsija ja käyttäjät olivat vahvasti mukana muutoksissa, eli toimijoita oli paljon, mutta hanketta leimasivat halu ja kyky tehdä yhteistyötä. Tässä kohteessa päästiin keskimääräistä enemmän olemaan mukana muutoksissa, ja tilaajan ja urakoitsijan välillä vallitsi luottamuksen henki, sanoo Eerola.

– Taideyliopisto on Veritakselle merkittävä kiinteistösijoitus, ja sen 25 vuoden vuokrasopimus on tällä hetkellä yhtiömme pisin, sanoo Veritaksen rakennuttajapäällikkö Jarkko Saari.

– Olimme voittavassa joukkueessa yhdessä Lujatalon ja JKMM arkkitehtien kanssa Senaatti-kiinteistöjen julkisessa kilpailutuksessa. Kohde oli haastava, koska siihen sisältyi vanhaa, suojeltua ja purettavaa sekä vielä uudisrakentamistakin. Vanhoissa, teollisessa käytössä olleissa rakennuksissa oli paljon erilaisia haitta-aineita, mikä hankaloitti rakennustöitä. Henkilökohtaisestikin olin hankkeessa monessa mukana, ja yhteistyö sujui kaikkien osapuolien välillä ainakin isossa kuvassa ihan mainiosti.

– Hankkeen talotekniikan valvontasopimus tehtiin alun alkaen Rakennuttajatoimisto Allianssin kanssa, joka sittemmin yhdistyi Vahanen-yhtiöihin, Saari jatkaa.

– Talotekniikka on kohteessa isossa roolissa, koska Taideyliopiston työpajoissa esimerkiksi hitsataan, maalataan ja käsitellään kipsiä. Sen puolen toimivuuteen panostettiin siis tavallista enemmän. Vahasella pyritään valvonnan kautta auttamaan mahdollisimman paljon rakentajaa ja olemaan hengessä mukana. Varsinkin LVIA-puolen valvontaan tarvittiin tässä kohteessa tavallista enemmän ”paukkuja”, jotta kaikki palaset loksahtivat paikoilleen, ja valvonta oli meille arvokas palvelu, jotta projekti saatiin vietyä onnistuneesti päätökseen.

Projektin tiedot

• Asiakas: Kiinteistö Oy Helsingin Kaikukatu 5 c/o Veritas Eläkevakuutus
• Hanke: Yliopistokampuksen kunnostushanke
• Aika: 2021
• Koko: n. 12 700 brm²
• AFRYn rooli: Geosuunnittelu, purkusuunnittelu, rakennusfysikaaliset tutkimukset, LVI-valvonta, sähkötöiden valvonta, rakennesuunnittelu