"Ei tässä vielä ilmaan lähdetä, mutta tie- ja ratahankkeet ovat kyllä kehittyneet 38 vuoden aikana”

Ilkka Puustinen on tullut AFRYlle useiden yritysostojen kautta. AFRYllä on muutamia Maa ja Vesi -nimisessä yrityksessä uransa aloittaneita tosiammattilaisia.

Ilkan kohdalla hän oli valmistuttuaan työskennellyt viiden kuukauden ajan Libyan moottoritiehankkeissa Liikennetekniikalla Lauttasaaressa. Liikennetekniikan työkokemuksen jälkeen hän vaihtoi saman kaupunginosan sisällä Maalle ja Vedelle. Ilkan ensimmäiset projektit liittyivät Lahden Uudenmaankadun katusuunnitteluun ja tiehallintoon, ja siitä lähtien suuret tiehankkeet ovat vieneet hänet mukanaan. Maa ja Vesi Oy liitettiin myöhemmin osaksi Pöyryä ja 2019 osaksi AFRYä.

Ilkka, sinulla on upea ura takanasi. Mikä on ollut pitänyt sinut AFRYllä 38 vuoden ajan?

Urani alkuvaiheilla teimme kaikkea uutta, kun ATK yleistyi niinä aikoina. Muilla yrityksillä ei ollut käytössä samoja työkaluja kuin Maa ja Vesi Oy:lla. Edelläkävijyys ohjasi työntekoamme – ennen kaikki käyttivät yhtä tietokonetta, jota seurasivat mustavalkonäytöt. 2020-luvun etätyöskentelystä ei silloin 1980-luvulla ollut tietoakaan.

Työkaverit ovat luonnollisesti vaihtuneet 38 vuoden aikana paljon. Muutamia tuttuja kasvoja alalla on vielä sen alkuajoilta, mutta suuri osa työkavereistani on jo siirtynyt eläkkeelle. Kirsti Helminen eläköityi puolitoista vuotta sitten, ja hänen kanssaan olimme tehneet pitkään yhteistyötä. Hän lienee pitkäaikaisin työkaverini.

Viime aikoina on tullut paljon uusia asiantuntijoita AFRYlle. 1990-luvun laman aikaan henkilöstö luonnollisesti väheni merkittävästi, ja sen vaikutukset ovat näkyneet yritysmaailmassa yhden kokonaisen sukupolven puuttumisena. Se on ehkäpä näkyvin muutos alalla 1980- ja 2000-luvun välissä. Laman seurauksena uusia työntekijöitä ei tohdittu rekrytoida, ja siksi se vaikuttaa koko suunnittelualan ikärakenteeseen. Sekin on yksi syy, miksi alan asiantuntijat ovat keskenään tuttuja. Piirit ovat pienet ja lisäksi yhteistyöhankkeet tutustuttavat työntekijät hyvin muihin toimijoihin. Itse työt eivät muutu, mutta työntekotapa ja teknologia toki kehittyy jatkuvasti.

Urani lämpimimpiä muistoja ovat varmaankin firman yhteiset tilaisuudet. Ennen niitä järjestettiin lähes kerran kuussa. Laskiaisriehat, saunaillat, illalliset ja muut tapahtumat tutustutti työntekijät toisiinsa hyvin. Tämänkaltainen toiminta on vähentynyt 2010-luvulta lähtien kaikissa yrityksissä, ja koronan vuoksi näitä tapahtumia ei tietystikään ole mahdollisuutta järjestää.

Kaiken kaikkiaan ammattitaitoinen verkosto ja oman asiantuntijuuteni hyödyntäminen ovat pitäneet minut AFRYn, Pöyryn ja Maa ja Vesi Oy:n otteessa 38 vuotta.

Mitkä asiat ovat kehittyneet tiehankkeissa, liiketoiminnassa tai maailmassa ylipäätään viime vuosien aikana?

Urani alussa tiehankkeiden tilaaja oli poikkeuksetta Tiehallinto. Nyt uudet hankintamuodot ovat vallanneet alaa ja valtio ei välttämättä ole ollut AFRYn tilaajana, vaan teemme paljon töitä myös urakoitsijoille. Työtapa on sitä kautta muuttunut: työnteko on suoraviivaisempaa, urakoitsijalta tulee selkeät ja nopeat päätökset, mikä tekee työnteosta verkkaisempaa.

Tilaajien lisäksi toinen suuri muutos alalla on tietomallinuksen kehittyminen. Se on ollut edistysaskel 2010-luvun rakentamisessa. Siitä lähtien tietomallinnus on kehittynyt valtavasti ja paperikopiot ovat jääneet historiaan. Pian piirustuksia ei tehdä ollenkaan. Olen itsekin tehnyt tietomalleja jo 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Olin mukana kehittämässä suunnitteluohjelmaa yhdessä Tiehallinnon kanssa (ent.) X Road, nykyinen Tekla Civil. Nykyään väylä-, rata- ja katusuunnittelijat käyttävät Tekla Civiliä mallintamiseen.

Miten näet liikenteen tulevaisuuden?

Autoilu tulee sähköistymään, mutta avaruussukkulat tuskin vielä valtaavat metropoleja. Rata- ja raitiotiehankkeet todennäköisesti tulevat ainakin Suomessa lisääntymään ja tekevät liikkumisesta kaupunkien välillä sujuvampaa.

Turvallisuuteen kiinnitetään paljon huomiota suunnittelussa, työmaalla ja kaikkialla. Turvallisuutta valvotaan hyvinkin tarkasti ja siihen pyritään selkeästi panostamaan koko yhteiskunnassa. Vaarallisin osa päivää on työntekijän työmatka ja tähän nivoutuu paljon vastuuta tie- ja väylien suunnittelussa.

Työmaalla toki työturvallisuuteen kiinnitetään huomiota perehdytyksen ja liikkumisen osalta, mutta toimistotyössä riskit ovat onneksi vähäisemmät.

Miten vietät vapaa-aikasi?

Kalastan ja metsästän paljon. Lisäksi mökkeilen Porvoon saaristossa viikonloppuisin ja täten Porvoonväylä, Valtatie 7, on tullut hyvinkin tutuksi.

Mitä kestävä kehitys tarkoittaa sinulle ja koetko vaikuttavasi siihen työlläsi?

Projekteissa vastuullisuus pohdituttaa toki aina! Kysynnän ja tarjonnan lailla on toki tässäkin roolinsa. Kukaan tuskin haluaa luopua autolla ajamisesta tai puhelimen käytöstä, joihin akkuihin tarvittavia mineraaleja hankitaan. Toisaalta mineraalien hankinta muualta pohdituttaa vielä enemmän. Materiaalien järkevää käyttöä, uusiomateriaaleja ja teollisuuden sivutuotteita toki pohditaan meillä jokaisessa hankkeessa.

Toivoisin kaikilta työntekijöiltä enemmän rohkeutta esittää innovatiivisiakin mielipiteitä tilaajille. Täten saisimme entistä enemmän modernia ajattelua ja kokeilunhalua myös suuriin hankkeisiin. Suomessa pelataan aina varman päälle, mikä on tietysti hyvä asia. Siihen kuitenkin liittyy kokeilun pelko, ja siksi rohkaisen kaikkia pohtimaan, miten kehitys tapahtuu, jos uusia asioita ei uskalleta kokeilla.

Isolla mittakaavalla julkisen liikenteen hankkeet toki vaikuttavat kaupunkien kestävään kehitykseen, mutta on oltava myös realistinen suuria investointeja suunnitellessa: jos useita kaupunkeja ohittavalla junalla säästetään vartti, mitä jos junan alku- ja päätepisteen saavuttamiseen kuluu enemmän aikaa? Siksi laaja kokonaiskuva on hyvä ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Vaihtoehtoja on löydyttävä myös ratavarsikaupungeille.