Kristina Idner on työskennellyt AFRYllä 50 vuotta

Kiinnostus tekniikkaa kohtaan alkoi lapsuudessa, kun Kristina perheineen muutti maatilalle. Hän pääsi isänsä mukana traktorin kyytiin ja osallistui myös metsätöihin jo nelivuotiaana. Sittemmin innostusta vahvisti Meccano-rakennussarjaan perehtyminen kymmenen vuotta vanhemman veljen johdolla. Kun veli aloitti opinnot teknillisessä korkeakoulussa, Kristina kiinnostui yhä enemmän kaikesta tekniikkaan liittyvästä.

Uransa alussa Kristina oli yksi harvoista naisista insinöörien joukossa

Kun Kristina aloitti uransa, kollegoiden joukossa ei ollut montaa naista. "Yritin olla aina huolellisempi ja reippaampi kuin mieskollegani, mikä johti välillä ylisuorittamiseen." Kristina kertoo tällöin omaksuneensa työssään todellista luonnettaan kovemman asenteen.

Kristinan mielestä sitä mukaa kun naisia palkattiin operaattoreiksi ja tuotantopäälliköiksi, myönteinen asenne naisia kohtaan teollisuudessa kasvoi. Se on myös inspiroinut monia alalla, mikä on johtanut siihen, että yhä useammat ovat siirtyneet laboratorio- ja tutkimustehtävistä tuotanto- ja projektitehtäviin.

Työreissujen ja perhe-elämän yhdistämisessä on tarvittu ja saatu apua

Kristina kokee saaneensa aina tukea esihenkilöiltään ja aviomieheltään. Miehensä kanssa hän on pystynyt keskustelemaan molempien töihin liittyvistä teknisistä kysymyksistä. Koska kummallekin on kertynyt runsaasti matkustuspäiviä työn vuoksi, esimerkiksi kodin remonteista on huolehtinut se, joka on sattunut kulloinkin olemaan kotona.

Perhe-elämän ja vanhempien uran yhdistäminen on vaatinut Kristinan perheeltä kekseliäisyyttä. Kun hänen miehensä työskenteli Panamassa uuden vesivoimalaitoksen käynnistämistyömaalla ja Kristina omassa projektissaan Kanadassa, perheen 14-vuotias asui kummivanhemmillaan. Nelivuotias kuopus lähti Kristinan mukana Kanadaan, missä hän kävi paikallista päiväkotia.

Kotimaassakin tarvittiin usein apua lastenhoidossa. "Meillä oli varamummo, joka asui meillä aina, kun olimme molemmat reissussa. Hän oli meille korvaamaton!"

Aineiston käsittelystä on tullut huomattavasti tehokkaampaa vuosien aikana

Kun Kristina aloitti uransa, suurin osa laskelmista tehtiin käsin, lukuun ottamatta tiettyjä simulaatioita, jotka tehtiin esimerkiksi teknillisen korkeakoulun tietokoneilla. Muutaman päivän tehtaalla tehty koestus saattoi tuottaa useita A4-mappeja täynnä taulukoita ja laskelmia.

Manuaalisesti luettavista ja/tai tulostimen sisältävistä mittauslaitteista on siirrytty digitaaliseen tiedonkeruuseen. Tämä muutos on mahdollistanut aineiston käsittelyn tehokkaammin esimerkiksi Excelissä ja erilaisten simulaatio-ohjelmien avulla.

Uran mieleenpainuvimmat projektit

Vuosikymmenten aikaisia projekteja muistellessaan Kristina nostaa esiin hankkeen, jossa hän toimi 1980-luvun puolivälissä prosessivastaavana. Kyseessä oli uuden kuitulinjan rakentaminen Borneossa. "Projektin loppuvaiheessa pääsin kouluttamaan yhdessä muiden silloisen ÅF:n työntekijöiden kanssa tehtaan uusia insinöörejä. Koulutus kesti vuoden – puolet ajasta kului Ruotsissa ja toinen puoli Borneossa."

Uransa haastavimpiin projekteihin Kristina katsoo vuosina 1987–1989 toteutetun hankkeen, johon sisältyi Suomen ensimmäisen happidelignifiointivaiheen ja ECF-valkaisulaitoksen esiselvitys, toteutus ja käyttöönottovaihe. "Tämä haastoi meitä teknisesti, sillä laitoksella ei ollut aiempaa kokemusta happidelignifioinnista tai kloorittomasta valkaisusta."

Haasteelliseksi hankkeeksi Kristina nostaa myös Ruotsin ensimmäinen TCF-valkaisulaitoksen. "Vastasimme hankkeessa esiselvityksestä, esiprojektista, toteutuksesta ja käyttöönottovaiheesta vuosina 1995–1998, ja siihen liittyi haasteita niin teknologian, konevalintojen kuin tuotelaadunkin osalta."

Afrikan hankkeista Ngodwanan tehdaskompleksin projekti Etelä-Afrikassa on jäänyt vahvasti mieleen. Kristina oli hankkeessa sekä projektivastaava että prosessivastaava. "Tiimini oli erittäin ammattitaitoinen, ja myös asiakkaamme oli hyvin asiantunteva."

Ylpeys ammatillisesta kehittymisestä

Kun Kristinalta kysytään, mistä hän on erityisen ylpeä urallaan, hän nostaa esiin paitsi ammatillisen kehittymisen, myös kehittymisensä tiiminvetäjänä. "Olen oppinut paljon työskennellessäni muiden alojen osaajien, kuten esimerkiksi mekaniikan, sähkön ja automaation asiantuntijoiden kanssa."

Kristinan neuvot uransa alussa oleville insinööreille

• Seuraa teknologian kehitystä.
• Uskalla kokeilla uutta, ole utelias ja tartu tilaisuuksiin.
• Ole huolellinen ja pidä kiinni aikatauluista.
• Ole oma itsesi ja uskalla pyytää apua taitavilta esihenkilöiltä ja kollegoiltasi.