Sisäilmatiimin erityisasiantuntijat ratkovat hankalia sisäilmaongelmia
Sisäilmatiimin erityisasiantuntijat ratkovat hankalia sisäilmaongelmia
Jo opiskeluaikana syttynyt kiinnostus rakennusfysiikkaan on vaikuttanut tiimipäällikkö Katariina Laineen elämään monin tavoin. Katariina tuli alun perin Vahanen Rakennusfysiikka Oy:hyn, joka on nyt osa AFRYä.
Jo opiskeluaikana syttynyt kiinnostus rakennusfysiikkaan on vaikuttanut tiimipäällikkö Katariina Laineen elämään monin tavoin. Hän työskentelee sisäilmatiimin vetäjänä ja on kouluttautunut sertifioiduksi rakennusterveysasiantuntijaksi (RTA), joita rakennusfysiikan yksikössä on kaikkiaan 12. Katariinalla on rakennusfysiikan suunnittelijan vaativa + FISE-pätevyys ja korjausvaurion korjaussuunnittelijan poikkeuksellisen vaativa FISE-pätevyys.
Harrastuksetkin liittyvät kosteuteen, tosin enemmän sääoloihin ja mereen, sillä Katariina harrastaa kesäisin avomerikilpapurjehdusta ja talvisin retkiluistelua.
Rakennusfysiikasta sisäilmaongelmia ratkomaan
Katariina valmistui vuonna 2010 silloisesta Tampereen teknillisestä korkeakoulusta ja teki diplomityön rakennusmateriaalien rakennusfysikaalisista ominaisuuksista. Hän on työskennellyt 11 vuotta Vahasella. Vahanen-yhtiöt on nyt osa AFRYä.
Vahasella Katariinan työura alkoi, kuten niin monilla muillakin aloittelevilla työntekijöillä, kenttätöistä kosteusmittausten ja kuntotutkimusten merkeissä.
Vuonna 2013 Katariinasta tuli sisäilma- ja kosteusteknisten palveluiden palveluvastaava, jonka tehtävänä on koordinoida ja kehittää sisäilma- ja kosteusteknisiä palveluita yrityksessä.
Samaisena vuotena tehtäväkenttä laajeni myös noin 10 sisäilma- ja kosteusteknisen kuntotutkijan muodostaman sisäilmatiimin vetäjäksi. Nykyisin toimenkuvaan kuuluu myös yrityksen toiminnan kehittämiseen liittyviä tehtäviä.
- Rakennusfysiikassa kaikki esihenkilöt osallistuvat vahvasti asiantuntijatehtäviin. Kirjoitan paljon lausuntoja esimerkiksi sisäilmaongelmiin liittyvissä riitatapauksissa. Toinen tyypillinen lausuntotyyppi liittyy rakennusterveysasiantuntijuuteen, jossa sertifioitu rakennusterveysasiantuntija tekee tutkimuksiin perustuvat riski- ja altistumisolosuhdearviot siitä, onko tilassa altistuttu huonolle sisäilman laadulle, Katariina kertoo ja jatkaa:
- Meille ohjautuu paljon erityisen ”kinkkisiä” sisäilmakuntotutkimustapauksia, joissa ongelman ratkaisemiseksi todetaan tarvittavan RTA-asiantuntijan erityisosaamista.
Lisäksi asiantuntijat käyvät vuositasolla pitämässä noin 120 luentoa erilaisissa sertifiointi- ja muissa koulutuksissa.
- Minä luennoin mm. RTA:n sertifiointikoulutuksissa, kosteudenmittaajien henkilösertifiointikoulutuksissa sekä pätevöityneiden kosteudenmittaajien sertifiointikursseilla, Katariina kertoo.
Katariinan työkuvaan kuuluu runsaasti myös kirjoitustehtäviä, kuten valtakunnallisten ohjeiden ja oppaiden kirjoittamista, esimerkiksi RT-korttien laatimista, ja asiantuntija-artikkeleita.
- Minulla on parhaillaan työn alla ympäristöministeriön tilaama ”Tiivistää vai ei – tilaajan opas”, joka toivottavasti saadaan valmiiksi kesän aikana.
Rakenteiden ilmatiiviyden parantaminen on ollut Katariinan mukaan paljon keskustelua herättänyt aihe alalla jo 2010-luvulta alkaen, koska virallisia ohjeita tiiviyden tutkimiseen ja korjausten tekemiseen on ollut hyvin vähän.
- Kun ei osattu tehdä oikein, saatettiin tiivistää sellaisia rakenteita, joissa ongelmat vain pahenivat tiivistämisen vuoksi. Esimerkiksi aktiivinen kosteus- ja mikrobivaurio ja sen aiheuttaja olisi pitänyt poistaa ja vasta sitten uusia rakenteita ja tiivistää. Tilannehan ei siinä kohdassa parantunut laisinkaan, jos ilmatiiveyttä parantamalla yritettiin korjata märkää rakennetta, selittää Katariina.
Katariina pitää tilaajan oppaan kirjoittamista mieluisana jatkumona tiivistämiseen liittyvien asioiden eteenpäin viemiselle:
- Nyt erilaiset näkökulmat ja vuosien kokemukset on tarkoitus niputtaa oppaan muotoon helpottamaan tiivistysten toteuttamista käytännössä.
Akuutista ongelmasta korjaussuunnitelmiin
AFRYn rakennusfysiikan yksikössä työskentelee 12 sertifioitua rakennusterveysasiantuntijaa (RTA).
Eurofins Expert Services Oy toimii sosiaali- ja terveysministeriön valtuuttamana sertifioijana.
Rakennusterveysasiantuntijat tekevät erilaisia sisäilma- ja kosteusteknisiä kuntotutkimuksia, kun epäillään sisäilmaongelmaa, etsitään syytä tai poistetaan sisäilmaongelmaa. Sertifiointi on osoitus varmennetusta ammattitaidosta.
Yleensä asiantuntijat ovat saaneet insinööri- tai diplomi-insinöörikoulutuksen. Lisäksi he noudattavat kuntotutkimuksissa Rakennusten kosteus- ja sisäilmateknisen kuntotutkimusoppaan (2016) ohjeita.
Tarkemmin määriteltynä sertifioitu RTA on erityisasiantuntija, joka tuntee sisäilman epäpuhtaudet, niiden terveysvaikutukset, tutkimusmenetelmät ja torjunnan, ymmärtää rakennusfysiikkaa, fysikaalisia olosuhteita, tuntee kuntotutkimusmenetelmät, rakenne- ja tuotantotekniikat, tuntee aiheeseen liittyvän juridiikan, ja ymmärtää myös ilmanvaihdon ja ilmastointitekniikan perusteet.
- RTA-asiantuntijat voivat tehdä suppeita korjaustarveselvityksiä tai laajempia selvityksiä tulevaa peruskorjaamista varten, tai heidän erityisosaamistaan tarvitaan akuutissa sisäilmaongelmatilanteessa. RTA-asiantuntija voi toimia myös korjaussuunnittelijana, jos hänellä on korjaussuunnittelun taustaa. Jonkin verran meiltä pyydetään myös suunnitelmatarkastuksia, joissa me ulkopuolisena tahona tarkastamme tehdyt suunnitelmat. Minäkin teen sekä korjaussuunnittelua, että sisäilmalähtöisiä suunnitelmatarkastuksia, Katariina kertoo.
RTA-asiantuntijuutta ei Katariinan mielestä ehkä vielä ihan riittävästi tunneta esimerkiksi taloyhtiöiden ja isännöitsijöiden keskuudessa. Isojen kiinteistöjen omistajille RTA-asiantuntijoiden toiminta vaikuttaa olevan tutumpaa. Tavallisimmin RTA-asiantuntija tulee Katariinan mukaan prosessiin terveysviranomaisen tai rakennusvalvontaviranomaisen aloitteesta.
- Myös pientalojen ARA-avustuksen saamiseksi voidaan edellyttää, että omistaja käyttää hankkeessa sertifioitua asiantuntijaa.
Vapaa-aika kuluu merellä
Katariina kertoo harrastaneensa avomerikilpapurjehdusta usean vuoden ajan, mutta vasta viime kaudella ensimmäistä kertaa omalla veneellään.
Talvella hän viihtyy yhtälailla merellä, mutta jään päällä. Hän valmistui ennen joulua Suomen Retkiluistelijoiden vetäjäksi ja luistelukilometrejä on kertynyt tänä talvena jo reilu 1200.
- Purjehdus ja retkiluistelu ovat hyvin samanlaisia siinä, että molemmissa tarkkaillaan säätä ja tuulia, kastepistettä ja meriveden pinnanvaihteluita. Lisäksi retkiluistelussa on paljon yhteneväisyyksiä rakennusfysiikkaan. On tavattoman mielenkiintoista tutkia, milloin jäätä muodostuu, kuinka nopeasti sitä muodostuu, milloin jää sulaa, miten jään kasvun tai sulamisen voi tilastoihin perustuen ennustaa ja niin edelleen. Tämä sopii oikein hyvin insinöörimielelleni, Katariina sanoo.
Lisäksi Katariina näkee veneilyssä ja retkiluistelussa yhtymäkohtia tiiminvetäjyyteenkin – omassa veneessä on osattava toimia kipparina ja retkiluistelijoiden vetäjänä kyetä vetämään porukkaa turvallisesti talvisilla jäillä.