Vesihuoltoa kehittämässä neljällä vuosikymmenellä

- Muistan hyvin, kun kävin kovalla pakkasella mittaamassa ja kartoittamassa uusia yhteyksiä vesijohdoille. Hyvin muistuu mieleeni myös ensimmäinen työpäiväni 3.6.1985 silloisella PSV:lla. Ensimmäisiä tehtäviäni taisi olla avustaminen painumalaskelmissa Pikku Huopalahden esirakentamiseen liittyen, Pellikka kertoo.

Kemijärvellä syntynyt Pellikka teki pitkän ja ansiokkaan uran suomalaisen vesihuollon hyväksi. Pellikka on palkittu Vesilaitosyhdistyksen kultaisella ansiomerkillä. Miehen eläkekahveja juotiin viime toukokuussa AFRYn Oulun toimistolla. Mikä Pellikan sai aikoinaan ryhtymään alalle?

- Opiskelin tien- ja vesirakennuslinjalla, mistä useammat valitsivat tienrakennuksen. Minua kiinnosti vesihuolto, ja pääsinkin viimeisenä harjoitteluvuonna Oulun vesipiirin vesitoimistoon töihin. Valmistuttuani sain vinkin, että silloisen PSV:n suunnittelupuolella voisi olla tarvetta.

Suunnittelu on muuttunut Pellikan mukaan valtavasti. Käsin tehdyt piirustukset ja tekstit, telefaxit sekä puhtaaksipiirtäjät että -kirjoittajat olivat arkipäivää vielä 1980-luvulla.

- Tietokoneet alkoivat tulla 1980-luvun lopulla yleisimmin käyttöön ja CAD-ohjelmat myös. Suunnitelmien muokkaaminen helpottui ja avustavan henkilöstön määrä väheni. 1990-luvun lama iski kovaa suunnittelupuolelle, mutta itse olen ollut onnellisten tähtien alla, koska en ole ikinä ollut YT-neuvotteluissa.

Materiaalit ja rakentamistavat ovat myös kehittyneet vuosikymmenten saatossa.

- Putkenympärystäytöt esimerkiksi ovat tästä hyvä esimerkki. Isompi muutos koski vesihuoltolaitoksia, joista ensimmäiset olivat ns. lammikkopuhdistamoja, joiden avoaltaisiin jätevedet johdettiin ja lisättiin kemikaaleja. Biologiskemialliset, rakennusten sisälle rakennettavat jätevedenpuhdistamot yleistyivät 1990-luvun alusta lähtien.

Valtaosa Pellikan työuran aikaisista projekteista on keskittynyt Pohjois-Suomeen.

- Lasken vahvuudekseni paikallistuntemuksen. Vaikka olen tehnyt urani Oulussa, olen saanut käydä työni puolesta myös kaikissa Euroopan maissa, mies summaa.

Kuusamon (valmistunut 2021) ja Rukan (valmistunut 2016) jätevedenpuhdistamot edustavat alansa huippulaitoksia, joista käydään ottamassa oppia kauempaakin. AFRY Finland (aiemmin Pöyry) toimi molempien laitosten suunnittelijana ja rakennuttajakonsulttina.

- Nämä kaksi projektia ovat kaikista parhaiten onnistuneita minun urallani. Niissä täyttyivät onnistuneen projektin tunnusmerkit: tunsimme hyvin lähtökohdat ja taustat, ymmärsimme tilaajan tarpeet ja tunsimme toisemme tilaajan kanssa jo ennestään, hankkeiden projektipäällikkönä toiminut Pellikka kertoo.

Pellikka haluaakin antaa nuorille suunnittelijoille muutaman neuvon.

- Olen puutteena huomannut, että nuori kaarti ei enää käytä puhelinta. Sähköpostilla esitetty kysymys ja vastaus jää aina huonommaksi kuin oikean keskustelun vuoropuhelu. Pitää uskaltaa soittaa, kohdata ja keskustella, koska silloin vasta syntyy suhde asiakkaaseen. Muuten nuoret ovat nykyään hyvin osaavia ja tulevat alalle paljon valmiimpina kuin esimerkiksi minä aikoinani.

Pellikka korostaa työyhteisön merkitystä pitkällä urallaan.

- Sehän on se perusta, mikä pitää olla kunnossa. Meillä se on ollut aina. Vaikka firman nimet ovat muuttuneet, Oulun toimistolla on aina ollut erittäin hyvä ilmapiiri, 22 vuotta osastopäällikkönäkin toiminut Pellikka kehuu.

Miten aika mahtaa kulua eläkepäivillä?

- Eläkejuhlien puheessani kerroin, että kiire vaan tuntuu kasvavan. Meillä on loma-asunto Kemijärvellä ja omakotitalo Oulussa, joten ylläpitoa riittää. Metsästys ja kalastus ovat harrastuksina kulkeneet aina mukanani. Lisäksi hiihto, retkeily ja uutena harrastuksena sähkömaastopyöräily kuuluvat vapaa-aikaani. Maailman parasta touhua on vaeltaa kahdestaan lintumetsällä yhdessä 11-vuotiaan suomenpystykorva Hillan kanssa.