
AFRY selvitti hiilirajamekanismin vaikutuksia Suomessa
CBAM:in mahdollisen laajentamisen vaikutukset Suomessa
AFRY Management Consulting selvitti työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta EU:n hiilirajamekanismin (CBAM) ja sen mahdollisen laajentamisen kilpailukykyvaikutuksia Suomessa.
AFRY Management Consulting selvitti työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta EU:n hiilirajamekanismin (CBAM) ja sen mahdollisen laajentamisen kilpailukykyvaikutuksia Suomessa.
CBAM:in tavoitteena on ehkäistä hiilivuotoa ja kannustaa EU:n ulkopuolisia maita tiukempiin päästövähennysten ohjauskeinoihin. Mekanismilla asetetaan tietyille EU:n ulkopuolisille tuontituotteille EU:n päästökauppaa vastaava maksu. Samalla päästöoikeuksien ilmaisjako poistuu CBAM:in piiriin kuuluvilla sektoreilla. EU:n komissio selvittää parhaillaan mekanismin laajentamista alavirran tuotteisiin, epäsuoriin päästöihin, logistiikkaan, sekä täysin uusille aloille.
Selvityksessä tunnistettiin yrityshaastattelujen ja case-esimerkkien avulla useita mahdollisia vaikutuksia, joita CBAM voi synnyttää suomalaisille toimijoille:
Tapauskohtaisesti CBAM voi suojata hiilivuodolta: CBAM voi suojata kilpailukyvyn heikkenemiseltä ja siten hiilivuodon riskiltä erityisesti energiaintensiivisen perustuotannon yrityksiä, joiden tuotearvoketju on lyhyt ja lopputuotemarkkina pääasiassa EU:ssa.
Monelle yritykselle hiilivuotoriski säilyy ja syntyy kannuste kiertää mekanismia: Hiilivuotoriski säilyy yrityksillä, joita CBAM ei kattavasti suojaa EU:n sisämarkkinoilla, tai joiden tuotteet suuntautuvat vientiin EU:n ulkopuolelle. CBAM-maksuja on mahdollista välttää tuomalla EU:hun pidemmälle jalostettuja tuotteita, joihin mekanismi ei ulotu. Lisäksi CBAM ei suojaa EU:ssa valmistettuja tuotteita kustannuskilpailukyvyn heikkenemiseltä EU:n ulkopuolella.
Mekanismin laajentamiseen liittyy merkittäviä haasteita: CBAM:in laajentaminen ei automaattisesti johtaisi kustannustehokkaisiin päästövähenemiin, koska mekanismia voidaan välttää. Toisaalta kaikkien tuotteiden sisällyttäminen CBAM:iin ei olisi perusteltua käytännön toteutettavuuden haasteiden vuoksi. CBAM:in laajentamisen ja rajoittamisen kesken vallitsee jokaisessa arvoketjussa yksilöllinen kohta, jossa soveltamisen kustannukset ylittäisivät laajentamisella saavutettavat hyödyt.
Kokonaisvaltaisen tarkastelun tarpeellisuus: CBAM:in laajentamisen vaihtoehtoja tulisi arvioida laaja-alaisesti, huomioiden kokonaiset tuotearvoketjut, käytännön toteutettavuus, sekä mahdollisten vaihtoehtoisten ja täydentävien ohjauskeinojen yhteiskunnalliset kokonaisvaikutukset. Tuotteita ja arvoketjujen osia, joihin CBAM:ia kannattaa laajentaa, voi edelleen löytyä.