AFRYn selvityksessä tarkastellaan kaivostoiminnan vaikutusalueen kunnostamisen ja maisemoinnin vaikutuksia
Selvitys ympäristöministeriölle
AFRY on laatinut ympäristöministeriön toimeksiannosta selvityksen, jossa tarkastellaan kaivostoiminnan vaikutusalueen kunnostus- ja maisemointitoimien kustannuksia sekä ympäristönsuojelullista vaikuttavuutta.
AFRYn laatima selvitys on julkaistu maaliskuussa 2025 ja liittyy ympäristöministeriön lainsäädäntöhankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää kaivostoiminnan ympäristösääntelyä.
Selvitys on osittain jatkoa aiemmalle vakuussääntelyn vaikuttavuusarviointityölle, jonka toteuttivat Itä-Suomen yliopisto ja AFRY, ja josta on julkaistu vuonna 2022 selvitys nimeltä ”Kaivosten jätevakuuden alan laajentamisen ympäristönsuojelullinen vaikuttavuus ja kustannukset”. Vuoden 2022 selvityksessä Itä-Suomen yliopisto luonnosteli alustavan ehdotuksen sääntelymalliksi, jonka myötä jätevakuus laajenisi kattamaan jätteiden käsittelytoiminnan lisäksi muitakin kaivostoiminnan ympäristövastuita. AFRYn laatiman kustannus- ja ympäristötarkastelujen ensisijaisena kohteena olivat vesienhallinta ja tarkkailu.
Tässä 2025 julkaistussa selvityksessä painopiste on koko kaivosalueen vaikutusalueen kunnostustarpeissa. Nykyisen lainsäädännön mukaan kaivannaisjätealueen ja sen vaikutusalueen kunnostaminen tyydyttävään tilaan kuuluu ympäristönsuojelulain mukaisen vakuuden piiriin. Selvityksessä pohditaan, mikä olisi ympäristönsuojelullinen vaikuttavuus ja kustannusvaikutus, mikäli vakuus laajenisi kattamaan myös muut kaivostoiminnan vaikutusalueet. Lähtökohtana nykyisessäkin lainsäädännössä on toimintojen suunnittelu niin, että pilaantuminen voidaan ehkäistä. Jos pilaantumista kuitenkin tapahtuu, suorittamaton kunnostustyö voisi sisältyä vakuuksien toiminnanaikaiseen päivittämiseen.
Kaivosvakuuksien laajentaminen voi tuoda merkittäviä ympäristöhyötyjä
Selvitys osoittaa, että kaivosten vakuuksien laajentaminen voisi parantaa ympäristönsuojelullista kattavuutta. Vaikuttavuus vaihtelee kohteittain ja on sidoksissa moniin tekijöihin. Se riippuu muun muassa kunnostustöiden määrästä ja tyypistä, niiden ajoittumisesta ja ympäröivän alueen erityispiirteistä. Vakuuden laajentamisen vaikuttavuus korostuu muun muassa silloin, kun toimitaan pohjavesialueiden tai herkkien vesistöjen läheisyydessä. Myös lähiympäristön lajisto on kytköksissä vaikuttavuuteen.
Kustannusvaikutukset vaihtelisivat kohteittain. Kaivoskohteessa, joka on mittakaavaltaan melko pieni ja luvitettu jokseenkin nykykäytännön puitteissa, vakuuden laajentaminen kasvattaisi vakuussummaa vain vähän. Vakuussummaa voi kasvattaa muun muassa toiminnan mittakaava, jolloin myös toiminnan lähialuetta on enemmän. Vakuuden tarvetta voi lisätä myös häiriötilanteissa muodostuva pilaantuminen. Selvityksessä käytettävissä kuvitteellisissa esimerkkikohteissa vakuussumma kasvaa 1–12,5 prosenttia. Erityistilanteissa kustannusvaikutus voisi olla suurempi. Erityistilanteina selvityksessä käsitellään olosuhteita, jotka ovat pääsääntöisesti vältettävissä nykyisten suunnittelu-, vaikutusarviointi- ja luvituskäytäntöjen keinoilla. Lisäksi erityistilanteina huomioidaan onnettomuustilanteiden merkittäviä jälkiseurauksia.
Selvityksessä tarkastellaan lisäksi, miten metallimalmien kaivostoiminnan siirtyminen teollisuuspäästödirektiivin mukaisen kunnostamisvelvoitteen piiriin voisi vaikuttaa vakuuksiin. Velvoite perustilaan kunnostamisesta heijastuisi selvityksen perusteella erityisesti toimenpidekynnykseen.
