AFRYn seminaarissa luodattiin tulevaisuuden ratkaisuja vihreän siirtymän murroksessa ja energiasodan keskiössä olevalle energiasektorille
AFRYn seminaarissa luodattiin tulevaisuuden ratkaisuja vihreän siirtymän murroksessa ja energiasodan keskiössä olevalle energiasektorille
Energiasektori on murroksessa, kun ilmastotavoitteet ohjaavat energiantuotantoa fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energiamuotoihin. Murrosta vauhdittaa Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, kun valtiot pyrkivät löytämään vaihtoehtoja venäläiselle tuontienergialle. Ala on siis suuren loikan kynnyksellä. Millaisia ratkaisuja tulevaisuuteen on tarjolla? Ja miten varmistetaan, että epävarmassa ja sumuisessa maailmantilanteessa ei tehdä hätäisiä ratkaisuja vaan mennään realistisesti eteenpäin. Näitä teemoja käsiteltiin AFRYn hiljattain järjestämässä Energialoikka tulevaisuuteen -seminaarissa Tampereella.
Tapahtuman teemalle loi kehykset Aalto-yliopiston työelämäprofessori, kyberturvallisuusasioihin erikoistunut Jarno Limnéll, joka totesi, että energiasta on tullut keskeinen turvallisuuspoliittinen teema Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan takia.
”Energia on Venäjälle ase, johon yhdistyy informaatiovaikuttaminen. Venäjän tavoitteena on luoda levottomuutta ja horjuttaa yhteiskuntarauhaa energia-aseen avulla sekä ylläpitää lännen riippuvuutta venäläisestä energiasta”, Limnéll sanoi. Energiasodassa onkin keskeistä, mihin suuntaan yleinen mielipide kääntyy.
Limnéll korosti, että informaatiovaikuttamisessa on kyse turvattomuuden tunteen lisäämisestä, sillä turvattomuus on ennen kaikkea tunteita ja mielikuvia maailmasta. ”Kaikkein merkittävimmät kybertaistelut käydään mielikuvistamme.”
Epävakaassa maailmantilanteessa suomalaisten vahvuus on Limnéllin mukaan pragmaattisessa tekemisessä: kun maailma ympärillä on sumuinen, suomalaiset ryhtyvät tekoihin lisätäkseen turvallisuuden tunnettaan ja varmistavat esimerkiksi, että kotona on 72 tunnin kotivara. Sähkön hinnan hipuessa pilviä suomalaiset hamstraavat polttopuita vähentääkseen sähkönkulutustaan. Teoilla hallitaan siis epävarmuutta. Limnéll peräänkuulutti epävarmassa tilanteessa myös sietokykyä: pää on pidettävä kylmänä, eikä koskaan saa olla yhden kortin varassa. Energiasektorille tämä lienee nykyisessä maailmantilanteessa relevantimpi ohje kuin koskaan.
Pienydinvoimalla (SMR) lämmöntuotanto puhtaaksi
Limnéllin asetettua kehyksen, joka vihreän siirtymän ohella vaikuttaa merkittävästi energiasektoriin, tapahtumassa pureuduttiin tulevaisuuden energiaratkaisuihin.
Ydinvoimatekniikan mallinnuksen professori Juhani Hyvärinen Lappeenrannan-Lahden teknillisestä yliopistosta (LUT) kertoi pienydinvoiman (SMR, Small Modular Reactors) mahdollisuuksista päästöttömässä energiantuotannossa. ”Suomen kasvihuonekaasupäästöjä sähköntuotannossa on saatu pienennettyä merkittävästi ydinvoiman avulla”, Hyvärinen kertoi.
Lämmöntuotannossa fossiilisten polttoaineiden osuus on vielä suuri, ja pienydinvoimalat ovatkin Hyvärisen mukaan varteenotettava ja resurssitehokas ratkaisu lämmöntuotannon puhdistamiseksi.
Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa pienydinvoimalat ja projektien edistämisen jo nyt, joskin pienydinvoimaloita varten ydinenergialakiin tarvittaisiin täydennyksiä, jotka kattaisivat myös pienten toimijoiden tarpeet ja mahdollisuudet. Hyvärinen näkeekin pienydinvoimalat täysin realistisina ratkaisuina, joiden avulla voidaan selättää monia suurten ydinvoimayksiköiden haasteita kuten kalliutta ja hidasta luvitusta ja rakentamista.
Tuulivoiman vetovoimalle ei näy loppua
Päästöttömistä energiaratkaisuista tuulivoimatuotanto on jatkanut huikeaa kasvuaan viime vuosien aikana, eikä sille näy loppua. Pelkästään tänä vuonna valmistuu arviolta 2 000 MW uutta tuulivoimaa, mikä on noin 60 % lisää tuulivoimatehoa viime vuoden loppuun verrattuna. Voimaloiden koko ja teho onkin kasvussa.
AFRYn tuulivoimasta vastaava johtaja Jonathan Sistonen kertoi, että Suomen vahvuuksia tuulivoimassa on valtava lisärakentamispotentiaali, mikä tekee Suomesta kiinnostavan myös kansainvälisesti. Suomessa on myös vahvat sähkönsiirtoverkot, joita on kehitetty systemaattisesti.
Sistosen mukaan potentiaalin hyödyntämiseksi tuulivoimaa pitäisi voida rakentaa laajemmille alueille, erityisesti Itä-Suomeen ja Lappiin, luvitus pitäisi saada sujuvammaksi ja nopeammaksi sekä lisää osaajia kaavoituksen pullonkauloja poistamaan.
Vetyputkesta vauhtia vetytaloudelle ja avoimelle vetymarkkinalle
Tuulivoiman kehitykselle tuo lisätarpeita myös vedyntuotannon tarpeet, joihin liittyvää skenaariota esitteli Gasgrid Finlandin toimitusjohtaja Olli Sipilä.
Sipilä kertoi Gasgrid Finlandin ja ruotsalaisen Nordion Energin yhteisestä Nordic Hydrogen Route -hankkeesta, jonka tavoitteena on avata avoin vetymarkkina Perämeren alueelle vuoteen 2030 mennessä ja rakentaa 1 000 kilometrin pituinen vetyputkiverkosto, joka kuljettaa ja varastoi Perämeren alueen runsaan tuulivoimakapasiteetin avulla elektrolyysillä vedestä tuotettua vetyä tehokkaasti tuottajilta vedyn kuluttajille.
Sipilän mukaan sähkönsiirto sellaisenaan ei riitä, sillä siirrettäessä suuria määriä energiaa vetyä voidaan siirtää putkiverkoston kautta kysyntäpaikoille 2– 4 kertaa kustannustehokkaammin kuin sähkönsiirtoyhteyksien kautta. Sipilä kertoi, että putkiverkoston investoinnin arvo olisi noin 3,5 miljardia euroa, ja putki mahdollistaisi kymmenkertaiset, noin 35 miljardin euron investoinnit tuulivoimaan ja elektrolyysiin.
Ainutlaatuinen energiavarastohanke hyödyntää vanhaa kaivosinfraa
Energian varastoinnista puhui myös EPV Energian projektipäällikkö Aki Hakulinen. EPV Energia suunnittelee Pyhäsalmen käytöstä poistettavaan kaivokseen pumppuvoimalaitosta, joka hyödyntää kaivoksen olemassa olevaa infraa.
Hakulinen kertoi, että EPV hakee erilaisilla energian varastointiratkaisuilla tukea ja joustoa sähköjärjestelmään, jossa hintavaihtelu on jo nyt suurta ja jatkossa vain voimistuu. Tarvitaan siis enemmän joustokykyä, mihin tarpeeseen suunniteltu pumppuvoimalaitos vastaa. Pumppusäätövoima on ainoa kaupallinen teknologia sähkön pidempiaikaiseen varastointiin. Toteutuessaan se olisi Suomen merkittävin sähköenergiavarasto, ja tarjoaisi parhaimmillaan 150 MW:n edestä säätökapasiteettia.
Kaivoksen tarjoama infrastruktuuri pumppuvoimalaitokselle on maailman mittakaavassa ainutlaatuinen. Pumppuvoimalaitos olisi toteutuessaan Suomen ensimmäinen, ja siinä olisi yksi maailman korkeimmista vesivoimalaitoksen putouskorkeuksista yläaltaasta ala-altaaseen, yli 1 400 metriä. Tyypillisesti pumppuvoimalaitoksissa ylä- ja ala-altaiden korkeusero on satoja metrejä.
Pumppuvoimalaitoksessa ala-altaasta pumpataan uusiutuvalla energialla tuotetulla sähköllä vettä yläaltaaseen yhdeksän tunnin ajan silloin, kun sähköä on tarjolla paljon ja se on halpaa. Kun halutaan tuottaa sähköä, vesi johdetaan yläaltaasta turbiinin läpi ala-altaaseen. Potentiaalienergia muutetaan sähköksi ja syötetään valtakunnan verkkoon. Tuotantoaika on laitoksessa seitsemän tuntia.
Hanke on paraikaa esisuunnitteluvaiheessa, jota AFRY tekee. EPV Energia tekee päätöksen mahdollisesta investoinnista ensi vuonna.
Kiertotaloutta talteen otetusta hiilidioksidista
Hiilineutraaliin energiantuotantoon oman kulmansa toi Westenergyn Head of Business Intelligence Juha Ripatti, joka kertoi yhtiön osana Vaasan seudun energiaklusterin EnergySampo-ekosysteemiyhteistyötä toteutettavasta EnergySampo CCU -hankkeesta. Siinä otetaan talteen jätteenpoltosta syntyvä hiilidioksidi ja jalostetaan se nesteytetyksi synteettiseksi metaaniksi korvaamaan öljyä liikenteen polttoaineena.
Hankkeessa rakennettaisiin uuden sukupolven nesteytetyn synteettisen metaanin (LSNG) tuotantolaitos Westenergyn jäte-energialaitokselle Mustasaareen vuoteen 2025 mennessä. Tulevan laitoksen tuotantokapasiteetti olisi 7300 tonnia LSNG:tä vuodessa (112 GWh), mikä riittäisi liki 500 rekan, tuhannen kuorma-auton tai jopa kahden Merenkurkussa Vaasan ja Uumajan väliä purjehtivan matkustaja-autolautan vuotuisiin tarpeisiin.
AFRY on tehnyt simulointeja Westenergyn laitosratkaisuun sopivista hiilidioksidin talteenoton toteutuksista sekä toiminut EnergySampo CCU -hankkeen teknisenä konsulttina toteutettavuus- ja konseptisuunnitteluvaiheesta alkaen.
Haluatko kuulla lisää?
AFRYn asiantuntijat kertovat mielellään lisää, miten voimme auttaa edistämään kestävää energiantuotantoa ja kustannustehokkaita ratkaisuja. Ota yhteyttä:
