Aito ja alkuperäinen siltainsinööri tuli taloon – Jukka Rusila Sillat ja taitorakenteet -toimialueelle osastopäälliköksi
Aito ja alkuperäinen siltainsinööri tuli taloon
Jukka Rusila on valittu AFRYn Sillat ja taitorakenteet -toimialueelle osastopäälliköksi. Rusilan toimipiste sijaitsee Vantaalla.
- Kohta tulee viikko täyteen uudessa työpaikassa. Useampikin on käynyt moikkaamassa tällä viikolla ja 4–5 projektiaihiota on jo liikkeellä. Ainakin Espoon kaupunkiradan suunnittelu jatkuu minun osaltani, vaikka rooli ja työpaikkakin vaihtui.
Yhdeksi tavoitteekseen Rusila asettaa uusien töiden tuomisen taloon, mikä hyödyttäisi myös muita osastoja. Rusila työskenteli Rambollilla siltasuunnittelu ja -rakennushankkeiden parissa ennen AFRYlle siirtymistä.
- Olen ihan aito ja alkuperäinen siltainsinööri. Näissä unelmahommissa olen ollut 27 vuotta, ja tehtävät ovat aina sivunneet siltoja. Minulla on suunnittelupuolen tausta ja Rambollilla vedin pitkään siltasuunnittelua. Olin välillä tilaajan asiantuntijana, suunnitteluttajana ja rakennuttajana kahdeksan vuotta, ja nyt koitti paluuni juurille eli suunnittelupuolelle. Onhan tässä uutta ja unohtunutta taas opeteltavaksi, Rusila naurahtaa.
Jo lukiossa rakennuspuoli alkoi kiinnostaa nuorta Rusilaa. Sillat osoittautuivat intohimon kohteeksi sopivassa krouviudessaan.
- Sillathan ovat karun hienoa insinöörityötä puhtaimmillaan. Opiskeluaikoina mietin, että kun täältä valmistun, töitä riittää varmasti.
Rambollin palveluksessa vierähti kaikkiaan 18 vuotta.
- Kahdeksan vuotta sitten päädyin Pöyrylle töihin. Ramboll osti saman liiketoiminnan, jonne olin mennyt töihin. Ovi Pöyrylle jäi kuitenkin auki ja täällä ollaan taas. Aloin kartoittaa erilaisia vaihtoehtoja omalta alalta, koska koin että virtaa ja annettavaa olisi vielä paljon.
Sotahistoria liikuttaa vapaa-ajalla
Jukka Rusila, mitkä ovat sillanrakentamisen peruspilarit?
- Rakenteellisessa mielessä sillassa ei saa olla mitään turhaa. Se on parhaalla mahdollisella tavalla mitoitettu ja myös kustannustehokas. Kantava rakenne hiotun viimeistelty, tarkkaan laskettu, johtaen ulkopuoliset kuormat optimaalisia reittejä pitkin perustuksille.
Yhdeksi kulmakiveksi Rusila nostaa yhteistyön merkityksen väylä- ja katusuunnittelijoiden kanssa.
- Tähän seikkaan pitäisi kiinnittää joissakin projekteissa jo ennalta huomiota. Minkä kadussa säästää, voi se kostautua siltasuunnittelussa moninkertaisesti.
Siltojen pitää olla käyttäjäystävällisiä: kaiteen pitää tuntua mukavalta käteen, ne ovat mukava ylittää ja osa miellyttävää kulkijakokemusta.
- Ainahan se siltainsinööri menee matkoillaan ensimmäiseksi sillan alle katsastamaan rakenteita ja laakereita.
Upein oma siltakokemus Rusilalla on Norjasta, missä suoraan kalliotunnelista vuonon päälle rakennettu silta johti toiseen kalliotunneliin.
- Pylonin huipulta avautuivat upeat maisemat vuonoon ja sillan kannelle, mikä oli sopivaa siedätyshoitoa korkeanpaikankammoiselle. Norjan reissuilla rakentamisen vaikeus herättää aina kunnioitusta.
Suomen silloista Rusila nostaa esiin Raippaluodon sillan ja Rovaniemen ”Jätkänkynttilän”.
Miehen vapaa-aika kuluu päivittäisen ja monipuolisen liikunnan merkeissä. Lajilista on pitkä: mailapelit, laskettelu, lenkkeily ja melominen.
- Lisäksi myös kulttuuririennoissa tulee käytyä sopivasti annosteltuna. Erityisesti minua kiinnostaa sotahistoria. Viime kesänä teimme autoretken Salpalinjaa pitkin Virolahdelta Sallaan ja edellinen reissu noudatteli Lapin sodan reittiä aina Oulusta Pohjois-Norjaan. Tämän kesän suunnitelmissa on sotahistoriaan keskittyvä matka Baltian kautta Puolaan, vapaaehtoista maanpuolustustyötäkin ahkerasti tekevä Rusila kertoo.
