Kestävä, laadukas rakentaminen ja rakentamisen kiertotalous puhuttivat AFRYn seminaarissa Tampereella

Kestävän kehityksen johtaja Arto Toorikka ja johtaja Ahti Rantonen AFRYn Kiinteistöt ja rakentaminen yksiköstä avasivat tilaisuuden puhumalla alan kehitysnäkökulmista. Aloituspuheenvuoroissa korostettiin sitä, että kestävyys ja kiertotalous tulee huomioida alalla entistä paremmin ja tähän tarvitaan tiivistä yhteistyötä eri tahojen välillä. Yksikään taho ei pysty keskenään ratkaisemaan kestävyyden haasteita, vaan tähän tarvitaan laajaa osaamista sekä yhteistä sitoutumista. AFRY pyrkii siihen, että vastuullisuus ja kestävät ratkaisut ovat kaiken liiketoimintamme keskiössä. Yhteistyön avulla vauhditamme muutosta kohti kestävää yhteiskuntaa.

Ajankohtaista asiaa kiertotaloudesta, elinkaariominaisuuksista ja joustavuudesta

Rakennusfysiikan asiantuntija Joakim Suvanto syvensi teemaa käytännönläheisesti omassa puheenvuorossaan, joka keskittyi kiertotalouden mahdollisuuksiin kiinteistö- ja rakennusalalla sekä Nuuka rakennus -mallin esittelyyn. AFRYn Nuuka rakennus -malli pyrkii siihen, että rakennusta käytetään aina resurssitehokkaasti, korjataan viisaasti ja rakennetaan harkiten. Mallia noudattaen pystytään huomioimaan kestävyys kustannustehokkaasti. Kiertotalous ja kustannustehokkuus saadaan yhdistettyä selvittämällä mahdollisuudet tapauskohtaisesti, etenemällä vaiheittain ja tekemällä päätökset tutkittuun tietoon perustuen.

Seminaarin vierailevana puhujana oli tutkimusjohtaja Sini Saarimaa Rakennustietosäätiö RTS sr:stä. Hän esitteli, että rakennetun ympäristön pitkäikäisyyttä saa edistettyä edistämällä säilyvyyttä, joustavuutta sekä uudelleenkäytettävyyttä usealla eri tarkastelutasolla. Saarimaan esitys painotti, että rakennetun ympäristön elinkaariominaisuuksia saadaan parannettua syvällä monialaisella yhteistyöllä ja tiedonhallinnalla. Yhtenä keskeisenä toimenpiteenä tässä kehityksessä on ympäristöministeriön ja Euroopan unionin rahoittama EKAT-hanke, jonka tavoitteena on yhdistää olemassa oleva tieto elinkaariominaisuuksista, tukea ominaisuuksien soveltamista käytäntöön sekä auttaa alan toimijoita huomioimaan ominaisuuksien ympäristö- ja talousvaikutukset. Rakennustietosäätiön lisäksi EKAT-hankkeeseen osallistuvat AFRY, Sweco ja Tampereen yliopisto.

Rakentamisen laatua ja vaurioita

Tilaisuuden toisen puoliskon aloitti yksikönpäällikkö Matti Herranen AFRYltä. Rakennusfysiikan yksikkömme on tarkastanut jopa 10 % 2010- ja 2020-lukujen huippuvuosien aikana rakennetusta uudesta asuntokannasta ja tämä on tuonut paljon tietoa rakentamisen laadusta ja laatupoikkeamista. Selkeästi määräysten vastaiset toteutukset ovat harvinaisia, mutta puutteita laadussa löytyy useammin. Nämä puutteet laadussa voivat aiheuttaa turvallisuusriskin, jos kyse on esimerkiksi palokatkoista. Hän toi myös esille, että materiaalien kestävyyden ongelmat ovat sangen yleisiä ja että ne havaitaan usein vasta takuuaikojen jälkeen. Vinkkinä kentälle hän kertoi, että epäilykset materiaalien, kuten rappausten, heikosta laadusta kannattaa tutkia viipymättä, jolloin voidaan mahdollisesti ennaltaehkäistä isompia vaurioita. Herranen painotti, että lopulta kestävyys vaatii ensisijaisesti yksinkertaisten periaatteiden noudattamista toteutuksessa. Aidosti laadukas toteutus on vikasietoinen, helposti korjattavissa sekä helposti huollettavissa tai huoltovapaa.

Rakennusfysiikan asiantuntija Janne Sievola esitelmöi haitta-aineista sekä etenkin niiden hallinnasta. Sievola korosti tarpeeksi kattavien tutkimusten merkitystä. Kun tutkimukset tehdään tarpeeksi laajasti, purkutyöt tai muut toimenpiteet voidaan kohdistaa oikein ja tunnistaa haitta-aineiden paikallisuus. Kattavilla tutkimuksilla vaurion laajuus kartoitetaan sekä arvioidaan myös sisäilmavaikutukset. Hän muistutti myös, että selvitykset tulee tehdä tarpeeksi varhain, jotta hankkeen eteneminen ei kärsi tutkimustulosten odottamisesta.

Historian havinaa ja vuosikymmenten kehitystä

Seminaarin viimeisessä esityksessä katsottiin sekä taakse historiaan että tulevaisuuteen. Senior Advisor Pekka Laamanen esitteli rakennusten kosteusteknisen suunnittelun määräyksiä ja ohjeita läpi historian tähän päivään saakka.

Vielä 1970-luvulla määräykset olivat suppeita verrattuna nykyhetkeen ja rakentamista ei ohjattu niin seikkaperäisesti. 1990-luvun puolivälissä kosteus- ja sisäilmaongelmat tiedostettiin entistä suuremmin ja määräyksillä ja ohjeilla pyrittiin välttämään tunnistettuja virheitä sekä tuomaan kosteusturvalliseen rakentamiseen lisää varmuutta. Vuosikymmenten varrella uutta tietoa on kertynyt valtavasti ja tänä päivänä Suomesta löytyy paljon kirjallisuutta suunnittelua sekä kosteus- ja sisäilmateknisiä kuntotutkimuksia varten.

Laamanen toi esille myös sen, että nyt on alettu varautua myös yhä enemmän tulevaisuuteen eikä pelkästään menneisyyden virheiden estämiseen. Yksi keskeisistä tulevaisuuden haasteista on ilmastonmuutokseen varautuminen. Ratkaisuna hän esittää vikasietoisia ratkaisuja. Näiden ratkaisujen olisi hyvä olla teknisesti tarkoitukseensa sopivia ja mahdollisimman yksinkertaisia. Lisäksi toimintavarmuudesta tulisi olla kokemusperäistä tietoa rakennuspaikan ilmasto-olosuhteissa. Hankkeissa tulisi myös suosia ratkaisuja, joiden kuivumiskyky kastumisen jälkeen on mahdollisimman hyvä. Tärkeää olisi yleisesti, ettei suunnittelussa, rakentamisessa, huollossa tai käytössä ilmenevät vähäiset virheet ja puutteet vielä johda rakenteiden vaurioitumiseen.

AFRYn Rakennusfysiikka on ollut mukana jo vuosikymmenten ajan kehittämässä rakennusten kosteusteknistä toimintaa. Olemme osallistuneet useiden eri oppaiden, oppikirjojen ja ohjeiden laatimiseen.