Lämmön kausivaraston suunnittelu on useiden suunnittelualojen tarkkaa yhteistyötä
Lämmön kausivaraston suunnittelu on useiden suunnittelualojen tarkkaa yhteistyötä
Vantaan Energia suunnittelee Vantaan Kuusikon ja Variskallion alueelle maailman suurinta lämmön kausivarastoa, jonne säilötään reilusti yli +100-asteiseen veteen aurinko-, tuuli- ja hukkalämmön lähteistä saatavaa energiaa käytettäväksi talvella kiinteistöjen lämmitykseen. Hanketta kehitetään Vantaan Energian, AFRYn ja YIT:n allianssissa, jossa AFRY vastaa lämmön kausivaraston suunnittelusta. Suunnittelua tekee noin neljäkymmentä AFRYn huippuasiantuntijaa eri suunnittelualoilta, joiden yhteispeli on avainasemassa kestävien, turvallisten ja kustannustehokkaiden suunnitteluratkaisujen aikaansaamiseksi.
AFRYn asiantuntijat vastaavat paitsi hankkeen pääsuunnittelusta myös kallioteknisestä, geo-, rakenne- ja prosessisuunnittelusta. Lisäksi suunnittelupöydällä on taloteknistä suunnittelua, prosessi- ja talotekniikan automaatiosuunnittelua sekä tie- ja katusuunnittelua, joiden perusteella rakennettava lämpövarasto integroidaan ympäristön infraan ja katuverkkoon. Liikenneratkaisujen avulla varmistetaan sujuva ja turvallinen työmaaliikenne sekä pyritään minimoimaan alueen asutukseen ja liikenteeseen kohdistuvat häiriöt.
Prosessisuunnittelu keskiössä
Haasteellisessa ja ainutlaatuisessa hankkeessa lämmön varastoinnin prosessin suunnittelu ohjaa muuta suunnittelua. Prosessin perusteella suunnitellaan kallioperään louhittavaa tilat ja määritetään tarvittavat rakenteet. Prosessissa on tärkeää ymmärtää myös louhittaviin luolastoihin säilöttävän ja lämmitettävän veden vaikutukset kalliorakenteeseen, minkä pohjalta haetaan kokonaisuuden kannalta optimaalista veden lämpötilaa. Prosessin turvallisuus varmistetaan HAZOP-turvallisuusanalyysillä, joka auttaa Vantaan Energiaa hallitsemaan ja ennalta ehkäisemään prosessin riskejä.
Eri suunnittelualojen kytkeytyessä tiiviisti toisiinsa asiantuntijoilta vaaditaan jatkuvaa vuoropuhelua toistensa kanssa. Suunnittelukokonaisuus onkin kuin verkko, jonka muoto muuttuu, kun yhtä kohtaa liikuttaa. Muutokset yhteen suunnittelun osa-alueeseen vaikuttavat samalla muihin.
YVA:n avulla vähennetään ympäristövaikutuksia
Hankkeessa on paraikaa käynnissä niin ikään AFRYn toteuttama lakisääteinen ympäristövaikutusten arviointiprosessi, joka sekin edellyttää useiden erikoisalojen asiantuntemusta pohjavesistä meluasioihin ja luontovaikutuksista maankäyttöön. Tunnistetut ympäristövaikutukset otetaan huomioon hankkeen suunnittelu- ja rakentamisratkaisuissa, jotta viranomaisvaatimukset täytetään ja hankkeelle voidaan myöntää ympäristölupa ja muut rakentamiseen tarvittavat luvat.
Tunnistettujen vaikutusten perusteella suunnitteluratkaisuissa on tehty muutoksia, joiden avulla pienennetään häiriöitä asutukselle. Muun muassa tunnelin suuaukon sijaintia on muutettu, jotta se ei ole asutuksen välittömässä läheisyydessä. Rakentamisen ja käytön aikainen ajoliittymä on nyt suunniteltu Kehä 3:n ramppialueelle Vanhan Porvoontien varteen, jolloin työmaaliikenne keskittyy Kehä 3:n varteen kauemmas asutuksesta. Kuumaa vettä säilövät kallioluolat on suunniteltu mahdollisimman kauas asutuksesta sekä kiinteistöjen rajoilta ja maalämpökaivoista. Kausivaraston tilat eivät sijoitu olemassa olevan asutuksen alle.
Lämmön kausivaraston toiminnan aikaiset vaikutukset ovatkin olemassa olevan tiedon perusteella vähäisiä. Rakentamisen aikaisia vaikutuksia tullaan seuraamaan jatkuvasti ympäristöseurantaohjelman mukaisesti, jotta pysytään viranomaisten määrittämien lupien ja rakentamista ohjaavien vaatimusten rajoissa. Kausivaraston maanpäälliset yhteydet sovitetaan suunnittelussa mahdollisimman huomaamattomasti ympäristöön, ja rakentamisen valmistuttua erityisesti Kehä 3:n ramppialueelle sijoittuva työmaa-alue ennallistetaan niin, että maan päälle varaston olemassaolosta jää mahdollisimman vähän merkkejä.
”On tärkeää, että tunnistamme ne kriittiset asiat, jotka liittyvät luolaston rakentamiseen. Näin voimme minimoida rakentamisen aikaiset vaikutukset mm. olemassa olevaan rakennuskantaan, asukkaisiin ja pohjaveteen ja muokata työmenetelmät sellaisiksi, että pysymme asetetuissa raja-arvoissa. Luonnollisesti vaikutuksia seurataan koko hankkeen ajan, ja muutostarpeisiin puututaan tarvittaessa”, AFRYn projektipäällikkö Jaakko Vuopio sanoo.
Ympäristö- ja vesilain mukaisten lupien lisäksi luolaston rakentaminen edellyttää monia muita kaupungin hyväksymiä lupia melu- ja rakennusluvista lähtien, joiden myöntämisen yhteydessä arvioidaan hankkeen vaatimustenmukaisuus.
Allianssityön merkitys korostuu haasteellisessa rakennetussa ympäristössä
Vaikka hanke on maailmankin mittakaavassa ainutkertainen ja siinä on omat erityispiirteensä, sitä koskevat samat suunnittelun ja rakentamisen vaatimukset ja lainalaisuudet kuin muissakin maanalaisissa tiloissa, jotka ovat tärkeitä osia integroidussa infrastruktuurijärjestelmässä. Olipa kyseessä sitten tiiviiseen kaupunkiympäristöön suojeltujen rakennusten alle suunniteltu pysäköintilaitos, metrolinja tai esikaupunkialueelle valtaväylän kupeeseen kaavailtu lämpöakku, hankkeen onnistumiseen vaikuttaa olennaisesti tilaajan, suunnittelijan ja rakentajan välinen yhteistyö.
Tiiviin yhteistyön ansiosta eri osapuolten rautainen osaaminen voidaan hyödyntää allianssissa tehokkaasti hankkeen menestykseksi. AFRYn suunnittelutyö yhdistettynä Vantaan Energian lämmöntuotannon prosessien ja voimalaitosten tuntemukseen sekä YIT:n tietämykseen projektinjohdosta, suunnitteluohjauksesta, toteutettavuudesta, toteutussuunnittelusta, kustannustietoisuudesta ja hankintaosaamisesta mahdollistavat parhaan mahdollisen lopputuloksen.
”Allianssi mahdollistaa, että suunnittelua tehdään yhdessä tilaajan ja rakentajan kanssa, jolloin voimme heti arvioida suunnitteluratkaisujen vaikutukset rakentamiseen ja yhdessä hakea parhaimmat, turvallisimmat ja kustannustehokkaimmat ratkaisut”, Vuopio toteaa.
”Kehitysvaihe on yhteinen ponnistus. Allianssin hienous on se, että kehitysvaiheessa tiiviin yhteistyön kautta hyödynnetään kunkin osapuolen osaamista yli organisaatiorajojen, ja näin voidaan taklata vaikeatkin rakentamisen haasteet”, toteaa projektipäällikkö Markku Okkonen YIT:ltä.
