Maailman suurin lämmön kausivarasto rakentuu tiiviillä eri suunnittelualojen yhteistyöllä

AFRYltä on mukana erittäin laaja kirjo erilaisia suunnittelualoja tässä valtavassa hankkeessa, jonka perussuunnitteluvaihe alkoi viime keväänä. Suunnitteluosaamistaan hankkeeseen tuovat asiantuntijamme energian, prosessiteollisuuden sekä infran divisioonista.

Hankkeen projektipäällikkö Tapani Tuppurainen AFRYn Energia-divisioonasta kuvailee projektiryhmän suunnittelijoita paitsi erittäin ammattitaitoisiksi, myös hyvin motivoituneiksi ja hankkeeseen sitoutuneiksi. ”Tämä on monelle mukana olevalle poikkeuksellinen hanke uralla, mikä sitouttaa työhön entisestään”, Tuppurainen sanoo.

Perussuunnitteluvaihe kestää vuoden verran, ja louhintatyö aloitetaan vuonna 2025. Parhaillaan tarkennetaan edellisten suunnitteluvaiheiden suunnitelmia ja valmistellaan mittavan louhintaurakan hankintakyselyaineistoa.

Tässä artikkelissa tuodaan esiin infrasuunnittelun osuutta, jossa louhitaan perustaa hankkeen onnistumiselle.

EPCM tuo uusia toimintatapoja infra-alan suunnittelijoille

Maija Pursiheimo on infraosaprojektin projektipäällikkö, jonka tehtävänä on mahdollistaa infrasuunnittelijoiden onnistuminen tehtävissään. Hän huolehtii aikatauluista ja resursseista sekä siitä, että asiantuntijoilla on käytettävissään tarvittavat lähtötiedot suunnittelutyöhönsä.

Infran suunnittelualoista kalliorakennussuunnittelu on tässä hankkeessa työmäärällisesti suurin. Yhteistyötä tehdään infran sisällä muun muassa pohjavesiasiantuntijoiden ja rakennesuunnittelijoiden kanssa.

Projekti toteutetaan EPCM-projektimallilla, jolloin EPCM-konsultti vastaa suunnittelusta, hankinnasta ja rakentamisen johtamisesta noudattaen yhdessä asiakkaan kanssa sovittua budjettia ja aikataulua. AFRYllä on tästä hankemuodosta runsaasti kokemusta energian ja prosessiteollisuuden hankkeissa, mutta infrapuolella on totuttu toimimaan viime vuosina enemmänkin allianssihankkeissa. Pursiheimo pitää hankemuotoa mielenkiintoisena tulokulmana.

"Minua kiinnostaa nähdä, miten EPCM sopimusmuotona taipuu kalliorakennuskohteisiin. On ilo olla osana tällaista alalle poikkeuksellista hankemuotoa", Pursiheimo sanoo. Hän arvostaa siihen sisältyviä selkeitä toimintatapoja ja mahdollisuutta oppia omalle alalle uudenlaisia työskentelyperiaatteita.

Pursiheimon mukaan tähän mennessä on ollut mielenkiintoista huomata, miten eri tavalla kalliorakennussuunnittelijat ovat tottuneet toimimaan aiemmin allianssihankkeissa.

”Kalliorakennussuunnittelijoista on suorastaan paljastunut taitelijoita tässä hankemuodossa, jossa toimintatavat ovat selväpiirteisemmät kuin alliansseissa.”

Kalliorakennuskohteen reunaehdot ovat poikkeukselliset

Toteutuskonseptin lisäksi infrapuolen projektipäällikkö Pursiheimo kertoo hankkeen poikkeavan monista kalliorakennuskohteista laitoksen toiminnallisuuteen liittyvien reunaehtojen vuoksi.

"Suunnittelemme toimivan kalliotilan niin kuin muissakin hankkeissa, mutta kun perinteisissä kohteissa suunnittelua mietitään tilavarauksien kannalta, tässä erityisiä vaateita luo kohteen poikkeuksellisen korkea lämpötila", Pursiheimo sanoo. Kalliovaraston louhittava kokonaisuustilavuus on myös Suomen mittakaavassa suuri.

Hankkeessa vastaavana kalliorakennussuunnittelijana työskentelevän Jari Haapalan mukaan suunnittelun vaikeustasoa nostavat lisäksi kallion tiiveysvaatimukset ja rakenteisiin kohdistuvat kuormat. Rakennusosien laatuvaatimusten määrittelyyn kiinnitetään tässä hankkeessa erityistä huomiota.

”Louhittavien maanalaisten tilojen on loppukäytön tavoitteiden lisäksi oltava järkevässä aikataulussa toteutettavissa”, Haapala kuvaa hankkeen erityispiirteitä.

Uudet suunnitteluratkaisut löydetään yhteistyössä

Erityisen vaativassa projektissa on paljon suunnitteluratkaisuja, joita ei voida kopioida aiemmista hankkeista. Pursiheimon mukaan uudet suunnitteluratkaisut onnistutaan löytämään yhteistyön avulla.

"Infrapuoli saa paljon tukea erityisesti AFRYn energia-alan suunnittelijoilta, ja paljon on opittu myös prosessiteollisuuden kollegoilta", Pursiheimo kiittelee. Yhtä lailla Tapani Tuppurainen kokee, että myös energia-alan asiantuntijat ovat hyötyneet infrasuunnittelijoiden kanssa työskentelystä.

”Kollegamme ovat osoittaneet, miten hankkeessa esiintyvää epävarmuutta on pystyttävä hallitsemaan. Kallioperään liittyy louhintahankkeissa aivan erilaista epävarmuutta ja tulkinnallisuutta kuin monissa energiahankkeissa, joissa pystytään seuraamaan tarkasti standardeja ja yleisesti ottaen asiat ovat eksaktimmin mitattavissa”, Tuppurainen sanoo.

Tuppuraisen ja Pursiheimon mielestä yhteistyö talon sisällä eri alojen suunnittelijoiden kanssa on sujunut hyvin.

"Tässä on todella hienoa se, kuinka toisistaan kaukana olevat suunnittelualat ovat onnistuneet työskentelemään yhdessä ilman poteroitumista. Monialaisuus on suuri etu, sillä se mahdollistaa ratkaisujen löytymisen oman talon sisältä”, Pursiheimo sanoo ja jatkaa: ”Yhtä lailla se vahvistaa kumppanuutta tilaajan kanssa, sillä tilaaja voi luottaa siihen, että meiltä löytyy erityisasiantuntija kaikkiin projektissa askarruttaviin kysymyksiin."

Big Room -työskentely vahvistaa yhteistyötä asiakkaan kanssa

Vaikka Varanto on EPCM-hanke, siinä on sovellettu alliansseissa hyväksi toimintatavaksi todettua Big Room -työskentelyä. AFRYn päätoimipaikalle Vantaan Jaakontalolle on rakennettu Big Room, jossa AFRYn eri suunnittelualojen ja Vantaan Energian työntekijät työskentelevät rinnakkain kaksi päivää viikossa. Palaverit pidetään pääasiassa Jaakontalolla lähitapaamisina.

HVAC-suunnittelija Tuomas Suominen AFRYn Prosessiteollisuus-divisioonasta kuvailee työskentelyä Big Roomilla sujuvaksi. ”Lähipäivät helpottavat asioiden sopimista niin tilaajan kuin muidenkin suunnittelijoiden kanssa, ja lähityöskentely lisää projektityöskentelyn mielekkyyttä.” Hänen mukaansa suunnittelu ja kommunikointi tulevat tässä hankkeessa tavallista henkilökohtaisemmalle tasolle.

Myös Pursiheimo arvostaa Big Room -työskentelyssä sen yhteistyötä vahvistavaa vaikutusta. Luottamussuhteen rakentaminen asiakkaaseen on hänelle erittäin tärkeää, ja projektin toimintatavoilla on mahdollista lujittaa yhteyttä.

Pursiheimo kertoo rakentavansa luottamusta asiakkaaseen niin, että hän pyrkii ajattelemaan asioita aina asiakkaan parhaaksi sekä mahdollisimman monenlaisista näkökulmista, myös epätyypillisistä. Hän tietää luottamuksen syntyneen, kun huomaa, että asiakas on havainnut tämän toimintatavan. "Asiakassuhde on vähän niin kuin ihmissuhde, jota on vaalittava sen mukaisesti", Pursiheimo miettii.

Kuva Varannosta: Vantaan Energia