Sisäilmastoseminaari 2025 Helsingissä

AFRY Rakennusfysiikka osallistui seminaariin jälleen vahvalla panoksella. Tapahtumassa kuultiin neljä asiantuntijapuheenvuoroa rakennusfysiikan asiantuntijoiltamme.

Näyttelyosastomme keräsi myös runsaasti kiinnostuneita keskustelemaan asiantuntijoidemme kanssa käytännön ratkaisuista. Vieraat pääsivät myös testaamaan osastollamme materiaalitietouttaan tietovisassa, jossa arvuuteltiin erilaisia rakennusmateriaaleja.

Kaksoislaattavälipohjien muottilaudat – historia ja ratkaisut

Anu Laurila esitteli kaksoislaattavälipohjien muottilautojen historiaa ja tutkimista Yrjönkadun uimahallin tapausesimerkin kautta. Laurila kertoo, että kaksoislaattapalkistorakenteen muottilautojen kosteusvaurioitumisen riski on tunnistettu siitä lähtien, kun rakenne 1900-luvun alkupuolella otettiin käyttöön. Kosteudenhallintaan on siksi kiinnitetty jo tuolloin huomiota. j Hän lisää , että muottilaudat välipohjissa voivat siksi olla edelleen hyväkuntoisia. Asia selviää vain tutkimalla. Esimerkkinä Laurila käsitteli Yrjönkadun uimahallin (1927) perusparannusta, jossa muottilaudat todettiin tutkimuksissa pääosin hyväkuntoisiksi. Sama havainto tehtiin työmaan alkaessa tehdyissä laajemmissa rakenneavauksissa, joten laajamittaiselle muottilautojen poistolle ei ollut tarvetta. Muottilaudat poistettiinkin vain vaurioituneista kohdista sekä eräiden märkätilojen kohdalta, muualla välipohjarakenteet tiivistettiin.Muottilautoja välipohjissa pidetään yleisesti sisäilman laatua heikentävänä tekijänä ja siksi ne usein poistetaan. Muottilaudat voivat kuitenkin historian valossa olla kuivia ja kunnossa, mutta asia selviää vain tutkimalla, Laurila muistuttaa. Vanhempien rakenteiden tutkimisessa onkin suositeltavaa perehtyä rakenteen historiaan. Lisäksi tutkimukset tulee kohdentaa perustellusti, jotta saadaan oikea kuva rakenteen kunnosta ja vältytään ylimitoitetulta purkamiselta.

Kosteusasetuksen toimivuustarkastelussa arvioitiin asetuksen päivitystarpeita

Simo Kinnunen esitteli osana Terveet tilat 2028 -ohjelmaa toteutettua hanketta "kosteusasetuksen (782/2017) toimivuustarkastelu ja vaikutusarviointi". AFRYn Rakennusfysiikka vastasi hankkeen käytännön toteutuksesta. Toimivuutta haluttiin tarkastella erikseen määriteltyjen osa-alueiden osalta, joita olivat rakentamisen sujuvuus ja laatu sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen.

Hankkeen tulosten perusteella voidaan todeta, että kosteusasetus on pienistä täsmennystarpeista huolimatta nykyisellään varsin toimiva, mutta asetusta tai sitä taustoittavaa ja selostavaa kosteusohjetta ei kuitenkaan tunneta riittävän hyvin. Tunnettuuden puutteesta huolimatta rakentamisen laadun koetaan parantuneen kosteusasetuksen voimassaolon aikana – erityisesti suunnittelun ja työmaiden kosteudenhallinnan koetaan ottaneen suurimmat kehitysaskeleet.

Toimivuustarkasteluun osallistuneet asiantuntijat ehdottivat muutoksia mm. ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä kosteudenhallinnan roolien ja vastuiden tarkentamiseen. Ehdotusten tavoitteena on parantaa asetuksen käytännön soveltuvuutta ja edistää laadukasta, kestävää rakentamista.

Ympäristöministeriö perehtyy seuraavaksi toimivuustarkasteluun ja tekee myöhemmin päätökset päivitystarpeista ja niiden aikataulusta.

Lue lisää aiheesta.

Kuivaketju10-toimintamallin arviointia ja kehittämistä

Petri Mannosen esitys käsitteli hänen yhdessä Virpi Sandströmin kanssa kirjoittamaansa artikkelia, joka käsittelee Kuivaketju10-toimintamallin toimivuuden arviointia ja kehittämistä. Artikkeli pohjautuu kehittämisprojektiin, joka toteutettiin osana Terveet tilat 2028 -ohjelmaa. Projektissa selvitettiin mallin päivitystarpeita verkkokyselyn, haastattelujen ja työpajan avulla.

Mallilla on sen käyttäjien näkemyksen mukaan positiivinen vaikutus rakentamisen laatuun, erityisesti julkisessa ja uudisrakentamisessa.

Hankkeessa tunnistettiin myös tarve mallin sujuvoittamiselle ja joustavuuden lisäämiselle. Keskeisimpiä muutostarpeita olivat päällekkäisyyksien poistaminen, ilmastonmuutokseen varautumisen parantaminen sekä käyttövaiheen tarkastusten sisällyttäminen. Lisäksi mallin sähköisiä toimintoja ehdotettiin tehostettavaksi, ja kosteudenhallinnan rooleja selkeytettäväksi.

Muutosehdotukset toteutuessaan parantavat sisäilman laatua vähentämällä suunnitteluvirheitä, terävöittämällä kosteudenhallintaa ja tehostamalla kunnossapitoa.

Rakentamisen laatu RALA ry jatkaa yhteistyössä Kuivaketju10-kehitysfoorumin kanssa ehdotusten työstämistä, tavoitteena tehdä kosteudenhallinnasta entistä kattavampaa ja tehokkaampaa.

Lue lisää aiheesta.

Uusi näkökulma betonirakenteiden kosteudenhallintaan

Sami Niemi esitteli lavalla päivän pääteeksi Tarja Merikallion (Vison Oy), Aaro Happosen (AFRY), Pauli Sekin (Granlund Oy) ja Mirva Vuoren (Suomen Betoniyhdistys ry) artikkelia Betonin kosteudensiirto-ominaisuuksia huomioimalla mullistuksia kosteudenhallintaan. Artikkeli käsittelee Vähähiiliset ja toimivat betonilattiat -projektin (VHTBL) tuloksia ja niiden mahdollisuuksia. Hankkeen keskeisenä saavutuksena kehitettiin kosteudensiirtoluokitus, joka mahdollistaa tarkemman päällystettävyyden arvioinnin ja sitä kautta rakentamisen läpimenoaikojen lyhentämisen.

Projektin tulokset osoittivat, että vähähiiliset betonit käyttäytyvät eri tavoin kuin perinteiset betonit, mikä edellyttää päivitettyjä kuivatus- ja kosteudenhallintakäytäntöjä. Uusi lähestymistapa voi nopeuttaa rakentamista, parantaa rakenteiden turvallisuutta ja vähentää työmaa-aikaista hiilijalanjälkeä optimoimalla betonilaatuja ja kosteudenhallintakriteereitä.

Seuraavana projektin vaiheena on käynnistymässä menetelmän pilotointi ja integrointi kansallisiin ohjeistuksiin, jotta sen hyödyt saadaan laajasti rakennusalan käyttöön. Tavoitteena vuoteen 2027 mennessä.

Seminaarin viimeisenä puheenvuorona Niemen esitys kurotti kestävämpään tulevaisuuteen, jossa pystymme rakentamaan entistä paremmin. Sisäilmastossa ja rakentamisessa riittää varmasti kehitettävää myös tulevina vuosina ja siinä AFRYn Rakennusfysiikka on jatkossakin vahvasti mukana.