Lahden eteläinen kehätie

Suomen ensimmäinen BREEAM Infrastructure -ympäristöluokitus myönnetty Vt12 Lahden eteläisen kehätien allianssiurakkana toteutetulle hankeosalle

Suomen ensimmäinen BREEAM Infrastructure -ympäristöluokitus myönnetty Vt12 Lahden eteläisen kehätien allianssiurakkana toteutetulle hankeosalle

Vt12 Lahden eteläisen kehätien allianssiurakkana toteutetulle hankeosalle on myönnetty BREEAM Infrastructure -ympäristöluokitus ensimmäisenä Suomessa. Hanke sai toiseksi korkeimman, eli kiitettävän tason luokituksen.

Vt12 Lahden eteläisen kehätien allianssiurakkana toteutetulle hankeosalle on myönnetty BREEAM Infrastructure -ympäristöluokitus ensimmäisenä Suomessa. Hanke sai toiseksi korkeimman, eli kiitettävän tason luokituksen.

Kansainvälinen BRE Akatemia ylläpitää ja myöntää luokituksen, joka tunnettiin aiemmin nimellä CEEQUAL. Luokituksen avulla hankkeessa voidaan huomioida ympäristö sekä sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. Lisäksi organisaatiot voivat parantaa ja mitata kestävyystoimenpiteitään luokituksen avulla.

Projektin toteutti Valtari-allianssi, johon kuuluivat Skanska, Väylävirasto, AFRY, Lahden kaupunki ja Hollolan kunta. Kehitysvaihetta seurannut rakentamisvaihe käynnistyi vuonna 2018, ja kehätie avattiin käyttöön vuoden 2020 lopulla.

Valtari-hankkeessa käytetyn BREEAM Infrastructuren luokitusasteikko oli neliportainen; hyväksytty, hyvä, kiitettävä ja erinomainen. Ympäristöluokituksessa oli 9 osa-aluetta, joissa huomioitiin projektin strategia, johtaminen ja johtamisjärjestelmä, ihmiset ja yhteiskunta, maankäyttö ja maisemakuva, historiallinen ympäristö, ekologia ja luonnon monimuotoisuus, vesiympäristö, resurssien käyttö ja hallinta sekä liikenne.

Ympäristövastuullisia ratkaisuja alusta asti

Päätös ympäristöluokituksen tavoittelusta tehtiin jo hankkeen varhaisessa vaiheessa.

– Allianssiurakan kehitysvaiheen lopulla toteutettiin elinkaarilaskelma, josta saatiin paljon tietoa tiehankkeen päästöistä sekä pystyttiin toteamaan jo valittujen rakenneratkaisujen vaikutukset kokonaispäästöihin. Päästöjä vähentäviä ratkaisuja olivat muun muassa tunneleiden betoniosuuksien lyhentäminen, rakentamisessa käytettävä betonin sekä paalutuksien määrien vähentäminen silloin, silloin kun se oli teknisesti mahdollista. Ympäristöluokituksen tavoittelu kasvattaa myös koko toteutusorganisaation ympäristötietoisuuden osaamista ison askeleen, jolla on koko alaa eteenpäin vieviä vaikutuksia, kertoo Väyläviraston projektipäällikkö Janne Wikström.

Projektin aikana kerättiin palautetta ja ideoita ympäristövastuullisista ratkaisuista sekä hankkeessa toimivilta tahoilta että sidosryhmiltä. Rakentamisvaiheessakin oli mahdollista vaikuttaa ympäristövaikutuksiin esimerkiksi toteuttamalla merikonteista työnaikainen melusuojaus sekä louhimalla työmaatietä loivemmaksi, jotta massansiirtokaluston äänet eivät nousisi korkeaksi.

Tunnelit Lahden eteläisellä kehätiellä

Allianssin osapuolet erittäin sitoutuneita kestävyysperiaatteisiin

– Ympäristösertifiointi prosessina ohjaa koko työmaan kasvun tielle, jossa joka päivä otetaan pieniä askelia kohti ympäristövastuullisempaa tulevaisuutta. Infrarakentamisessa on jo aiemmin tehty ympäristövastuullisia valintoja esimerkiksi massatasapainon ja uusiomateriaalien käytön saralla. Tämän rinnalle sertifiointiprosessi nosti esille myös pienempien toimenpiteiden merkityksellisyyden kokonaisuuden kannalta. Ympäristösertifiointi prosessina kokoaa kaikki vanhat sekä uudet toimenpiteet yhteen, jolloin muodostuu hyvä kokonaiskuva hankkeen ympäristövastuullisuudesta, toteaa tulosyksikön johtaja Janne Tikkamäki Skanskasta.

– Kestävän tulevaisuuden rakentaminen on kaiken toimintamme ytimessä, ja tämä sertifikaatti on hyvä osoitus siitä, että teemme oikeita asioita. Kaikki allianssin osapuolet olivat hyvin sitoutuneita kestävyysperiaatteiden toteuttamiseen ja toiminnan parantamiseen luokituksen avulla, kertoo AFRYn Suomen infra-liiketoimintayksikön johtaja Mikko Inkala.

AFRY vastasi hankkeessa eritasoliittymistä, tunneleista, väylä-, silta- ja liikennesuunnittelusta sekä geo-, rakenne- ja kallioteknisestä suunnittelusta. Lisäksi AFRYn suunnittelijat tekivät tietoliikenne-, palovesi-, pohjavesi- ja kuivatussuunnittelun, ympäristösuunnittelun sekä maastotyöt. AFRY oli hankkeessa vastuussa myös suunnittelun projektinjohdosta.

Vt12 Lahden eteläinen kehätie -hankkeen tavoitteena oli varmistaa sujuvampi ja turvallisempi liikenne valtatiellä 12 sekä edistää maankäytön ja elinkeinoelämän kehittymismahdollisuuksia koko Lahden seudulla. Allianssiurakkana toteutettuun hankeosaan sisältyi muun muassa noin 4,5 km moottoritietä, kolme eritasoliittymää, kaksi maantietunneliparia ja useita siltakohteita.


Lisätietoja:

Väylävirasto, projektipäällikkö Janne Wikström, puh. 0295 343 600, janne.wikstrom[at]vayla.fi

Skanska Infra Oy, tulosyksikönjohtaja Janne Tikkamäki, puh. 0400 712 304, janne.tikkamaki[at]skanska.fi

AFRY, Mikko Inkala, Suomen Infra-liiketoiminnan johtaja, puh. 040 716 9133, mikko.inkala[at]afry.com

 
Hankkeen verkkosivut: https://vayla.fi/vt12letke

Hankkeen ympäristövastuullisia ratkaisuja:

Kuvassa rakenteilla olevan Patomäen tunnelin lyhentäminen vähensi sekä hankkeen päästöjä että käytettävän tekniikan määrää. Tunnelin päälle rakentui pelikenttäalue jalkapalloiluun sekä asukkaiden virkistyskäyttöön.

Ympäristörakentamisen lähtökohtina olivat olemassa oleva ympäristö ja monimuotoisuus. Tiealuetta ja siihen liittyviä virkistysalueita maisemoivat nyt monilajiset istutukset ja metsäalueet, erilaiset niittytyypit, paahdeympäristöt ja työmaalta kierrätetty kivi- ja lahopuuaines. Istutusten kasvualustamateriaali seulottiin työmaalla ja pintamaiden olemassa olevaa siemenpankkia hyödynnettiin osin vallien verhouksissa.

Lahden eteläinen kehätie
Kuva: Skanska
Lahden eteläinen kehätie

Hankkeen ympäristövastuullisia ratkaisuja:

Tiehankkeessa tärkeitä olivat sidosryhmätyö ja avoin viestintä, jonka kautta saatiin hyviä ajatuksia myös ympäristövastuullisuuden osalta. Vuorovaikutusta toteutettiin tapaamisissa ja tapahtumissa sekä eri viestintäkanavin ja toimivan palautejärjestelmän avulla.

Yhteistyön merkitys korostui niin hankkeen sisällä kuin suhteessa sidosryhmiin. Tuloksena siitä syntyi muun muassa Patomäen tunnelin suuaukolle upeaa ympäristötaidetta, joka toteutettiin yhdessä LAB-ammattikorkeakoulun kanssa.