Petri Vasara on yksi AFRYn kokeneimmista tekoälyasiantuntijoista

Petri, minkälainen tausta sinulla on?

Minulla on diplomi-insinöörin tutkinto systeemitekniikasta, ja tekniikan lisensiaatin tutkielmani tein tietojenkäsittelytieteessä. Tekniikan tohtorin tutkinnossani syvennyin tekoälyyn ja datavisualisointiin, jotka ovat nykyisin paljon enemmän pinnalla kuin aiemmin urallani.

Minkälaista AFRYllä oli, kun aloitit työskentelysi täällä?

Aloitin Pöyryllä (nykyisin AFRY) ensimmäisenä ympäristöstrategina. Tuolloin aloimme yhdistää uusinta teknologiaa ennustetrendeihin, ja nyt meillä on yli 20 vuoden kokemus tekoälyn hyödyntämisestä kestävyyssuuntausten ennustamisessa ja yritysstrategioiden, biotuotestartupien ja markkinadynamiikan analysoinnissa.

Oliko sinulla aikoinaan käsitystä siitä, miten merkittävän roolin tekoäly saisi tulevaisuudessa?

Tiesin, että tekoälyn merkitys kasvaisi, ja sehän kehittyi koko ajan kulisseissa. Kukaan ei ymmärtänyt tekoälyä silloin, ja sitä pidettiin yhtä outona ja hyödyttömänä kuin kuukivien tuntemista. Tämän vuoksi piti oikeastaan vältellä koko aiheesta puhumista ja teeskennellä "normaalia" insinööriä.

Ajat ovat muuttuneet ja tekoälyä käytetään enemmän kuin koskaan eri tavoin ja monilla eri aloilla. AFRYllä olemme tekoälyn suhteen aivan etujoukoissa. Meillä on useita keihäänkärkiprojekteja, ja yhdessä kehitymme AI:n osalta entisestään. Työskentelemme muun muassa AI-projekteissa, joissa keräämme tietoa luodaksemme energiatehokkaita yhteiskuntia sekä nykyistä turvallisempia ja tehokkaampia liikenneverkkoja.

Voisitko kertoa joistakin AFRYn tekoälyprojekteista?

Teemme parhaillaan suurelle kemian alan yritykselle teknologian tiedustelututkimusta, jossa vastaamme erittäin mielenkiintoiseen kysymykseen käyttämällä biotuoteosaamistamme yhdessä AI-työkalujemme kanssa. Tämän tarkemmin en valitettavasti voi avata projektin sisältöä, koska projektimme ovat yleensä luottamuksellisia.

Viime vuosina olemme muun muassa laatineet kansallisen toimialakohtaisen CO2-tiekartan hollantilaisille tekoälyä hyödyntäen. Hollanti oli ensimmäinen maa, joka laati tiekartan kaikille teollisuuden aloille. Olemme äskettäin tarkastelleet 7 000 biotalouden start-up-yritystä tekoälyn avulla löytääksemme kaikkein kiinnostavimmat yritykset.

Eräs viime vuoden töistä oli analyysi, jossa tutkimme tulevaisuuden vientituotteita, vientiä ja kestäviä kansainvälisiä kauppavirtoja. Louhimme hyvin monenlaista dataa ja kehitimme pioneerityössä uusia ratkaisumenetelmiä tekoälyn keinoin.

Jos vielä 20 vuotta sitten tekoälyn tulevaisuutta oli vaikea ennustaa, mikä on ennusteesi tekoälyn kehityksestä seuraavan 20 vuoden päähän?

Tekoälylausumien parasta ennen -päivä on tällä hetkellä hyvin lähellä itse lausumaa. Ei kannata sanoa, että jokin on mahdotonta, koska siihen julkaistaan ratkaisu seuraavalla viikolla. ”Kolmikanta”, teknologia-lainsäädäntö-resurssit, vuorovaikuttaa kehityksessä. Onko jatkossa mahdollista kouluttaa tekoälyä aineistolla, johon kuuluu tekijänoikeuden alaista materiaalia? OpenAI julkisti juuri sallivansa osittain ohjelmiensa käytön puolustusteollisuudessa – millaisia älykkäitä drooniparvia liikkuu jo eri testausalueilla? Koska törmätään energiakattoihin tekoälyn käytön lisääntyessä? Yllättävintä olisi, jos tekoäly 20 vuoden kuluttua ei olisi nykysilmin täysin häkellyttävän yllättävää.

Miten tekoälyä suunnataan, mitä ongelmia ratkotaan ja mihin esimerkiksi AFRY oivaltaa käyttää tekoälyä ensimmäisenä? Mielikuvitus on tässä avainasemassa – villi ja vapaa, rajoja rikkova ajattelu on valttia.