Metsän hyödyt yhteiskunnalle ovat moninaiset ja laajalti tunnustetut.

Viekö vastakkainasettelu ja kaavamaisuus metsien käytön metsään?

Viekö vastakkainasettelu ja kaavamaisuus metsien käytön metsään?

Suomi elää metsästä, todettiin 1980-luvun mainoksissa, jotka kertoivat metsien suuresta merkityksestä Suomelle ja suomalaisille. Metsien merkitys ei ajan saatossa ole ainakaan vähentynyt, vaan siihen on tullut uusia ulottuvuuksia muun muassa ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen myötä.

Samaan aikaan kun metsien merkitys eri näkökulmista vain kasvaa, metsien käyttöä koskevaa keskustelua vaivaavat vastakkainasettelu ja yksinkertaistukset. Nämä haittaavat pahimmillaan metsien kokonaiskestävää käyttöä. Metsäkeskustelussa mennään siis helposti metsään.

Metsän hyödyt yhteiskunnalle ovat moninaiset ja laajalti tunnustetut. Jos metsiä yritetään arvottaa taloudellisesti ihmisen näkökulmasta, Suomen metsien arvo on BCG:n maailman metsistä tehdyn arvion perusteella 240 - 510 miljardia euroa. Tämäkin arvio on vaillinainen, sillä arvio ei sisältänyt läheskään kaikkia metsien tuottamia palveluja luonnolle ja yhteiskunnalle.

Metsien arvo uusiutuvan raaka-aineen eli puun tuotannossa sekä hiilen sitojana ja varastoijana on myös hyvin tunnistettu. Näiden ohella metsien tuottamien muiden hyötyjen merkitys on kasvussa. Muun muassa metsäsektorin yrityksille luonnon monimuotoisuus on olennaisen tärkeää, sillä metsiin ja puun käyttöön perustuva liiketoiminta on täysin riippuvainen luonnosta. Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen on arvo sinällään, mutta tätä vaaditaan liiketoiminnassa enenevässä määrin omien toimintaedellytysten tulevaisuuden turvaamiseksi ja myös esimerkiksi rahoituksen näkökulmasta. Metsä täydentää ja tukee myös kiertotalouden periaatteita.

Kun yhtälöön lisätään metsään liittyvät henkilökohtaiset tunnearvot, joita useimmilla meistä suomalaisista on, sekä monilukuisen metsänomistajajoukon tavoitteet ja päätöksenteko, metsiin liittyvät intressit monimutkaistuvat entisestään.

Oma etu ei ole aina metsän kokonaiskestävä etu

Kun eri tahoilla on vahvoja metsään liittyviä intressejä, joudutaan helposti tilanteeseen, jossa aihetodisteita ja tutkimustuloksia käytetään joskus valikoivasti omien etujen ja näkemysten ajamiseksi laajemmassakin yhteydessä. Tällöin kokonaisvaltainen kestävyys unohtuu helposti. Kun metsää käsitellään liian kaavamaisesti ja yksinkertaistaen, on seurauksena eturistiriitoja, eikä metsää nähdä puilta.

Metsä muuttuu ihmisestä huolimatta (ja ihmisen toimesta)

Oman mausteensa metsien moniulotteisuuteen eri intressien rinnalle tuo se, että metsä on monimutkainen ekosysteemi, ja pelkästään Suomessa on noin 40 metsäluontotyyppiä omanlaisine ympäristöoloineen ja kasvi- ja eläinlajistoineen. Ei siis ole vain yhdenlaista homogeenista metsää, jonka käytöstä eri tahot tuovat omia näkökulmia esiin. Metsä vaikuttaa myös muihin ekosysteemeihin, muun muassa vesiekosysteemeihin. Metsä on myös dynaaminen resurssi. Se muuttuu ajan saatossa riippumatta ihmisen vaikutuksesta. Ajalla on myös merkitystä, kun esimerkiksi arvioidaan metsien ilmastohyötyä tai erilaisten metsänkäsittelyvaihtoehtojen vaikutuksia sekä metsäluonnon huomioimisen toimenpiteitä. Metsään vaikuttavat myös ilmasto-olosuhteet ja muut ulkoiset tekijät, jotka eivät ole välttämättä kenenkään kontrollissa.

Suomeen mahtuu erilaisia tapoja hoitaa (tai olla hoitamatta) metsää

Metsien moniulotteisuus pitäisi siis tunnistaa sekä keskustelussa, päätöksenteossa että tekemisessä entistä paremmin. Jotta Suomessa nähtäisiin metsä puilta ja metsien arvoa voitaisiin kasvattaa kokonaiskestävästi eri ulottuvuudet huomioiden, tarvitsemme kehittyvää teknologiaa, tutkimusta ja muuta kehitystyötä, jotka mahdollistavat objektiivisen ja läpinäkyvän metsien eri arvojen ja hyötyjen kartoituksen, mittauksen, seurannan ja monitoroinnin entistä paremmin. Lisäksi on kerättävä lisää ja uutta dataa, jonka perustalle voi kehittää objektiivisia mittareita kestävyyden eri ulottuvuuksille.

AFRY auttaa metsäsektorin toimijoita monella saralla tässä työssä niin strategisessa suunnitellussa, liiketoiminnan kestävyydessä, digitalisaatiossa sekä metsänkäsittelyn suunnittelussa. Yhdessä asiakkaidemme sekä muiden tahojen kanssa pyrimme edistämään kokonaisvaltaista metsälähestymistapaa, vaalimaan metsän arvoa sekä laajapohjaista tutkimustietoon perustuvaa keskustelua eri tavoitteiden ja intressien yhteensovittamisesta niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.

Noin 20 miljoonaan metsämaahehtaariin Suomessa mahtuu erilaisia tapoja hoitaa metsäluontoa tai jättää metsä nykyiseen tilaansa, tuottaa uusiutuvaa raaka-ainetta korvaamaan fossiilisia raaka-aineita sekä ekosysteemipalveluita ja yleensäkin käsitellä metsää. Tämä mahdollistaa myös ekologisten, ilmastollisten sekä taloudellisten intressien yhteensovittamisen ja erilaisten tavoitteiden saavuttamisen.

Kirjoitus on alun perin julkaistu Kauppalehdessä kumppanisisältönä.

Lisätietoa

Sami Pastila - Senior Principal, Management Consulting

Sami Pastila

Senior Principal, Management Consulting

Ota yhteyttä: Sami Pastila

AFRY huolehtii yksityisyydensuojastasi pitämällä henkilötietosi turvassa. Käsittelemme henkilötietoja tietosuojaselosteemme mukaisesti noudattaen aina soveltuvia lakeja ja säännöksiä.

Kiinnostuitko? Katso myös