AFRY selvittää kiinteän biomassan verotuksen mahdollisuuksia ja haasteita

Fiskaalisten tavoitteiden lisäksi verotuksella voidaan pyrkiä vaikuttamaan mm. luonnon monimuotoisuuden ja hiilinielujen edistämiseen sekä energiakäyttöön ohjautuvan puun käyttöön korkeamman jalostusasteen tuotteisiin.

Lämmityskäytön polttoainejakauman muutosta (kuva alla) tarkasteltaessa on nähtävissä erityisesti fossiilisten polttoaineiden ja turpeen korvautuminen puupolttoaineilla. Puupolttoaineiksi luetaan metsähake, kuori, sahanpuru, pelletit, kierrätyspuu ja metsäteollisuuden sivutuotteena syntyvä mustalipeä, jota käytetään sellutehtaiden soodakattiloissa. Mustalipeän käyttö lisääntyy muita kiinteitä biomassoja vähemmän, ja sen käytön kasvu tulee sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa sellutehtaiden tuottaessa lämpöä prosesseihin ja kaukolämpöön.

Nykyisen energiaverotuksen piirissä ovat fossiiliset ja bioperäiset nestemäiset polttoaineet, biokaasu, sähkö ja eräät muut polttoaineet kuten kivihiili, maakaasu ja turve. Suomen kansallinen energiaverotus perustuu polttoaineen energiasisältöön (energiasisältövero), elinkaarenaikaiseen hiilidioksidipäästöön (hiilidioksidivero) sekä huoltovarmuusmaksuun. Lämmön- ja sähkön yhteistuotantolaitoksille on käytössä alennettu verokanta. Yksi vaihtoehto on noudattaa kiinteän biomassan verotuksessa samaa veromallia.

Sähköön perustuva lämmöntuotanto kasvaa moninkertaiseksi ilman biomassan verotustakin

AFRYn selvityksessä kiinteälle biomassalle on tarkasteltu kahta eri verotasoa: energiaverodirektiivissä esitettyä minimiverotasoa 1,62 eur/MWh ja nykyisen veromallin energiasisältöveroa 10,33 eur/MWh. Mustalipeän sisällyttämistä verotukseen on tarkasteltu erikseen.

Mikäli biomassalle asetettaisiin lämmityskäytössä vero, parantaisi se erityisesti sähköön perustuvan lämmöntuotannon investointien kannattavuutta biomassaan verrattuna. Vaikutus on nähtävissä erityisesti korkeammalla (10,33 eur/MWh) verotasolla (kts. kuva alla), jolloin erityisesti metsähaketta polttavat olemassa olevat lämpölaitokset ovat tuotantokustannuksiltaan kalliimpia kuin uudet lämpöpumppulaitokset.

Biomassapohjainen tuotanto lisääntyy AFRYn ennusteen mukaan nykyisessä toimintaympäristössä vielä parin vuoden ajan sen korvatessa fossiilisia polttoaineita ja turvetta. Tämän jälkeen biomassalla tuotetun lämmön volyymit kääntyvät hienoiseen laskuun. Ilman biomassan verotustakin AFRY ennustaa sähköön perustuvan lämmöntuotannon suurin piirtein kymmenkertaistuvan vuodesta 2021 vuoden 2030 tasoon n. 20 TWh. Arvio perustuu tehtyihin ja suunniteltuihin investointeihin erilaisista lämpöpumppuratkaisuista ja sähkökattiloista kaukolämpöverkoissa ja teollisuuden lämmöntuotannossa.

Sähköön perustuvassa lämmöntuotannossa edullisimpia vaihtoehtoja ovat hukkalämpöjä talteen ottavat lämpöpumput, mutta hukkalämpöä ei ole kaikkialla saatavilla. Näiden lisäksi ilma-vesilämpöpumput ja sähkökattilat tulevat yleistymään lähivuosina.

Selvityksessä tullaan tarkastelemaan mahdollisen veron vaikutuksia ilmastoon ja ympäristöön, uusiutuvan energian tavoitteisiin, teollisuuteen, kotitalouksiin sekä valtiontalouteen. Mallinnustulosten ja analyysin pohjalta veron vaikutuksia voidaan tarkastella laaja-alaisesti ja arvioida soveltuvaa tapaa verotuksen toteutukseen, mikäli vero päätettäisiin ottaa käyttöön.

Selvityksen tulokset julkaistaan alkuvuodesta 2024, jolloin myös pidetään hankkeen loppuseminaari. Seuraa tätä mielenkiintoista hanketta ja ota meihin yhteyttä, mikäli sinulla herää kysymyksiä aiheeseen liittyen.