Energiakriisi muutti kaukolämpöliiketoiminnan riskikuvaa
Energiakriisi muutti kaukolämpöliiketoiminnan riskikuvaa
Energiakriisi on haastanut myös kaukolämpöliiketoimintaa, jossa markkinoiden nopea muutos on vaikuttanut yhtiöiden kannattavuuteen. Riskien hallinta erityisesti investointien yhteydessä on nyt entistä tärkeämpää.
Kaukolämpö on tärkeä osa energiajärjestelmää Suomessa ja muissa Pohjoismaissa ja mahdollistanut lämmityssektorilla siirtymää pois fossiilisista polttoaineista kohti uusiutuvia ja päästöttömiä energialähteitä. Liiketoimintana kaukolämpö on pääomavaltaista, mutta vuosikymmeniä se on tarjonnut vakaata tuottoa kohtuullisilla riskeillä, asiakaskunnan ollessa kohtalaisen vakaa. Kaukolämmöntuotannon polttoaineriskejä on hallittu hajauttamalla hankintaa mahdollisuuksien mukaan ja pitämällä useita polttoainevaihtoehtoja. Esimerkiksi Keski-Eurooppaan verrattuna kaukolämpöverkkoja onkin vuosikymmenien aikana rakennettu laajasti ilman mittavia tukia tai laajasti pakottavaa regulaatiota.
Kaukolämmön hinnat seuraavat tuotannon ja siirron kustannusrakenteen muutoksia, mutta energiakriisissä markkinoiden nopea muutos ei ole kaikissa tilanteissa mahdollistanut hintojen nopeaa reagointia, millä on vaikutuksensa yhtiöiden kannattavuuteen. Sähkömarkkinoilla energiakriisin pahimmat haasteet voivat hyvässä tapauksessa olla ohi, mutta kaukolämmössä haasteet eivät välttämättä lopu tähän: lämmitysmuotojen välinen kilpailu on markkinoilla pysyvä tilanne, ja epävarmuus jatkuu polttoaineiden saatavuuden ja hintojen sekä sähkön hinnan muutosten suhteen.
Energiakriisi haastoi kaukolämmön kannattavuutta lyhyellä tähtäimellä
Kaukolämpö kohtaa kovaa kilpailua lämpömarkkinoilla, eikä kaukolämpöliiketoiminnan perinteisesti vähäistä asiakasvaihtuvuutta voida pitää jatkossa itsestäänselvyytenä. Kestävyys- ja hiilineutraaliustavoitteet, hintakilpailu, uusien vaihtoehtojen saatavuus ja yleinen käsitys kaukolämpösektorista vaikuttavat asiakkaiden lämmitysvalintoihin. Usein kaukolämpö tarjoaa erinomaisen ja kustannustehokkaan vaihtoehdon uusiutuvaan ja hukka- ja ympäristön lämpöjen hyödyntämiseen, mutta asiakkaille tätä viestiä ei ole vielä täysin onnistuttu välittämään. Monissa tapauksissa asiakkaat suosivat esimerkiksi omiin lämpöpumppuihin perustuvia rakennuskohtaisia ratkaisuja kaukolämmön sijaan.
Pidemmällä aikavälillä polttoon perustuvan lämmöntuotannon kustannukset nousevat todennäköisesti nopeammin kuin sähköön perustuvat lämmitysratkaisut
Pohjoismaissa kaukolämmöntuotannossa on siirrytty nopeasti fossiilisista polttoaineista uusiutuviin vaihtoehtoihin. Vaikka hukkalämmön käyttö ja erilaiset lämpöpumppuratkaisut lisääntyvät, suuri osa lämmöntuotannosta perustuu edelleen polttoaineiden - erityisesti biomassan ja erilaisten jätejakeiden - polttoon. Vuoden 2022 energiakriisin myötä polttoaineiden hinnat nousivat nopeasti, ja paikoitellen polttoaineiden saatavuuden suhteen on ollut haasteita. Nopeaa paluuta aiempiin hintatasoihin ei ole näköpiirissä. Polttoaineiden markkinahintojen lisäksi regulaation kehitys luo lämmöntuottajille epävarmuutta. Keskustelut biomassan ja jätteiden mahdollisesta verotuksesta, jätteiden polton sisällyttämisestä päästökauppaan ja kiinteistöjen lämmitysratkaisujen ohjaaminen regulaatiolla tuovat lisää epävarmuutta tulevaisuuteen.
Lämmöntuotannon sähköistäminen voi helpottaa pitkän aikavälin kannattavuutta ja vähentää riskejä – mutta tämä ei ole hopealuoti kaikille tuottajille
Monet kaukolämpöyhtiöt ovat viime aikoina investoineet sähköön perustuvaan lämmöntuotantoon, kuten sähkökattiloihin ja erilaisiin lämpöpumppuihin. Kaukolämmöntuotannon sähköistämisestä onkin tulossa erittäin houkutteleva vaihtoehto biomassan ja sähkön hintojen muutosten vuoksi. Polttoaineiden hinnoissa hetkittäisiä alennusmyyntejä ei kannata odottaa, mutta sähkön osalta ainakin hetkellisesti matalia hintoja on tulevaisuudessa yhä enemmän vaihtelevan sähkön tuotannon määrän kasvaessa. Kaukolämmöntuotannon sähköistäminen joustavalla kapasiteetilla hyödyttää myös koko energiajärjestelmää, mahdollistaen sektorikytkennän ja tuotannon optimoinnin energian hintojen ja saatavuuden perusteella. Investoinnit sähköön perustuvaan kapasiteettiin eivät kuitenkaan ole automaattisesti kannattavia epävarmoilla markkinoilla ja ovat usein päällekkäisiä lisäinvestointeja muun kapasiteetin päälle.
Myös regulaatio ohjaa investointeja sähköön perustuviin lämmöntuotantoratkaisuihin, esimerkiksi kaukolämmöntuotannon sähköverotuksen kautta. Suomessa kaukolämmön tuotannon sähköverotus alennettiin alempaan II-sähköveroluokkaan, kun taas Ruotsissa kaukolämmön tuottajat maksavat edelleen usein korkeampaa veroa sähköstä, mikä saattaa vaikuttaa joidenkin investointien kannattavuuteen. Jatkossa tarjolla on myös yhä enemmän uusia ratkaisuja, kuten kasvavan vedyntuotannon hukkalämpöjen hyödyntäminen ja CO2:n talteenoton ja hyödyntämisen (CCUS) kehittäminen, mahdollistaen negatiiviset päästöt ja/tai uusia tulovirtoja.
Joustava tuotantoportfolio auttaa säilyttämään kannattavuutta jatkossa
Epävarmassa markkinatilanteessa on olennaista tarkastella kaukolämpöliiketoimintaa laajemmin koko tuotantoportfolion näkökulmasta ja analysoida riskejä ja mahdollisuuksia eri skenaarioiden kautta. Tuottamattomille investoinneille ei ole tilaa. Investoinnit useaan pienempään ja samalla joustavampaan vaihtoehtoon voivat tarjota mahdollisuuden myös riskien hajauttamiseen verrattuna suureen lämmöntuotantolaitokseen.
Sähkön hinnan lasku ja lisääntyvä volatiliteetti luovat mahdollisuuksia kaukolämmön tuottajalle, joka voi hyödyntää sähköä silloin, kun hinta on edullisimmillaan. Tuotannon optimointi ja sujuva tuotantomuotojen valinta markkinahintojen perusteella on avain menestyksekkääseen kaukolämpöliiketoimintaan. Samanaikaisesti polttoainetehokkaammat ratkaisut ja hukkalämpöjen hyödyntäminen ovat erittäin houkuttelevia konsepteja kaukolämmöntuottajille.
Kaukolämmöntuotannon on oltava joustavaa ja monipuolista pärjätäkseen nopeasti muuttuvissa olosuhteissa. Kaukolämpö on osa kestävää energiajärjestelmää ja yhteiskuntaa, ja se tukee hiilineutraaliuden ja luonnon monimuotoisuuden tavoitteiden saavuttamista, kun erilaisia ylijäämäenergioita ja hukkalämpöjä hyödynnetään tuotannossa.
Kaukolämpötoimijoiden mahdollisuudet ja toimintaympäristöt ovat aina erilaisia, ja konkreettiset soveltuvimmat ratkaisut vaihtelevat yhtiöittäin. AFRY Management Consulting on kaukolämpöyhtiön ammattitaitoinen ja kokenut kumppani vastaamaan muuttuvien energiamarkkinoiden haasteisiin. Olemme kaukolämpöliiketoiminnassa ainutlaatuinen kumppani, jolla on laaja kokemus energiamarkkina-analyysistä ja strategisista neuvonantopalveluista sekä tekninen osaaminen tuotanto- ja verkkoinvestoinneista. Laaja kansainvälinen verkostomme tarjoaa laajemman markkinaperspektiivin ja varmistaa parhaan mahdollisen tuen jokaiseen tapaukseen.