Pine Forest in Finland

On hiilivallankumouksen aika – lisää hiiltä materiaaleihin, vähemmän energiaan

Teollisuudessa on edessä kiinnostavat ajat. Globaaleissa materiaalivirroissa tarvitaan hiilivallankumous, sillä meidän on lisättävä biomassan käyttöä ja vähennettävä uusiutumattomien materiaalien, kuten metallien ja mineraalien, käyttöä. Lisäksi on siirryttävä fossiilisesta hiilestä biohiileen. Hiilivallankumous määrittää biotalouden yksinkertaisella tavalla: lisää hiiltä materiaaleihin, vähemmän hiiltä energiaan.

Huoli ilmastonmuutoksesta on saanut meidät pyrkimään kohti vähähiilistä taloutta. Vaikka syyt ovatkin kunnioitettavat, unohtuu tosiasia – se, että hiili on elämän perusta. Hiilestä pitäisi pyrkiä eroon ainoastaan fossiilipohjaisissa polttoaineissa. Polttoaineiden ulkopuolella – mikä tarkoittaa laajaa kirjoa erilaisia materiaaleja – hiili on uudistuvan ja kestävän kierron perusta.

Mitä hiilivallankumous tarkoittaa metsäteollisuudelle?

Kuvittele ratkaisu, jossa hiilivallankumousta toteutetaan vain prosentin siirtymällä jonkin materiaalin maailmanlaajuisessa käytössä. Jo pelkästään pakkaustuotteiden markkinat olivat vuonna 2013 arvoltaan 590 miljardia euroa, mistä muovi otti 220:n ja puukuitu 215:n miljardin euron siivun. Niinpä, jos yksi prosentti nyt fossiilisesta muovista tehdyistä pakkauksista muutetaan biopakkauksiksi, syntyy ympäristöteosta kuuden miljardin euron biomarkkina.

Muovia tuotetaan maailmassa vuodessa noin 300 miljoonaa tonnia. Kun tässä vallankumous hivuttaa vain yhdenkin prosentin fossiilipohjaisesta biomuoviksi, tarkoittaa se noin 3,5 miljardin euron bioliiketoimintaa.

Jos vielä yhtä prosenttia koko maailman fossiilisen polttoaineen virroista vastaava biomassamäärä siirtyy kestävään käyttöön korkean jalostusarvon biotuotteisiin, saataisiin arviolta 30 miljardin euron verran uutta bioliiketoimintaa vuosittain.

Yhdessä nämä kolme yhden prosentin muutosta – kolme vallankumouksellista prosenttiliikettä - synnyttävät arviolta 40 miljardin euron vuosittaisen uuden, kestävän biomarkkinan. Laskelmista voi aina keskustella, koska ne ovat yksinkertaistuksia, mutta ne toimivat esimerkkinä tämän alan suurista mahdollisuuksista.

Miksi nyt?

Aiemmin tällainen muutos on voinut tuntua mahdottomalta, mutta nyt teknologian ja materiaalitieteen kehitys on tehnyt vallankumouksen sekä mahdolliseksi että toivottavaksi.

Erityisesti neljä materiaalia – ligniini, sokeri, nanoselluloosa ja grafeeni – ovat esimerkkejä kulmakivistä uudessa, tehokkaasti toimivassa hiilikierrosta. Näistä kolme ensimmäistä ovat hiilipohjaisia ja grafeeni puolestaan on puhdasta hiiltä.  Tämä hiilinelikko voi muuttaa materiaalien maailmaa radikaalisti.

Paitsi että tekniikka on jo olemassa, on kysyntä edelläkävijänä. Monet kansainväliset yritykset peräänkuuluttavat tällaisia ratkaisuja. Näitä yrityksiä ovat muun muassa IKEA, Toyota, Procter & Gamble ja Coca-Cola. Niillä kaikilla on omat syynsä biomateriaalien käyttöön – logiikka liittyy toimintaan, kustannuksiin ja markkinointiin. Esimerkiksi biokomponentit autoissa ovat kevyempiä ja usein myös edullisempia käyttää kuin metallit, tai toisaalta yritykset näkevät biotuotteiden käytön eduksi imagolleen.

Mikään vallankumous ei ole helppo eikä hiilivallankumous ole tästä poikkeus. ”Vallankumous syö lapsensa” on sanonta Ranskan vallankumouksen ajoilta, mutta ehkä tässä tapauksessa vallankumous vain kierrättää hiiltä. Voitettavaa on paljon. Vaikka toimialat ylittävät liittoutumat eivät vielä ole tavallisia, arvoketjun muutoksen on tapahduttava – ja se onkin tapahtumassa. Yritysten täytyy olla edelläkävijöitä ja yhteistyökykyisiä hyötyäkseen tästä mullistavasta siirtymästä.

Me olemme vasta hiilikumouksen alussa, ja monissa tuotteissa muovi on edelleen kilpailukykyinen vaihtoehto. Kuitenkin jo yhden prosentin markkinamullistus on miljardien eurojen arvoinen. Lähtökohdat ovat kunnossa ja eri toimialojen yritykset ja brändit valmistautuvat tosissaan biopohjaiseen tulevaisuuteen. Tämä on meille kaikille positiivinen merkki aloittaessamme hiilivallankumousta.

Blogikirjoitus pohjautuu alunperin CEPI:n (Confederation of European Paper Industries) nettissivuilla julkaistuun artikkeliimme. AFRY on CEPIn liitännäisjäsen.