Night scene factory

Inhimillisten tekijöiden hallinta vaaratilanteiden ehkäisemisessä sekä työterveys- ja turvallisuusjohtamisessa

Inhimilliset tekijät ovat vaikuttaneet erilaisiin onnettomuuksiin kemian- ja prosessiteollisuudessa.

Olennaista on ymmärtää miten ihmiset vaikuttavat toiminnan turvallisuuteen, jotta koko laitoksen turvallisuutta voidaan hallita tehokkaasti. Organisaatioon tai työtehtävään liittyviä inhimillisiä tekijöitä voidaan analysoida ja inhimillisten tekijöiden aiheuttamien vaaratilanteiden estämiseksi tai lieventämiseksi voidaan käyttää erilaisia ​​menetelmiä.

Ennakoivalla turvallisuusjohtamisella voitaisiin estää monia onnettomuuksia. Tehokas turvallisuusjohtaminen vähentää onnettomuuksien määrää, estää ympäristöpäästöjä, lisää työhyvinvointia, estää omaisuusvahinkoja ja mahdollistaa paremman liiketoiminnan jatkuvuuden. Kestävyys- ja vastuullisuusnäkökohdat on myös muistettava; yritykset eivät voi olla vastuullisia ilman, että ne suojelevat tärkeimmän resurssinsa eli työntekijöidensä turvallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia.

Inhimillisten tekijöiden hallinta osana yleistä työterveys- ja turvallisuusjohtamista

Useimmissa teollisuuden prosesseissa, jopa korkeasti automatisoiduissa, ihmiset ovat kiinteä osa järjestelmää. Siksi on tärkeää ymmärtää, miten ihmiset käyttäytyvät ja ovat vuorovaikutuksessa järjestelmän kanssa ja millaisia ​​seurauksia voi tietyillä toimenpiteillä olla. Kemianteollisuuden ja prosessiteollisuuden prosessit sisältävät paljon erilaisia ​​vaarallisia kemikaaleja. On myös tyypillistä, että prosessit vaativat korkeaa automaatioastetta, jotta itse prosessi- ja käyttöhyödykkeet pysyvät suunnittelu- ja hälytysrajoissa. Tehtävien suunnittelu on viime vuosina kehittynyt teknologisten muutosten, tehokkuusvaatimusten ja ammattitaitoisten henkilöiden saatavuuden johdosta. Optimaalisessa työsuoritteiden suunnittelussa tai päivityksissä operaattorit osallistuvat suunnittelun ja analysoinnin varhaiseen vaiheeseen, koska tulevat olemaan vuorovaikutuksessa erityyppisten järjestelmien rajapintojen kanssa.

Tehokas turvallisuusjohtaminen ja inhimillisten tekijöiden huomioiminen voi säästää yrityksen varoja, säilyttää ja vahvistaa yrityksen mainetta ja mahdollistaa liiketoiminnan jatkuvuuden. Inhimillisten tekijöiden hallinta organisaatiossa vähentää virheitä ja parantaa viestintää, vähentää työtapaturmia ja sairauslomia (pienemmät sairauskustannukset), lisää työntekijöiden tyytyväisyyttä ja varmistaa tasapainoisen työkuorman. Inhimillisten tekijöiden hallinnan tavoitteena on varmistaa, että organisaation työmenetelmät ja menettelytavat ovat sopusoinnussa inhimillisten kykyjen kanssa, että koulutus on riittävää, työvoima pätevää ja että varakapasiteettia on riittävästi hätätilanteiden varalle. Kokonaistuottavuus ja työn laatu todennäköisesti nousevat, kun poissaolot ja työvoiman vaihtuvuus vähenevät.

Top 10 human factor aspects in high-hazard industries
Kuva 1: Kymmenen näkökulmaa inhimillisistä tekijöistä korkean vaaran teollisuudessa

Inhimillisten tekijöiden hallinta on tärkeä osa vaaratilanteiden ehkäisyä, koska inhimilliset tekijät aiheuttavat 80% onnettomuuksista. Tästä on useita katastrofaalisia esimerkkejä, kuten Bhopalin, Buncefieldin ja Texas Cityn jalostamon suuronnettomuudet, joihin vaikuttivat monet inhimilliset tekijät, kuten henkilöstöpula, puutteellinen valvonta ja johdon vaihtuminen, väsymys, huollon puute, riittämätön koulutus ja ohjeistus sekä huono turvallisuuskulttuuri ja -johtaminen. Inhimillisiä virheitä tapahtui organisaation eri tasoilla ja ne vaikuttivat suoraan tai epäsuorasti suuronnettomuuksien syntymiseen.

Inhimilliset tekijät vaikuttavat sekä 1) suunnitteluun että 2) eri prosessien toimintaan. Suunnittelun näkökulma tarkastelee ihmisen suorituskyvyn parantamista suunnittelemalla tehokkaita laitteita, työkaluja, työtiloja ja työtehtäviä. Toiminnallinen näkökulma tarkastelee, kuinka ihmisen suorituskykyä voidaan parantaa parantamalla toimintaan liittyviä tekijöitä, kuten turvallisuuskulttuuria, menettelytapoja, vuorojärjestelmiä ja turvallisuuskriittistä viestintää.

Inhimillisiä tekijöitä voidaan analysoida monilla menetelmillä

Inhimillisten tekijöiden hallintamenetelmät käsittävät laajan valikoiman erilaisia lähestymistapoja monilla eri ominaisuuksilla. Käytössä on sekä laadullisia että kvantitatiivisia menetelmiä, ja jotkut ovat kattavampia ja yksityiskohtaisempia kuin toiset. Synergiaa on myös perinteisten turvallisuustekniikan lähestymistapojen kanssa. Edistyneet inhimillisten tekijöiden hallintamenetelmät (esimerkiksi 2. ja 3. sukupolven luotettavuusanalyysit) tutkivat kokonaisvaltaisesti mahdollisia inhimillisiä virheitä ja olosuhteita, jotka edesauttavat virheiden syntymistä.

Tyypillisesti prosessiturvallisuuteen liittyvät poikkeamat analysoidaan sellaisilla menetelmillä kuin riskianalyysit (HAZOP), vikapuuanalyysit (FTA) ja turvallisuuden eheyden tason analyysit (SIL). Nämä menetelmät huomioivat tietyllä tasolla myös ihmiseen liittyvät poikkeamat, mutta systemaattinen lähestymistapa sekä prosessi- että työturvallisuuteen vaikuttaviin inhimillisiin tekijöihin vaatii eri tyyppisten menetelmien hyödyntämistä. Joitakin esimerkkejä toiminnallisista inhimillisten tekijöiden hallintamenetelmistä ovat:

  • onnettomuustutkimukset
  • inhimillisten virheiden tunnistaminen
  • ihmisen luotettavuuden analyysit
  • työkuorma- ja henkilöstöanalyysit
  • työtehtäväanalyysit ja
  • turvallisuuskulttuurin arvioinnit.

Inhimillisten virheiden tunnistamismenetelmillä tutkitaan, millaisia ​​virheitä voi tapahtua ihmisen toiminnan takia. Toimintovirheanalyysi (HEA) on usein käytetty menetelmä inhimillisten virheiden tunnistamiseksi teollisuudessa.

Ihmisen luotettavuuden analyysissä tarkastellaan henkilön aiheuttamia virheitä sekä olosuhteita ja tekijöitä, jotka vaikuttavat onnettomuuksien syntyyn. Yksi esimerkki tällaisesta menetelmästä on SPAR-H (Standardized Plant Analysis Risk–Human Reliability Analysis Method). SPAR-H käsittelee olosuhteita, kuten:

  • inhimilliset kyvyt (työkyky, kokemustaso)
  • tehtävän ominaisuudet (monimutkaisuus, stressitekijät)
  • työympäristö (ergonomia/HMI, Human-Machine Interface) ja
  • operointi (menettelyjen ja työprosessien laatu)

Tämä kvantitatiivinen ihmisen luotettavuusanalyysi antaa yksityiskohtaista tietoa inhimillisen virheen todennäköisyydestä kussakin tutkitun tehtävän vaiheessa. Ihmisen luotettavuuden kvantitatiiviset analyysimenetelmät voivat myös tukea investointipäätöksiä, kun verrataan erilaisten teknisten ja organisatoristen muutosten vaikutusta turvallisuuteen.

AFRYn turvallisuusasiantuntijat palveluksessanne

Globaali asiantuntijaverkostomme yhdessä paikallisten HSE-asiantuntijoiden kanssa varmistaa optimaalisen ratkaisun jokaiselle turvallisuuteen liittyvälle toimeksiannolle huolehtimalla lakisääteisten vaatimusten ja muiden velvoitteiden täyttymisestä.

Ota yhteyttä asiantuntijoihimme saadaksesi lisätietoja siitä, kuinka voimme auttaa sinua turvallisuuden varmistamisessa ja optimoimaan yritysturvallisuuden sekä hallitsemaan inhimilliset tekijät. Lue lisää turvallisuuteen liittyvistä palveluistamme alla olevasta laatikosta.

Kirjoittajat: Anna Savunen, Heli Pirhonen (2020)

Anna Savunen

Global HSE Manager

Lähdeaineistoa ja lisälukemista:

  • Amati, C. et al., 2016. Human Factors in the Chemical and Process Industries - Making it Work in Practice.
  • Gallimore, J. J., 2014. Importance of Human Factors in Quality Improvement.