Kohti entistäkin turvallisempia räjähdysvaarallisia tiloja
Monissa teollisuuslaitoksissa on räjähdysvaarallisia tiloja (ATEX), jolloin niiden turvalliseen käyttöön liittyy useita velvoitteita.
Tila katsotaan räjähdysvaaralliseksi, jos siellä voi esiintyä räjähdyskelpoisia ilmaseoksia. Työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden varmistaminen räjähdysvaarallisissa tiloissa on työnantajan velvollisuus. ATEX-työolosuhdesäädökset koskevatkin kaikkia niitä työnantajia, joiden työntekijät voivat joutua alttiiksi syttyvistä nesteistä, kaasuista tai pölyistä aiheutuvalle räjähdysvaaralle. ATEX-lainsäädäntö asettaa vaatimukset räjähdysvaarallisille tiloille, tiloissa työskentelylle ja tiloissa käytettäville laitteille. Mutta mitä kaikkea räjähdysvaarallisten tilojen hallinnointi työnantajalta edellyttää?
Räjähdysvaaralliset tilat luokitellaan räjähdysvaarallisen aineen ja räjähdysvaaran todennäköisyyden mukaan eri tilaluokkiin. Tilaluokituksen perusteella määräytyvät tilassa olevien tai käytettävien laitteiden turvallisuusvaatimukset. Tilaluokittelun perusteena olevassa räjähdysvaaran arvioinnissa tunnistetaan räjähdysvaaran aiheuttavat aineet ja arvioidaan palavien nesteiden, kaasujen tai pölyjen aiheuttaman syttyvän pilven esiintymistodennäköisyys.
Syttyvien kaasujen ja palavien nesteiden tunnistaminen onnistuu yleensä helposti, mutta varsinkin pienten kemikaalimäärien ja mahdollisten pölypilvien räjähdysherkkyyden tunnistaminen voi olla haasteellista. Jo pienistäkin pitoisuuksista voi kuitenkin syntyä räjähdyskelpoinen ilmaseos, joka voi olla kohtalokas. Esimerkiksi vuonna 2017 konepajatuotteiden pintakäsittelijä kuoli 200 litran ohennetynnyrin räjähdyksessä palovammoihin. Tästä onnettomuudesta on olemassa tapaturmavakuutuskeskuksen toteuttama video, joka löytyy tästä YouTube-linkistä.
Laitteet vaatimustenmukaisiksi – kenen vastuu?
Räjähdyskelpoisen ilmaseoksen olemassaolo ei vielä automaattisesti aiheuta onnettomuutta. Räjähdys voidaan välttää esimerkiksi valitsemalla ATEX-laitesäädösten mukaisesti Ex-luokiteltuihin tiloihin soveltuvat laitteet ja varoa esimerkiksi korkeita pintalämpötiloja tilaluokitellulla alueella. Myös muut mahdolliset syttymisriskit räjähdyskelpoisen ilmaseoksen esiintymisalueella tulee kartoittaa. Viereisessä kuvassa on havainnollistettu tehdasmalliin vuoto laippaliitoksesta ja sen aiheuttaman räjähdysvaarallisen kaasupilven purkautuminen.
Laitteiden huoltotilanteissa on varmistettava, että kunnossapito on tietoinen räjähdysriskeistä. Ex-alueet on merkittävä selkeästi, ja laitteistot on pidettävä kunnossa säännöllisillä huoltoväleillä ja tarkastuksilla. Säännöllisesti toistuva ja päivitettävä räjähdysvaarallisten tilojen riskinarviointi on osa jatkuvaa parantamista ja osa laitoksen turvallisuuden sekä laadun hallintaa.
Laitteiden vaatimustenmukaisuus eli soveltuvuus tilaluokitelluille alueille voidaan osoittaa laiteluokittelulla, laitemerkinnöillä ja todentaa vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta (ks. EU-laitedirektiivi 2014/34/EU). Uusissa laitoksissa laitteiden vaatimustenmukaisuudesta vastaa laitteen valmistaja sen mukaan, mitä hankintavaiheessa on laitteen suojaustasoksi vaadittu.
Jos uusittava kohde on vanhassa laitoksessa ja uudella tilaluokitellulla alueella on vanhoja laitteita, laitteiden vaatimustenmukaisuus tulee varmistaa laitekohtaisella syttymisriskianalyysillä. Tämän varmistamisen tekee laitteen käyttäjä/omistaja. Uusien laitteiden hankinnoissa suunnitteluprojekteissa toimitaan niin, että laitteille määritellään räjähdysvaaran arvioinnin ja palavan aineen aineominaisuuksien perusteella suojausvaade, jonka mukaan ne tilataan laitetoimittajalta. Toimitusvalvonnassa tarkastetaan, että toimitetut laitteet ovat hankintamäärittelyjen mukaisia. Tilaluokituksien tekemisestä voivat vastata eri tahot eri tilanteissa, ja tietojen siirto taholta toiselle on tärkeää.
Räjähdyssuojausasiakirja – osa laitoksen turvallisuusohjeistusta
Räjähdyssuojausasiakirjassa kootaan yhteen laitoksen räjähdysvaaran arvioinnin tulokset ja suojaukset. Asiakirjan tulee olla ajan tasalla, sekä työnantajan on huolehdittava tiedonjaosta ja toimenpiteiden yhteensovittamisesta kaikkien eri organisaation tahojen kanssa − varsinkin jos räjähdyssuojausasiakirjan laitosalueella työskentelee useita eri yrityksiä.
Kohti turvallisempia teollisuuslaitoksia
ATEX-direktiivin alkuajoista räjähdysvaaran määrittelyssä on edetty hitaasti mutta varmasti kohti turvallisempia teollisuuslaitoksia. Viime aikoina esimerkiksi alla listattuna olevilla toimenpiteillä on päästy eteenpäin kohti entistä turvallisempia räjähdysvaarallisten aineiden käsittelytiloja:
- Tilaluokittelua pyritään tekemään tarkemmin (mahdollisten kemikaalien vuotojen ja erityyppiset pölyjen tunnistaminen),
- Tilaluokitellut alueet voidaan rajoittaa suljetuilla rakenteilla mahdollisimman pieniksi
- kemikaalipitoisuuksia minimoidaan tiloissa tehokkaalla ilmanvaihdolla.
- Räjähdysvaaran aiheuttavien kemikaalimääriä rajoitetaan tuotannon tarpeen mukaisesti
- Laitteiden kunnossapidosta (mm. ennakoiva kunnossapito) ja prosessitilojen siisteydestä huolehditaan.
- Rakenteiden palosuojaus varmistetaan
- Nopea reagointi onnettomuuksiin on tärkeää
- Tiedot räjähdysvaaran arvioinneista, tilaluokista ja organisaation toimintamalleista kirjataan kattavasti räjähdyssuojausasiakirjaan
Alla olevassa kuvassa on esitetty tiivistettynä tärkeimmät vaiheet räjähdysvaarallisten tilojen turvallisuuden hallintatoimenpiteistä.
Asiantuntija-apua räjähdysvaarallisten tilojen suunnitteluun
AFRYn riskienhallinnan ammattilaiset osaavat neuvoa räjähdysvaarallisten ilmaseosten tilaluokittelussa ja syttymisriskien arvioinnissa sekä mallintaa mahdolliset onnettomuusvaarat onnettomuuksiin varautumisen helpottamiseksi. Esimerkiksi viereisessä kuvassa on esitetty Tukesin vaatimat räjähdysylipainevaikutukset 5 kPa, 15 kPa ja 30 kPa kuvassa 1 kuvatun räjähdyskelpoisen kaasuseoksen räjähdyksestä, kun se saavuttaa syttymislähteen kahden metrin etäisyydellä vuotopaikasta.
Ammattilaisemme kouluttavat työntekijöitä ja tarvittaessa myös asiakasorganisaatioita tilaluokitteluun liittyvissä tehtävissä. Seuraamme aktiivisesti lainsäädännön ja standardisoinnin kehittymistä ja kuulumme standardityöryhmiin.
Räjähdysvaarallisien tilojen turvalliseen käyttöön liittyviä velvoitteita:
Velvoite räjähdys- ja syttymisvaaran selvittämisestä ja tilan räjähdysvaaran arvioinnista sekä räjähdyssuojausasiakirjan laatimisesta perustuu vuonna 2003 annettuun Valtioneuvoston asetukseen räjähdyskelpoisten ilmaseosten työntekijöille aiheuttaman vaaran torjunnasta (VNA 576/2003) sekä lakiin vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005). Kyseinen asetus perustuu Euroopan yhteisön direktiiviin 1999/92/EY, vähimmäisvaatimuksiin. Ohjeita tilaluokituksen tekemiseen annetaan mm. SFS-käsikirjassa 59 sekä standardeissa IEC 60079-10-1/2.
