Kustannustehokkuus ja vastuullisuus arvoa tuottavan kiinteistön keskiössä
Kustannustehokkuus ja vastuullisuus arvoa tuottavan kiinteistön keskiössä
Miten huolehtia kiinteistöstä kustannustehokkaasti, riskejä minimoiden ja muuttuvan maailman vastuullisuusvaatimusten mukaisesti?
Taloyhtiöiden kustannukset lämmityksestä, vedestä ja yhtiölainojen koroista jatkavat kasvuaan vuoden 2024 aikana. Samaan aikaan korjausvelka on päässyt kasvamaan. Koronapandemian vaikutukset rakentamiseen siirsivät investointipäätöksiä vuosina 2020–2022 ja tämän jälkeen lainojen korkomaailman muutokset toivat omat haasteensa korjausvelkaan tarttumiseen. Miten kiinteistöstä voi huolehtia kustannustehokkaasti, riskejä minivoivasti ja muuttuvan maailman vastuullisuusvaatimusten mukaisesti? Nämä kysymykset ovat nyt niin monien kiinteistöjä hallinnoivien yhtiöiden kuin asiantuntijoidenkin pöydällä.
Kustannustehokkuus kulminoituu elinkaareltaan edulliseen kiinteistöön. Tällöin koko kiinteistöä käytetään resurssitehokkaasti, sitä korjataan viisaasti sekä hyödynnetään harkitusti ja uudisrakentamista tehdään tarveperusteisesti. Tämä harkittu kokonaisuus mahdollistaa arvoa tuottavan, vastuullisen ja riskit minivoivan kiinteistönhallinnan. Kokonaisvaltaisesti kestävien ratkaisujen kehittäminen on haastavaa muuttuvassa ja pirstaloituneella osaoptimoidulla rakentamisalalla. Onnistumisen keskiöön nousee sopivien asiantuntijoiden valitseminen, sekä kaikkien osapuolten välinen aito yhteistyö. Yhteistyön kautta saadaan vastaukset vastuullisuustavoitteet täyttäviin kustannustehokkaisiin ja riskit minivoiviin ratkaisuihin.
Kiinteistön vastuullisuustavoitteet tulee päivittää vastaamaan tulevaisuuden tarpeita ja vaatimuksia, kuten ensi vuonna voimaan tulevan uuden rakentamislain vaatimuksia koskien riskien minimointia ja vastuullisuustavoitteita. Lainsäädännön päätavoitteet eli digitalisaation edistäminen, rakentamisen laadun parantaminen, hiilineutraali yhteiskunta ja luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen linkittyvät kiinteistön kustannustehokkuuteen sekä vastuullisuuteen. Samaan aikaan lainsäädäntömme ja EU:n vihreän siirtymän ohjelma tulevat ohjaamaan entistä voimakkaammin rakennusten elinkaaritarkasteluun, jonka kautta saadaan vertailukelpoista tietoa eri vaihtoehtojen kustannuksista ja päästöistä jopa vuosikymmenien päähän. Uudet vaatimukset saattavat tuntua kiinteistönomistajista kovilta ja jopa rakentamisen kustannuksia lisääviltä, mutta kun tarkastelun siirtää varsinaisesta rakentamishetkestä koskemaan koko rakennuksen elinkaarta, niin kokonaistaloudellisesti järkevät ratkaisut mahdollistavat merkittävän säästön.
On kyse paikallisesta korjauksesta, perusparannuksesta tai uudisrakentamisesta, valittujen ratkaisujen kokonaisvaltaiset hyödyt ja riskit tulisi punnita. Ilman monipuolista ja asiantuntevaa arviointia ei voi tietää, mitä vastinetta investoinnilleen saa. Vastuullinen asiantuntija osaa tuoda tämän arvioinnin yhtiön pöydälle ilman erillistä pyyntöä, mutta mikäli arviointia ei vielä ole käyty, niin se kannattaa rohkeasti aloittaa. Kun kustannustehokkuus, riskien minimointi ja vastuullisuus nousevat kiinteistöön kohdistettavien toimien kärkiteemoiksi, keskustellaan oikeista asioista. Aikaisempien vuosien rakentamiseen kohdistuneet haasteet ja tulevaisuuden vaatimukset palauttavat meidät kaikki viimeistään nyt perusasioiden ääreen.
Artikkeli on julkaistu alun perin Kiinteistölehti Lounais-Suomen numerossa 1/2024.
