Laaja-alaiset suunnittelupalaverit ovat allianssin parasta antia
Allianssityöskentely edistää kestäviä suunnitteluratkaisuja
AFRY edustaa Laakson yhteissairaala -hankkeessa infrarakentamisen asiantuntemusta. Rakennesuunnittelun asiantuntijat Juho Haikala ja Sander Vaher pitävät allianssityöskentelystä, joka heidän mielestään edistää kestäviä suunnitteluratkaisuja.
AFRY kuuluu Unitas-konsortioon, joka vastaa koko hankkeen rakenne-, geo- ja kalliosuunnittelusta. Konsortion toisena osapuolena on A-Insinöörit. AFRYn vastuulla ovat ”maanpäällisten” betonitunneleiden lisäksi kallioparkin ja huoltotilojen pää-, kallio- ja rakennesuunnittelu. A-Insinöörit vastaa kalliotunneleiden pää- ja kalliosuunnittelusta sekä sairaalarakennusten rakennesuunnittelusta.
AFRYn tunnelisuunnittelija Juho Haikala on vetänyt betonitunneleiden rakennesuunnittelua LYS-hankkeessa reilun vuoden verran. Hän otti kapulan vastaan kollegaltaan Sander Vaherilta. Molemmat ovat työskennelleet rakennesuunnittelun parissa AFRYllä viitisen vuotta.
Kaksi tunnelia työn alla
Juho ja Sander työskentelevät hankkeessa AFRYn vastuulla olevien tunneleiden T1 ja T5 parissa.
”Ykköstunnelin suunnitteluvaiheessa on edetty suunnitelmien tarkastukseen, ja vitostunnelin suunnitelmia tehdään parhaillaan”, Juho kertoo.
T1 muodostaa osan Auroran sairaalalta lähtevästä ajoyhteydestä Laakson yhteissairaalaan, ja T5 sijoittuu Laakson yhteissairaalan tontin länsireunalle.
Laakson yhteissairaala-alueen ajoyhteydet rakennetaan maan alle, jotta liikenne lähikaduilla ei lisääntyisi sairaalan toiminnan vuoksi.
Allianssityöskentely edistää parhaita suunnitteluratkaisuja
Sanderin ja Juhon työ LYS-hankkeessa koostuu suurelta osin suunnittelun lähtötietojen hankkimisesta, aikatauluttamisesta sekä suunnitelmien yhteensovittamisesta eri tekniikka-alojen suunnitelmiin. Erityisen läheistä yhteistyötä AFRYn tunnelisuunnittelijat tekevät geo- ja kalliosuunnittelijoiden kanssa.
Sanderin ja Juhon tehtävä on tarkastella projektia detaljitasolla ja varmistaa, että esimerkiksi tilavaraukset onnistuvat.
Juhon mielestä allianssityöskentelyssä erinomaista on se, että eri alojen suunnittelijat kokoontuvat viikoittain yhteen tarkistamaan, mitä lähtötietoja kukin osapuoli tarvitsee suunnitteluaan varten ja millä aikataululla tiedot on mahdollista toimittaa.
”Se on tämän toteutustavan parasta antia”, Sanderkin miettii.
Allianssi tukee hyvän yhteishengen syntymistä eri suunnittelualojen tekijöiden välille. Säännölliset palaverit vahvistavat vuorovaikutuksen merkitystä projektissa, sillä näissä tapaamissa keskustellaan keskeneräisistä suunnitelmista ja pohditaan yhdessä ratkaisuja vaikeisiin tilanteisiin.
Tiivis vuorovaikutus eri alojen suunnittelijoiden kanssa lisää myös omaa ymmärrystä muiden suunnittelualoista.
”Meidän pitää ymmärtää, mitkä osat vaikuttavat toisiinsa ja on osattava kyseenalaistaa omien päätösten lisäksi myös muiden tekniikan alojen suunnittelijoilta tulevia lähtötietoja”, Sander pohtii.
Juhon mukaan allianssissa suunnittelijan on tavallista helpompi lähestyä urakoitsijaa ja tilaajaa. Avoin keskustelu ja yhdessä kehittäminen mahdollistavat parhaat rakenteet, ja monialainen ongelmanratkaisu palvelee lopputuloksen tavoitteita.
Visaiset pähkinät haastavat hyvällä tavalla
Kaikissa suunnitteluhankkeissa tulee vastaan haasteita, mikä on Juhon mielestä työn mielekkyyden näkökulmasta tärkeää. ”Työ kävisi aika yksitoikkoiseksi, jos ei olisi ongelmia ratkottavaksi.”
T1-tunnelin päällä maatäytöt ovat jopa kahdeksan metrin paksuisia, mikä lisää tunnelin katon päällistä kuormaa.
Suunnittelijat ovat joutuneet pohtimaan huolellisesti, miten kuormaa saataisiin pienennettyä. ”Olemme suunnitelleet kevennyksiä, jotka eivät ole yhtä painavia kuin esimerkiksi murske”, Juho selittää.
Sander taas kertoo, että pohjaveden virtaus ja noste vaikuttavat suunnitteluun. Pohjaveden pitää päästä virtaamaan vapaasti sekä tunnelin ali että yli, jottei tunnelirakenne muodosta patoa. Pohjaveden nosteella tarkoitetaan ilmiötä, jossa pohjaveden alapuoliseen rakenteeseen kohdistuu hydrostaattinen paine, mikä työntää rakennetta kohti pintaa. ”Ilmiötä voisi verrata laivaan meressä, paitsi että tunnelin ympärillä ei ole merivettä vaan pohjavedellä kyllästynyttä maamassaa. Suunnittelussa pitää huomioida tämä, jotta betonirakenne ei ala kellua veden pinnalla, vaikka se vaikuttaisi todella massiiviselta”, Sander kertoo.
Suunnittelun jälki esillä seuraavat sata vuotta
Juholla ja Sanderilla on kokemusta erittäin isoista hankkeista, eikä sairaalahankkeen laajuus pidä heitä öisin valveilla.
”Näin isossa projektissa ei voi olla täysin perillä siitä, mitä kaikki muut tekevät. Jokainen keskittyy omaan osuuteensa, jossa toki on huomioitava muiden suunnittelualojen vaikutukset. Pienestä kokonaisuudesta rakentuu sitten yhdessä jotain suurempaa, kun jokainen antaa panoksensa”, Sander miettii.
Rakennesuunnittelijoita ilahduttaa ajatus siitä, että he ovat heidän suunnittelunsa lopputulos palvelee sairaalan käyttäjiä valmistuttuaan seuraavat sata vuotta.
