Onko rautateiden yleissuunnitelmalla merkitystä?

Ratalain voimaantulon jälkeen on laadittu useita ratasuunnitelmia. Muutamissa tapauksissa ratasuunnitelman pohjana ollut yleissuunnitelma on ollut pahasti sisällöltään vanhentunut, se on puuttunut kokonaan, tai suunnitelman tavoitteita on muutettu merkittävästi yleissuunnitelman laatimisen jälkeen. Tämän vuoksi sekä tilaajalla että ratasuunnitelman laatijalla on ollut ratasuunnitelmaa käynnistettäessä puutteellinen käsitys lopullisista tavoitteista. Laadukkaan ratasuunnitelman laatiminen aikataulussaan edellyttää sitä, että työllä on selkeät tavoitteet, joihin voidaan alusta alkaen sitoutua.

Ratahankkeen vaikutukset selvitetään yleissuunnitelmassa

Yleissuunnitelman sisältöä on kuvattu ratalaissa seuraavasti:

Yleissuunnitelmassa on esitettävä selvitys rautatien rakentamisen tai rataverkon kehittämisen tarpeellisuudesta sekä tutkituista vaihtoehdoista, radan liikenteelliset ja tekniset perusratkaisut, rautatiealueen likimääräinen sijainti sekä rautatiealueen ja rautatieliikenteen arvioidut vaikutukset, kuten vaikutukset tie- ja liikenneoloihin, liikenneturvallisuuteen, maankäyttöön, kiinteistörakenteeseen ja ympäristöön sekä ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen. Suunnitelmassa on lisäksi esitettävä mahdollisuudet haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä alustava kustannusarvio.

Yleissuunnittelun keskeinen tavoite on siis erityisesti uuden ratahankkeen vaikutusten selvittäminen. Näitä asioita ei ole enää ratasuunnitelmavaiheessa mahdollista ottaa yhtä hyvin huomioon kuin yleissuunnitelmaa laadittaessa, koska liikkumavara ratkaisuissa on tällöin huomattavasti pienempi.

Hyvä yleissuunnitelma vähentää riskejä ja alentaa kustannuksia

Yleissuunnitelma on ohjeena ratasuunnitelmaa laadittaessa. Jos ratasuunnitelma joudutaan tekemään vanhentuneen tai puutteellisen yleissuunnitelman perusteella, seuraa siitä usein alla listattuja haasteita:

• tavoitteet ja tehtävän sisältö ovat epäselvät
• suunnittelutyön käynnistyminen viivästyy, kun tavoitteita selvitellään
• suunnitelmia tehdään moneen kertaan tavoitteiden asteittain tarkentuessa
• suunnitelmat myöhästyvät
• suunnittelukustannukset kasvavat merkittävästi
• radan haittavaikutusten huomioon ottaminen vaikeutuu
• puutteellisia vaikutusarvioita joudutaan tarkentamaan.

Yleissuunnitelmassa voidaan laajempia vaihtoehtoja tarkastella kevyemmin, koska tekninen suunnittelu tarkentuu prosessin edetessä. Varhaisimpiin suunnitteluvaiheisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota, koska hankkeisiin sidottavat kustannukset määräytyvät suurimalta osin tuolloin.

Liikenteelliset tavoitteet suunnittelun lähtökohtana

Ratasuunnittelun lähtökohtana ovat aina hankkeen liikenteelliset tavoitteet, joiden pohjana ovat valtakunnalliset ja alueelliset kehittämistavoitteet. Näistä johdetaan suunniteltavan radan tekniset suunnitteluperusteet, joiden avulla nämä tavoitteet voidaan saavuttaa. Tekniset tavoitteet määrittävät saavutettavissa olevan liikenteen palvelutason.

Kaavoitukseen vaikutetaan parhaiten suunnittelun alkuvaiheessa

Hyvällä yhteistyöllä alueen kuntien kanssa laaditulla yleissuunnitelmalla voidaan edistää alueiden kaavoitusta siten, että se palvelee sekä radan että kuntien keskeisiä tavoitteita. Valmisteluvaiheessa olevat kaavat ja rata voidaan parhaiten sovittaa palvelemaan kuntien tarpeita. Yleissuunnittelun alkuvaiheessa on merkittävästi enemmän liikkumavaraa sovittaa yhteen rataa ja sen toimintaan sijoittuvia palveluja kuin ratasuunnitelmavaiheessa.

Hankkeen hyväksyttävyys syntyy vuorovaikutuksesta ja vaikutusarvioinnista

Ratalain mukaan yleissuunnitelman merkittävänä tavoitteena on saavuttaa hankkeelle mahdollisimman kattava hyväksyttävyys ja minimoida radan aiheuttamat haitat eri osapuolille ja ympäristölle. Yleissuunnitelman vaikutusarvioinnin tueksi tehdään laajoja luontoon, ympäristöön ja elämiseen liittyviä selvityksiä, joiden pohjalta etsitään ratkaisuja radan haitallisten vaikutusten pienentämiseksi. Rautatien jäykän geometrian vuoksi ei kaikkia haittavaikutuksia ole mahdollista poistaa, mutta erityisesti yleissuunnitteluvaiheessa on mahdollista löytää keinoja niiden vähentämiseksi.

Hyväksyttävyyttä pyritään parantamaan vuorovaikutuksella alueen asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Erityisesti paikallisten asukkaiden näkemykset rataan liittyvien tiejärjestelyiden kannalta ovat arvokkaita. Suunnittelun kuluessa on tarpeen osoittaa, että ihmisten näkemykset ovat tulleet kuulluiksi, vaikka niitä ei aina voida ottaa huomioon halutulla tavalla.

Viimeisimmissä yleissuunnitteluhankkeissa on kyetty ottamaan huomioon yleissuunnittelun laaja-alaisuus ja merkitys seuraaville vaiheille. Ympäristöviranomaisten yhä tiukentuvat vaatimukset on parasta pyrkiä selvittämään jo yleissuunnitteluvaiheessa, sillä ratasuunnitelmavaiheessa mahdollisten toimenpiteiden määrä on vähäisempi. Näillä asioilla on erityisen suuri merkitys uusien rautateiden suunnittelussa.

Yleissuunnittelun tavoitteena on oikean tasoisen suunnitelman laatiminen, jonka pohjalta voidaan tehdä päätöksiä ihmisille ja elinkeinoelämälle tarpeellisten yhteyksien kehittämiseksi.