Rakennehistoriaselvitys kuntotutkimusten perustana
Rakennehistoriaselvitys kuntotutkimusten perustana
Suojeltujen rakennusten kohdalla ensimmäinen laadittava selvitys on yleensä rakennushistoriaselvitys (RHS), joka muodostaa pohjan kaikille muille selvityksille ja tutkimuksille. Rakennushistoriaselvityksen tarkoitus on kuvata, miten rakennuksesta on tullut sellainen kuin se nyt on.
Korjausrakentaminen eroaa uudisrakentamisesta siten, että korjaushankkeessa lähtökohtana on olemassa oleva kohde, johon toimenpiteet on sovitettava ja johon on perehdyttävä. Tämän vuoksi onnistuneen korjaushankkeen perustan luovat kattavat ja ajoissa tehdyt selvitykset, mikä on todettu muun muassa Työterveyslaitoksen Arvo-hankkeessa sekä selvitysmies Erkki Virtasen raportissa.
Suurin osa korjaushankkeen kustannuksista sidotaan tarveselvitysvaiheessa, vaikka siinä kohdassa hanketta käytetään vain pieni osa budjetoiduista varoista. Jotta eniten kustannuksiin vaikuttavat päätökset voidaan tehdä perustellusti, pitäisi hankkeen alkuvaiheessa olla käytössä mahdollisimman paljon tietoa rakennuksesta.
Rakennushistoriaselvitys muiden selvitysten ja tutkimusten pohjana
Suojeltujen rakennusten kohdalla ensimmäinen laadittava selvitys on yleensä rakennushistoriaselvitys (RHS), joka muodostaa pohjan kaikille muille selvityksille ja tutkimuksille. Rakennushistoriaselvityksen tarkoitus on kuvata, miten rakennuksesta on tullut sellainen kuin se nyt on. Lisäksi siinä pyritään selvittämään syitä ja taustoja rakennuksessa tehdyille muutoksille sekä selvittämään, mitä eri aikakausien vaiheista on nykyisin jäljellä. Suojelukohteiden rakennushistoriaselvitys linkittyy niin yleiseen historiaan, taidehistoriaan kuin kulttuurihistoriaan ja parhaimmillaan taustoittaa rakennuksen muutosten syitä.
Vaikkei rakennusta olisi suojeltu, on sen vaiheet sekä muutosten ja korjausten historia suositeltavaa selvittää, jos rakennus on käynyt läpi useita korjaus- ja muutosvaiheita. Tällaiseen tarpeeseen vastaa rakennehistoriaselvitys, jota voidaan kutsua myös korjaushistoriaselvitykseksi. Erillinen rakennehistoriaselvitys voidaan tehdä rakennushistoriaselvityksen liitteeksi tai se voi olla itsenäinen, ennen kuntotutkimuksia laadittava lähtötietopaketti, jota täydennetään kuntotutkimusten rakenneavauksista saatavalla tiedolla. Rakennehistoriaselvityksessä pyritään selvittämään rakenteet ja niiden muutokset materiaaleineen sekä suunniteltu toimintatapa selvitetään. Rakenteiden toimintaa taustoitetaan rakennus- ja korjausvaiheiden rakentamista ohjanneita määräyksiä ja rakennusoppaita tutkimalla sekä käytettyjen materiaalien ominaisuuksia selvittämällä.
Rakentamisessa on aina pyritty huomioimaan terveellisyys ja turvallisuus, mutta tavat tähän ovat vaihdelleet eri aikoina ja muuttuneet tiedon lisääntyessä. Jos jokin vanha rakenne ei suoraan vastaa nykyisiä ohjeita tai määräyksiä, ensin tulee selvittää, miten sen on alun perin suunniteltu toimivan ja onko sen toimintaa kenties muutettu jonkin korjauksen yhteydessä. Kaikki rakenteet, jotka eivät vastaa nykyisiä ohjeita tai rakentamisen tapoja, eivät ole riskirakenteita.
Selvitys koostuu kahdesta osasta
Rakennehistoriaselvitys on suositeltavaa laatia kaksivaiheisena. Ensin arkistomateriaalin avulla selvitetään, millaisia rakenteet ja niiden muutokset oletettavasti ovat. Arkistoselvitykseen on suositeltavaa liittää riskinarvio, jonka avulla kuntotutkimukset voidaan kohdentaa perustellusti ja niiden myötä saatavan tiedon avulla voidaan täydentää rakennehistoriaselvitystä. Arkistoselvitys voi auttaa ymmärtämään rakenneavauksista tehtyjä havaintoja. Aina ei kaikkia korjauksia tai muutoksia ole tehty suunnitelmien mukaan ja toisaalta kaikista toimenpiteistä ei aina ole suunnitelmia tallessa. Siksi rakennus itse on lopulta paras tiedonlähde.
Rakennehistoria voidaan raportoida osana rakennushistoriaselvitystä, rakenne- ja kosteusteknistä kuntotutkimusta tai itsenäisenä selvityksenä. Parhaimmillaan, kun selvitys yhdistetään rakenne- ja kosteustekniseen kuntotutkimukseen, voidaan saada melko kattava kuva kohteen rakenteiden kunnosta, niiden iästä ja vaikutuksesta sisäilman laatuun korjaussuunnittelun lähtötiedoiksi.
Rakennushistoriaselvityksestä on moneksi
Rakennehistoriaselvitys on erittäin käyttökelpoinen rakenne- ja kosteusteknisen sekä haitta-ainetutkimuksen lähtötietona, mutta se auttaa myös korjaussuunnittelussa ja jopa elinkaariarvioiden laatimisessa. Rakennehistoriaselvitys on suositeltavaa laatia aina useita korjaus- ja muutosvaiheita läpikäyneen rakennuksen kuntotutkimusten ja korjaussuunnittelun lähtötiedoiksi.
