Teollisuuslaitoksen seisokki-vuosihuolto-revisio
Artikkelin kirjoittajat:
- Timo Lehtola, Section Manager, Process Industries Finland
- Juhana Litja, VP, Global Process Industries Digital Transformation
Miten toteuttaa onnistunut seisokki teollisuudessa?
AFRY on tehnyt viimeisen vuoden aikana selvityksen Pohjoismaisessa teollisuudessa tehtyjen seisokkien onnistumisesta. Selvityksessä ilmeni, että lähes kaikki teollisuuslaitokset kipuilevat seisokkien toteutuksen kanssa. Suurimpana haasteena ilmeni aikataulujen hallinta sekä töiden ja budjettien venyminen. Selvityksen perusteella voidaan todeta, että ongelmat saavat lähes poikkeuksetta alkunsa suunnitteluvaiheen puutteista.
Seisokki, vuosihuolto, seisakki tai revisio – neljä nimeä, joita eri teollisuudenalat käyttävät tyypillisesti vuosittain tehtävästä tuotantoseisokista, jossa koko tuotantolaitos tai tietyt prosessiyksiköt ajetaan alas määritellyksi ajanjaksoksi huoltotöitä, tarkistuksia, perusparannuksia tai investointitöitä varten. Tässä artikkelissa käytämme luettavuuden vuoksi termiä seisokki tarkoittaessamme edellä mainittua tapahtumaa.
Seisokki on tuotantolaitoksen turvallisen, kestävän ja tehokkaan toiminnan kannalta kriittinen tapahtuma. Sen epäonnistumisella voi olla merkittävä vaikutus laitoksen tuottavuuteen ja kannattavuuteen, mikäli asetettuja tavoitteita ei saavuteta tai käyntiinlähtö viivästyy. Itse seisokkitöihin ja tulevaan käyntijaksoon sijoitettavan merkittävän taloudellisen panostuksen takia tuotantolaitosten tulisi panostaa nykyistä enemmän seisokin suunnitteluun ja aikataulutukseen.
Seisokki on tuotantolaitoksen vuoden tärkein yksittäinen tapahtuma, jonka onnistuminen luo vahvan perustan tulevan käyntijakson suorituskyvylle. Tämän takia on ensiarvoisen tärkeää saavuttaa seisokille asetetut tavoitteet kokonaisuudessaan ja taata onnistunut, aikataulun mukainen ylösajo. Teollisuuden tuotantolaitoksissa tuotantokatkon pituudella on yleensä merkittävä vaikutus laitoksen kannattavuuteen. Siksi onnistuneella suunnittelulla, aikataulutuksella ja aikataulun pitävyydellä on suora yhteys laitoksen tuotantoon ja kassavirtaan.
Puutteita seisokin kokonaisvaltaisessa hallinnassa
AFRY selvitti seisokkien onnistumista tutkimalla eri tuotantolaitoksia Suomessa ja Ruotsissa. Tutkitut laitokset edustivat eri teollisuuden aloja suurista sellu- ja paperitehtaista teräs- ja metallitehtaisiin, metallinjalostajiin ja yksittäisiin voimalaitoksiin. Tutkitut laitokset edustivat hyvin erilaisia toimialoja ja ne valmistivat erityyppisiä tuotteita. Tämän vuoksi olikin mielenkiintoista löytää niin paljon yhtäläisyyksiä vuosihuoltoprosesseista.
Selvityksen perusteella on nähtävissä, että tuotantolaitokset tiedostavat seisokin olevan niille vuoden tärkein yksittäinen tapahtuma. Samalla on kuitenkin todettava, ettei yhdessäkään tutkituista laitoksista seisokin toteutus vastannut tätä tärkeyttä. Seisokki koostuu tyypillisesti kunnossapitotöistä ja tarkastuksista, joita ei voida suorittaa käynnin aikana sekä suuremmista investointitöistä. Tämä yhdistettynä kerran vuodessa tapahtuvaan huoltojaksoon tekeekin seisokin kokonaisvaltaisesta hallinnasta – alustavasta tavoitteen asetannasta, suunnittelusta, toteutuksesta ja ylösajosta – haasteellisen tuotantolaitoksen organisaatiolle, jolla ei ole riittävää rutiinia saati vuosihuollolle omistettuja resursseja.
Selvityksen aikana havaitsimme, että valtaosa yhtiöistä toteuttaa seisokkeja yksittäisten erillisprojektien kautta. Projektipäälliköt huolehtivat vastuullaan olevien projektien suunnittelusta ja tuotantolaitosten osastot vastaavat tyypillisesti osakokonaisuuksien koordinoinnista omilla alueillaan, jolloin kokonaisuuden hallinta jäi parhaassakin tapauksessa vajaaksi. Havaitsimme, että osakokonaisuuksien kokonaisvaltaisen koordinoinnin vastuu jää joko eri osapuolten väliseen katveeseen tai se puuttuu kokonaan. Vaikka kaikissa tutkituissa tuotantolaitoksissa seisokin kriittinen polku oli määritetty, ei varsinaista prosessia tai käytäntöä sen hallitsemiseksi ollut. Kuvausta seisokkiprosessin tavoiteasetannasta, ylösajosta tai onnistumisen arvioinnista ei löytynyt. Tyypillisesti seisokki oli pilkottu vaiheisiin ilman selkeää rajaa siitä, miten asiat siirretään vaiheesta toiseen. Tällöin suunnittelun, töiden lomittamisen, aikataulun seurannan, hankintojen, toteutuksen, valvonnan ja ylösajon väliin jäi seisokkia vaikeuttavia aukkoja, joita jouduttiin usein paikkaamaan liian myöhään. Kaikilla laitoksilla oli puutteita prosessin johtamisessa ja vastuun siirtämisessä eri vaiheiden välillä sekä erityisesti seisokin kokonaisvaltaisen hallinnan ymmärtämisessä.
Selkeimmät heikkoudet ja vastaavasti kehityskohteet olivat:
- puuttuvat tai heikosti tehdyt vaatimusmäärittelyt
- suunnittelun liian myöhäinen aloitus
- turhan karkeat aikataulut
- puutteelliset ohjeistukset
- toteutusvalvonnan puutteet
- tehottomuus alihankkijoiden hallinnassa ja käytössä
- tarkan tilannekuvan puuttuminen edistymisestä niin valmisteluvaiheessa kuin toteutuksen osalta.
Yllä mainitut asiat ovat kuitenkin onnistuneen seisokin avaintekijöitä ja siten osa kehittynyttä kokonaisvaltaista seisokkiprosessia.
Mikä mahdollistaa seisokin onnistumisen?
Loppupäätelmänä voimme todeta seisokin olevan haastava tapahtuma sen monimutkaisuuden ja erikoislaatuisen luonteen takia. Tämän vuoksi tuotantolaitosten on vaikea erikoistua seisokin kokonaisvaltaiseen hallintaan ja toteuttamiseen. AFRYn selvityksessä ilmeni, että vaikka tuotantolaitosten väillä on eroja, niin jokainen laitos saavuttaisi merkittäviä hyötyjä muuttamalla tämän, vuoden tärkeimmän tapahtuman, kokonaisvaltaista toteutusta.
Selvityksemme perusteella kolme tärkeintä asiaa onnistuneelle seisokille ovat:
- Kokonaisvaltainen näkemys koko seisokkiprosessista alkaen alun tavoiteasetannasta päättyen toteutuksen jälkeiseen onnistumisen arviointiin.
- Koko vuosiseisokkisyklin kattavan suunnitelman laatiminen ja siihen sitoutuminen. Suunnitelman tulee kattaa eri vaiheiden oikea-aikainen suorittaminen mukaan lukien työlistojen laatiminen ja korjaavien laatutoimenpiteiden määrittely takaamaan häiriötön tuotanto seisokkien välillä.
- Hankintojen huomioiminen siten, että tunnistetaan riittävän kattava ja auditoitu toimittajaverkosto ja tarkat vaatimusmäärittelyt sekä laaditaan riittävä toimitusvalvontasuunnitelma kokonaisuuden takaamiseksi.
Ylläolevien lisäksi tulee muistaa huomioida suunnitteluprosessin kattavuus ja post-mortem -analyysin oppien käyttäminen seuraavan seisokin kokonaisprosessin yhteydessä.
Seisokkiarviointi antaa käsityksen seisokkiprosessin ja seisokin toteutuksen laadukkuudesta ja puutteista
AFRYllä on yli viidenkymmenen vuoden kokemus vaativien ja monimutkaisten projektien hallinnasta ja toteutuksesta – jollainen teollisuuslaitoksen seisokki todellisuudessa on. Olemme kehittäneet osaamistamme muutosten läpiviennissä ja työmaatoiminnoissa, mitkä yhdistämme seisokkiarviointi-nimisessä palvelussa. Tämän palvelun tarkoituksena on auttaa asiakkaitamme kehittämään prosessejaan vastaamaan niiden kompleksisuutta ja eri vaiheiden välisiä siirtymiä. Tarjoamme kattavan läpivalaisun seisokkiprosessin korkeasta laadusta ja toteutuksesta sekä mahdollisista puutteista ja kriittisistä kehitysalueista.
Meillä on vuosikymmenten kokemus asiakkaidemme seisokkien tukemisesta alun suunnitteluvaiheessa, teknisessä suunnittelussa ja toteutuksessa.
Palvelumme sisältää mm. suunnittelussa avustamista, töiden priorisointia, kunnonvalvontaa ja -arviointia, hankintaa, toimitustarkastuksia, työmaan johtamista ja valvontaa, laatuvaatimusten määrittelyä, laadunvalvontaa, turvallisuusauditointeja, alihankkijoiden hallintaa, projektien valvontaa, seisokkia tukevien työkalujen ja digitaalisten ratkaisujen kehittämistä sekä PMO:n hallintaa.
Seisokkiarvioinnissa käytämme ohjaavana tekijänä asiakkaamme kykyä toteuttaa muutoksia, minkä vuoksi sovitamme suosituksemme aina asiakkaan kykyyn ja haluun parantaa olemassa olevia prosesseja ja toimintatapoja.
