Esihenkilön tärkeimpiä tehtäviä on varmistaa, että työntekijä voi hyvin ja että hänellä on työtä

Rakennesuunnitteluosastolla projektit muodostuvat ennen kaikkea teollisuuskohteiden uudis- ja korjausrakentamisesta. ”Teollisuuden paikallisasiakkaiden hankkeiden lisäksi osallistumme globaaleihin hankkeisiin”, Jarkko kertoo. Hankkeiden kokoluokka vaihtelee, ja työpöydällä voikin olla yhden työviikon tunnit käsittävä hanke tai useita vuosia kestävä projekti. Kemin biotuotetehtaassa AFRYllä oli noin puolet rakennesuunnittelun toimeksiannosta, ja tehtaan suunnittelu työllisti rakennesuunnittelijoita ympäri Suomen sekä myös Ruotsista ja Puolasta. Osa suunnittelijoista oli mukana projektissa noin kolmen vuoden ajan.

Aktiivinen kuunteleminen ja avoin keskusteluilmapiiri tukevat työntekijän hyvinvointia

Rakennesuunnittelua Oulun yliopistossa opiskelleet Jarkko ja Martti ovat viihtyneet AFRYllä jo pitkään. Martti aloitti vuonna 2000 rakennesuunnittelijana, minkä jälkeen hän siirtyi projektipäälliköksi ja siitä ryhmäpäälliköksi. Osastopäällikkönä hän aloitti vuonna 2022. Martti kokee, ettei oma urapolku ole rakentunut tietoisesti, vaan ennemminkin hän on tarttunut eteen tulleisiin mahdollisuuksiin. Jarkko taas tuli AFRYlle jo opiskeluaikana vuonna 2008, ja työkokemuksen karttuessa hän on hypännyt aina suurempiin saappaisiin. Nykyisessä tehtävässään hän aloitti vuonna 2022.

Rakennesuunnitteluosasto on jaettu neljään tiimiin, mutta käytännössä kaikki ovat toistensa kanssa tekemisissä, eivätkä tiimien rajat juuri näy käytännössä. Jarkon ja Martin mielestä osastolla on hyvin lämminhenkinen ilmapiiri, ja työkaverit puhaltavat yhteen hiileen hienosti. Tätä rakennetaan päivittäisellä kanssakäymisellä ja avoimella kommunikoinnilla. Kynnys ottaa asioita esiin on hyvin matala.

Rakennesuunnittelijat tapaavat toisiaan säännöllisesti Oulun toimistolla, sillä työntekijät arvostavat kasvokkaista kanssakäymistä, vaikka suunnittelua tehdään myös etätyönä. ”Säännöllisillä aamu- ja iltapäivän kahvitauoilla jutellaan muustakin kuin työstä, mikä vahvistaa työntekijöiden välistä välitöntä ja lämmintä vuorovaikutusta”, Jarkko kertoo. Työntekijät viihtyvät keskenään myös vapaa-ajalla erilaisissa virkistystapahtumissa, kuten saunailloissa ja hiihto- ja juoksukilpailuissa.

Kaksikon mielestä heidän tärkein tehtävänsä esihenkilötyössä on huolehtia siitä, että työntekijät voivat hyvin. Tavoitteeseen päästään, kun

1. työntekijöitä kuunnellaan aktiivisesti,
2. työntekijöiden kanssa keskustellaan avoimesti ja
3. varmistetaan, että työntekijät saavat kehittyä työssään.

Toiseksi tärkeintä on heidän mielestään varmistaa, että kaikilla on työtä. Resurssien kohdentaminen oikein projektien välillä onkin heidän tehtävänsä. Kun riittävistä resursseista ja työntekijöiden hyvinvoinnista on huolehdittu, myös hankkeet saadaan tehtyä tavoitteiden mukaisesti ja ajallaan.

Esihenkilötyössä suuri onnistuminen on työntekijän kehittymisen huomaaminen

Sekä Jarkko että Martti uskovat, että esihenkilöinä heidän vahvuutensa on siinä, että he ovat kumpikin helposti lähestyttäviä. ”Martista sanoisin, että hänen kanssaan on helppo ja lämmin tehdä yhteistyötä, sillä hän on hyvin ihmisläheinen”, Jarkko kehuu kollegaansa. Martti nostaa Jarkon vahvuudeksi tämän rauhallisuuden. ”Sillä pääsee pitkälle, kun kiperissäkin tilanteissa pyrkii rauhallisuuteen ja kuuntelee ja ymmärtää muita”, Jarkko kommentoi.

Esihenkilöinä Martti ja Jarkko pitävät siitä, että saavat olla päivittäin ihmisten kanssa tekemisissä ja näkemässä työntekijöiden kehittymistä.

Jarkkoa innostaa myös työyhteisön ja työskentelytapojen kehittäminen. ”Meillä ei tarvitse olla esihenkilöroolissa päästäkseen vaikuttamaan yhteisön asioihin, vaan kaikilla on mahdollisuus tuoda ideoita esiin ja vaikuttaa siihen, millaisiksi toimintamallimme muodostuvat”, Jarkko sanoo.

Martin mielestä työntekijöitä kannustetaan ja motivoidaan

1. antamalla uusia haasteita,
2. antamalla palautetta suoriutumisesta projekteissa,
3. palkitsemalla hyvistä suorituksista ja
4. osoittamalla kiinnostusta työntekijän tekemää työtä kohtaan.

Kiinnostuksen osoittaminen työntekijän työtä kohtaan on Martin mielestä viesti siitä, että hänen työnsä on merkityksellistä.

Kaksikon mielestä palautetta olisi hyvä antaa yhteisössä enemmän, ja sitä työntekijätkin toivovat. ”Palautteen antamisen ja vastaanottamisen pitäisi olla luonnollinen asia, sillä sehän on kehityksen edellytys”, Martti pohtii. Martti ja Jarkko ovat käyneet AFRYn esihenkilöille tarkoitetun Brave leadership -koulutuksen, jossa on käsitelty myös palautteenantoa. ”Sieltä on saatu hyviä vinkkejä ja toimintamalleja palautteen antamiseen”, Marti kertoo.

Rakentavaa palautetta antaessaan Jarkko kokee voivansa hyödyntää omia kokemuksiaan palautteen vastaanottajana. ”Työmaalla itselleni annetun palautteen perusteella voin haastaa suunnittelijoita pohtimaan esimerkiksi suunnitteluratkaisun toteutettavuutta useammasta näkökulmasta, ja näin voimme löytää kohteeseen sopivimman ratkaisun.” Jarkosta on tärkeää, että työntekijä keksii itse vaihtoehtoisia ratkaisuja, koska oivaltaminen johtaa uuden oppimiseen.