Entistä tarkempaa ja yksityiskohtaisempaa tietoa Suomen metsistä uudella inventointimenetelmällä

Hankkeen päätavoitteena on kehittää valtakunnallisen kaukokartoitusperusteisen metsävaratiedon keruun tuotantomenetelmiä. Siinä yhdistetään nykyinen aluepohjainen menetelmä ja alueen sisällä kunkin puun erikseen tapahtuva mittaus uudeksi hybridimenetelmäksi.

Suomen metsäkeskus inventoi metsiä vuosittain noin 4 miljoonaa hehtaaria. Metsä- ja luontotietoa on tarve kerätä entistä yksityiskohtaisemmin ja tarkemmin. Esimerkiksi puu- ja puutavaralajien tarkempi kartoitus tuottaa hyvin arvokasta tietoa metsien taloudellisen käytön suunnitteluun sekä metsäteollisuuden puunhankinnalle että metsänomistajille. Jatkuvan kasvatuksen menetelmän yleistyessä metsän kerroksellisuuden ja tilajärjestyksen hahmottaminen on tärkeää, kun määritetään metsän monimuotoisuutta. Jokaisen varttuneen puun kartoitus mahdollistaa esimerkiksi luontoarvoihin liittyvien säästö-, kuolleiden, lahojen sekä poikkeuksellisen isojen puiden paikantamisen.

Suomessa käytetty kaukokartoitusaineisto on tarkentunut huomattavasti viime vuosina. Muutama vuosi sitten LiDAR-tutkalla tehtävän kartoituksen tiheys oli0,5 pistettä/m². -Tällä hetkellä tiheys on 5 pistettä/m². Digitaalinen metsäkaksonen -hankkeessa testataan 20 pistettä/m² pistepilveä yhdessä nykyistä tarkemman ilmakuvamateriaalin kanssa. Mitä isompi tiheys on, sitä tarkempaa dataa se tuottaa ja mahdollistaa siten puu kerrallaan tapahtuvan inventoinnin osana hybridimenetelmää.

"Yksityisille toimijoille tehdyissä projekteissa AFRY on selvittänyt, että tihennetyllä pilvellä voidaan tulkita käytännössä lähes kaikki ylimmän latvuskerroksen yli 5 metriä korkea puusto", sanoo Ismo Hippi, AFRY Smart Forestry -yksikön kaukokartoituksen johtaja.

AFRY on kehittänyt digitaalisia metsäinventointimenetelmiä sekä pohjoisiin havumetsiin että trooppisille viljelysmetsille. Oikean metsäinventointimenetelmän valintaan vaikuttaa aina kohteen pinta-ala, tarkkuustavoitteet, metsätyyppi ja inventointikierron tiheys.

”Tasaikäisille ja äärimmäisen homogeenisille viljelysmetsille sopii useimmiten pelkkä puittainen inventointi drone-aineistolla, kun taas hyvin suurille pinta-aloille ja usein toistuvaan inventointiin satelliittikuvapohjaiset menetelmät toimivat parhaiten”, kertoo Jussi Rasinmäki, AFRY Smart Forestry -palvelujen johtaja.

”Digitaalinen metsäkaksonen -hankkeessa kehitettävä hybridilähestymistapa on tämän hetken käsityksen mukaan erinomainen yhdistelmä tarkkuutta ja yksityiskohtia. Näin ollen se on varteenotettava menetelmä kattamaan Suomen metsätalouden tietotarpeita tulevaisuudessa”, hän lisää.

Digitaalinen metsäkaksonen -hankkeen kehitysvaihe kestää vuoden 2025 loppuun, jonka jälkeen Suomen metsäkeskus tekee päätökset jatkon suhteen. Jos menetelmä osoittaa toimivuutensa, vuoden 2026 inventoinnit saatetaan toteuttaa jo uudella menetelmällä.