Käyttötarkoituksen muutossuunnittelu, Ruoholahdenkatu 23, Helsinki

Tämä projekti on toteutettu Vahanen-yhtiöissä. Vahanen liittyi osaksi AFRYä vuoden 2022 alussa.

Vanhasta tupakkatehtaasta käyttötarkoituksen muutoksella lisätilaa Ressun koululle

Helsingin kaupunki vuokrasi Ressun peruskoululle ja lukiolle lisätilaa 1900-luvun alussa tupakkatehtaaksi rakennetusta arvotalosta Ruoholahdenkadulta. AFRYn ostama Vahanen toimitti hankkeeseen käyttötarkoituksen muutoksen rakennesuunnittelun, paloteknisen suunnittelun ja ikkunoiden korjattavuusselvityksen sekä aiempia tutkimuksia täydentävän haitta-ainekartoituksen. Kohteeseen piti tiukassa aikataulussa suunnitella paljon muutoksia koulukäyttöä varten.

Ressun eli entisen reaalilyseon peruskoulun ja lukion uudet lisätilat osoitteessa Ruoholahdenkatu 23 Helsingin Kampissa otettiin käyttöön vaiheittain vuoden 2020 lopulla. Kuusikerroksisen, pinta-alaltaan noin 7300 m2:n kohteen käyttötarkoituksen muutoksen tilasi kiinteistön omistaja Pro2-Immo Helsinki R23, arkkitehtisuunnittelun toimitti Nomad Arkkitehdit pääsuunnittelijana Anna-Mari Gramatikova-Lindberg, suunnittelua koordinoivat rakennuttajakonsulttina toimineen CBRE:n Ron Lindberg ja Johan Renlund, ja vastaavana rakennesuunnittelijana toimi Vahanen Suunnittelupalvelut Oy:n Martti Leppälä. Tilojen paloteknisestä suunnittelusta vastasi Kari Ruusunoksa Vahaselta, ja lisäksi Vahasella tehtiin ikkunoiden korjattavuusselvitys rakennusluvan liitteeksi. Kohteesta on tehty rakennushistoriallinen selvitys. Akustiikkasuunnittelun toimitti Sitowiseen kuuluva Helimäki Akustikot Oy.

– Koulu otti käyttöön toimistokerrokset ensimmäisestä kerroksesta ylöspäin, ja katutasossa sijaitseva Alepa-myymälä pysyi käytössä lähes koko urakan ajan, kertoo käyttötarkoituksen muutoksen rakennesuunnittelun projektipäällikkönä toiminut Henrik Autio Vahanen Suunnittelupalveluista.

– Jo ennen tätä urakkaa kiinteistössä oli tehty korjauksia välipohjien laattoihin ja palkkeihin, joissa oli teollisuuskäytön jäljiltä melko laajaa vaurioitumista. Kohteen julkisivu ja vesikatto on suojeltu SR2-luokituksella, mikä vaati pääsuunnittelijan konsultointia kunnostuksen suunnittelussa. Lähestulkoon kaikki talotekniikka ja sisäpuoliset pinnat menivät rakennuksessa uusiksi, ja Vahanen toimitti myös selvitykset rakennuksen terveellisyydestä sisältäen riskiarviot sekä kaikki kerrokset kattavan haitta-ainekartoituksen, joka täydensi aiempia, muun muassa kloridirasitukseen liittyviä rakennusfysikaalisia tutkimuksia.

Vahvistusta välipohjiin ja akustiikkaan, lisää tilaa talotekniikalle

– Suunnittelun yhtenä haasteena oli tosiaan se, että teollisuusprosesseista on aikoinaan päässyt imeytymään suoloja lattiarakenteisin ja kloridipitoisuudet teräsbetonivälipohjarakenteissa ylittivät paikallisesti raja-arvot moninkertaisesti, Autio jatkaa.

– Ennen koulu-urakan alkamista jouduttiin siis varmistamaan välipohjan ja palkkien toimivuus pitkällä aikavälillä. Betonit, joissa oli suurimmat kloridipitoisuudet, päädyttiin poistamaan vesipiikkauksella ja korjaamaan valukorjauksin, mikä edellytti lattioiden asbestipitoisten pintamateriaalien poistamista lähes kaikkien kerrosten lattioista. Toisena haasteena olivat pitkillä jänneväleillä paikalla valetut vanhat betonirakenteet, joiden osalta piti varmistaa, että ne kestävät nykypäivän koulukäytön kuormituksen vielä korjausten jälkeenkin. Välipohjia ja äänieristystä jouduttiin vahvistamaan nykyvaatimusten mukaiseksi, kun koululaisia varten rakennettiin tanssi- ja liikuntasali, jossa on tavallista tiukemmat kuormitusvaatimukset. Uudenaikaisen talotekniikan mahduttaminen rakennukseen edellytti ullakolla ja osittain vesikatolla sijaitsevan IV-konehuoneen laajentamista.

– Suurin haaste oli kuitenkin aikataulu, Autio sanoo.

– Ensimmäinen vaihe valmistui kesällä 2020, minkä jälkeen noin puolet talosta saatiin koulun käyttöön, ja loput tilat valmistuivat saman vuoden joulukuussa. Vaiheittaisuus edellytti tavallista enemmän suunnittelun ja työmaan yhteensovittamista. LVI-tekniikka piti esimerkiksi suunnitella sellaisessa järjestyksessä, ettei asennustöitä tarvinnut tehdä jo käyttöönotetuissa osissa rakennusta. Kouluaikana aamukahdeksasta noin neljään iltapäivällä ei voinut tehdä mitään melua aiheuttavaa työtä, joten toteutukset ajoittuvat väkisinkin iltoihin ja viikonloppuihin, ja välillä töitä tehtiin kolmessa vuorossa. Välipohjatöiden aikaankin kiinteistössä toimi muutama vuokralainen. Käyttötarkoituksen muutosta varten saatiin väliaikainen poikkeuslupa, joka on voimassa viisi vuotta ja jolle on haettu pysyvää muutosta.

Modernit ja esteettömät tilat kaikilla nykykouluun kuuluvilla herkuilla

Autio kiittelee koulunkäynnin kannalta onnistuneesta lopputuloksesta tiivistä yhteistyötä arkkitehtien ja akustiikkasuunnittelijoiden kanssa.

– Vanhaan rakennukseen saatiin olosuhteet huomioon ottaen hyvät ääneneristysarvot, vaikka vieressä pauhaa vilkkaasti liikennöity Porkkalankatu. Julkisivujen osalta tehtiin äänimittauksia, ja niissä päädyttiin pääosin määräysten vaatimiin arvoihin mitään lisäämättä. Ikkunat kunnostettiin, ja välipohjiin lisättiin massaa ja rakennekerroksia. Liikuntasalissa on urheilulattia ja katossa akustoiva alakatto. Kerrosten väliin pystyttiin sijoittamaan arkkitehdin toiveesta uusia paikalla valettuja portaita avaamalla ja vahvistamalla vanhoja välipohjarakenteita. Yksi merkittävä edistysaskel kohteelle on se, että lähes koko rakennus on nyt esteetön. Pyörätuolilla pääsee kaikkialle muualle paitsi vesikatolle ja konehuoneeseen. Köydenpunojankadun puolelle puhkaistiin uusi sisäänkäynti, josta pääsee porrasnostimella ensimmäiseen kerrokseen, josta taas pääsee hissillä muihin kerroksiin. Vanhoista kolmesta hissistä jäi kaksi käyttöön ja yksi hyödynnettiin IV-hormiksi. Tämä onnistui väestönsuojan puolelta purkamalla ja vaati hieman palapeliä, mutta lopputulos on hyvä. Vanhassa tupakkatehtaassa on nyt modernit koulutilat luonnontieteen, fysiikan ja kemian labroineen, liikuntasaleineen, opetuskeittiöineen ja kirjastoineen ja puolikas kerros henkilökunnan ja kouluterveydenhoidon käyttöön.