Uusi ratayhteys sujuvoittaa Helsingin ja Turun välistä junaliikennettä merkittävästi

Hankkeen kuvaus

Nopea noin 150 kilometriä pitkä kaksiraiteinen junayhteys yhdistää Espoon ja Turun Kupittaalle.

Espoo-Salo-oikorata on jaettu kahteen ratasuunnitelmaan (Espoo-Lohja ja Lohja-Salo) sekä neljään erilliseen osatehtävään, joista osatehtävä 4, Suomusjärvi-Salo on AFRYn vastuulla. Osuus käsittää lähes 30 kilometriä uutta rataa ja kuusi rautatietunnelia, joiden yhteispituus on 6,3 km. Pisimmät tunnelit ovat:

• Kirkkomäki n. 1,8 km
• Melkkomäki n. 2,7 km
• Lukkarinmäki n. 0,7 km

Siltoja hankkeessa on lähes 30 kpl joiden yhteispituus on 4,5 km. Pisimmät niistä ovat:

• Ahtialan laaksosilta n. 0,8 km
• Muurlan laaksosilta n. 1,5 km
• Linnunpellon laaksosilta n. 0,6 km

Hankkeen tavoitteet

Nopea yhteys Helsingin ja Turun välillä on merkittävä rautatiehanke, jolla pyritään lyhentämään matka-aikaa Helsingin ja Turun välillä. Tällä hetkellä matka Turusta Helsinkiin kestää vajaat kaksi tuntia. Hanke mahdollistaa matka-ajan lyhenemisen nopeimmillaan 78 minuuttiin. Matka-ajan lyhenemisen lisäksi tavoitteena on parantaa alueiden välisiä kulkuyhteyksiä, laajentaa työssäkäynti- ja työmarkkina-aluetta sekä luoda uusia mahdollisuuksia alueen kehittämiselle.

AFRYn rooli suunnittelussa

Hankkeessa on tehokkaasti hyödynnetty AFRYn monipuolista ja vahvaa suunnitteluosaamista. Suunnittelutyö oli kokonaisuudessaan AFRYn vastuulla ja projektinjohtamisen lisäksi siihen sisältyi geotekninen suunnittelu, tunnelisuunnittelu ja siltasuunnittelu. AFRYllä hanketta johti Väyläinfraosaston toimialuejohtaja Kari Fagerholm, jonka mukaan AFRY pääsi omalla osuudellaan jatkamaan merkittävän rautatiekokonaisuuden suunnittelua. ”Yleissuunnitelmavaiheessa osallistuimme suunnitteluun välillä Lohja – Suomusjärvi ja nyt meille avautui mielenkiintoinen osuus oikoradan länsipäästä. Saimme projektiin vahvan ja ammattitaitoisen tiimin kokeneita asiantuntijoita. Myös yhteistyö muiden rinnakkaishankkeiden kanssa toimi saumattomasti ja hyvässä hengessä”.

Hän toteaa myös, että ratasuunnitteluvaiheen yksi tavoite on pyrkiä tarkasti määrittelemään rautatielle tarvittava alue sekä tarkentamaan kustannusarvioita päätöksenteon tueksi. Kaikki radan keskeiset vaikutukset on otettu suunnittelussa huomioon.

Haasteet ja muut suunnittelussa huomioonotetut asiat

Suurten suunnitteluhankkeiden parissa kohdataan usein haasteita. Tässä hankkeessa niitä synnytti mäkisten alueiden muodostama maasto eli vaihteleva topografia, sillä radan korkeutta ja tunneleiden sijoittelua oli optimoitava niin kustannusten kuin ympäristönkin näkökulmasta.

Kaikkein haastavammaksi osakokonaisuudeksi suunnittelussa osoittautui arvokkaan Lukkarinmäen läpäisevän rautatien suunnittelu. Rata kulkee osittain tunnelin kautta läpi kulttuurihistoriallisen alueen. Tiiviisti rakennetun kulttuuriympäristön osalta se oli rakennettava osittain maanpinnalle. Tästä johtuen alueelle tehtiin suunnitelmia niin pysyvien kuin väliaikaistenkin katu- ja tiejärjestelyjen osalta.

Rata suunniteltiin melko tarkasti jo yleissuunnitelmassa esitettyyn sijaintiinsa. Suurimmat muutokset koskivat radan korkeusasemaa ja tarvittavia tiejärjestelyjä. Kaikkia teknisiä ratkaisuja kehitettiin tarkentuneiden lähtötietojen pohjalta. Myös radan rakentamisessa syntyvien maamassojen käsittelyä, käyttöä ja mahdollisia sijoitusalueita selvitettiin.

Hankkeessa kiinnitettiin paljon huomiota ympäristöhaittojen minimoimiseen sekä ihmisten elinympäristön mahdollisimman vähäiseen heikentymiseen. Erityisesti ekologiset käytävät ja meluntorjunta korostuivat suunnittelussa.