Vesistön kunnostus lisää koko ympäristön hyvinvointia

Taustalla järven pohjaan kertynyt fosfori

Littoistenjärven rannalla sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö eli vanha tehdasalue, ja rannoilla on ollut aikoinaan myös maanviljelystä.

Viime vuosikymmeninä sisäistä kuormitusta ylläpitävää fosforia on päässyt todennäköisesti ojitusten ja lannoitusten tuloksena kertymään järven pohjaan. Järven huono kunto ilmeni jo 1990-luvulla vesiruttokasvuston muodossa, minkä jälkeen tila muuttui eutrofiseksi eli ravinteita oli liikaa. 2000-luvun alusta lähtien järvessä esiintyi myös massoittain sinilevää.

Vesistön kunnostukseen löytyy vaihtoehtoisia ratkaisuja

AFRYn Milja Vepsäläisen mukaan kunnostusratkaisuja täytyy miettiä järven ominaisuuksien perusteella.

– Maa- ja vesialueella tehtäviä osakaskuntien toteutettavissa olevia toimenpiteitä on monia, ja osasta niistä voidaan suoriutua omin tai talkoovoimin. Tarpeelliset toimenpiteet täytyy kuitenkin ensin määrittää, jottei tehdä turhaa työtä.

Littoistenjärvellä kokeiltiin perinteisinä biomanipulaatio- ja kunnostusmenetelminä hoitokalastusta ja hapetusta. Veden pinta pidettiin mahdollisimman korkealla, ja valuma-alueet hoidettiin kuntoon. Se ei kuitenkaan riittänyt, ja sen vuoksi toteutettiin kemikaalikäsittely polyalumiinikloridilla.

Littoistenjärveä on seurattu ja mitattu aina tarkasti, mutta ympäristöministeriön rahoituksen turvin mittauksista ja tuloksista tiedotettiin aktiivisesti ja laajasti ja projektin johtamiseen kiinnitettiin erityisesti huomiota.

Myös ruoppausta ja kuivatusta pohdittiin vaihtoehtoina, mutta ne ovat hankalia ja erittäin kalliita toteuttaa. Ruopattu maa-aines pitää aina voida kuljettaa ja läjittää jonnekin, missä se ei aiheuta lisähaittoja. Ruoppaus ei ole ekosysteemiystävällinen menetelmä, ja kuivatukseen arvioitiin kuluvan ainakin viisi vuotta.

Kemikaalikäsittelystä nopeasti helpotusta järven kuntoon

Kemikaalikäsittelyä mietittiin pitkään Littoistenjärvellä, ja ympäristölupa antoi mahdollisuuden vain polyalumiinikloridin käyttöön.

Kemikaalikäsittely käynnistettiin järvessä maaliskuussa 2017, ja vain muutaman kuukauden kuluttua vesi kirkastui dramaattisesti. Ensivaikutuksen jälkeen vesi sameni hyväkuntoisen järven tasolle, ja järvi palautui riskittömään käyttökuntoon todella nopeasti.

Hyvin pian käsittelyn jälkeen järvellä pystyi soutelemaan ilman hajuhaittoja ja terveysriskejä, mikä aiempina vuosina ei ollut mahdollista. Järvellä havaittiin uusia kala- ja kasvilajeja ja jopa rapuja, joita ei ole nähty moneen vuoteen.

Järven ympärillä toimii monta eri tahoa

Kunnostushankkeessa on olennaista saada eri instanssien välinen yhteistyö toimimaan. Järven ympärillä toimii monta tahoa, kuten säännöstely-yhtiö ja neuvottelu- sekä osakaskuntien hoitokunta ja näiden lisäksi kuntien ympäristö-, rakennus- ja terveystoimet sekä ELYn ja AVIn valvovat ja suunnittelevat organisaatiot.

Hankkeen viestintä kannattaa pitää proaktiivisena ja yksinkertaisella faktatasolla, jottei synny väärinkäsityksiä. Kemikaalit saattavat herättää lähialueen asukkaissa pelkoa, jos niiden toimintaperiaatetta hankkeessa ei tunneta.

Hankkeessa käytettiin virallisena yksisuuntaisena tiedotuskanavana hoitokunnan verkkosivuja. Lisäksi kaksisuuntaisessa viestinnässä käytettiin sosiaalista mediaa ja paikallislehtiä. Taustalla lähetettiin tuhansia sähköpostiviestejä hoitokunnan, projektipäällikön ja hankkeeseen osallistuvien asiantuntijoiden välillä. Kunnostusvaiheen näkyvistä vaikutuksista kiinnostuttiin valtakunnallisesti. Viihteelliset asukastilaisuudet olivat tärkeässä roolissa oikean tiedon välityksessä ja talkoohengen nostatuksessa ennen käsittelyä.

– Kerroimme tilaisuuksissa kemikaalista, tulosodotuksista, riskeistä ja uhkaskenaarioista, Vepsäläinen kertoo.

Ihmisillä on kova huoli luonnosta ja terveydestä, minkä vuoksi kommentteja ja kysymyksiä esitettiin runsaasti.

Kunnostamista tehtiin laajalla yhteistyöllä

Vesistön kunnostushankkeessa tehtiin töitä yli 1 000 tuntia käsittelyvuoden aikana. Mukana olivat osakaskunnista koostuva hoitokunta, palkatut ammattilaiset ja talkoolaiset.

Varsinaisen kemikaalikäsittelyn teki neljä henkilöä kahdella aluksella vuoroissa, koska ruiskutusta ei saanut jättää kesken, kun se oli aloitettu. AFRYn asiantuntija toimi ympäristöluvan edellyttämänä sertifioituna näytteenottajana.

– Kemikaalia levitettäessä seurattiin veden pH:ta, ja käsittelyn jälkeen valvottiin vesinäytteiden avulla ympäristölupamääräysten mukaisuutta, Vepsäläinen kertoo.

Lupien ja rahoituksen hakeminen vaatii erikoisosaamista

Littoistenjärven kunnostuksessa resursseja ja rahoitusta käytettiin muuhunkin kuin tekniseen toteutukseen, kuten seurantaan ja tiedotukseen.

Vepsäläisen mukaan ympäristökonsultin tehtävä on opastaa, mitä osaa kokonaiskustannuksista voi hakea ELY-keskukselta ja miten ympäristölupia haetaan.

– Rahoituksen hakemisessa on tärkeää huomioida vesistövaikutukset, koska rahoituksesta päätetään niiden perusteella. Valtionhallinto suhtautuu myötämielisesti ympäristöhankkeisiin, joilla parannetaan vesistön ekologisen tilan lisäksi koko asuinalueen elämänlaatua ja palveluja sekä saadaan ravinteita vesistöstä kiertoon.

Projektin tiedot:

• Kohteen nimi: Littoistenjärvi
• Tilaaja: Littoistenjärven osakaskuntien hoitokunta
• Hankkeen valmistumisaika: 09/2017
• AFRYn rooli: Kemikaalikunnostuksen projektin johto, näytteenotto, valvonta ja tarkkailu