Seppo Nikusen ura AFRYllä on kestänyt lähes 51 vuotta
Halu kehittyä ja lähteä mukaan uusiin haasteisiin on pitänyt kiinni AFRYssä
Lappeenrannan toimistolla prosessiteollisuuden rakennesuunnittelussa asiantuntijana työskentelevä Seppo Nikunen on yksi AFRYn pitkäaikaisimmista työntekijöistä. Kun hän vuonna 1973 aloitti yhdyskuntatekniikan opiskelijana kesätöissä Ekonolla, jonka AFRYä edeltänyt Pöyry sittemmin osti, ei hän varmasti osannut kuvitella tekevänsä seuraavat 51 vuotta projekteja saman työantajan palveluksessa. Näin kuitenkin kävi, ja hyvä niin, sillä Seppo on erittäin tyytyväinen työvuosiinsa yrityksessä.
Seppo on parhaillaan lopettelemassa uraansa, johon sisältyy yli 2 000 työmaata Saudi-Arabiasta Kanadaan sekä erittäin laaja-alaiset työtehtävät muun muassa rakennesuunnittelijana, rakennuttajana ja pilaantuneiden maiden asiantuntijana. Hän on ollut myös mukana laatimassa PIMA-ohjeistuksia lukuisissa valtakunnallisissa lainsäädäntöryhmissä ja vertailukokeissa.
Virallisesti Seppo jäi eläkkeelle vuonna 2015, mutta jatkoi hieman eri tehtävissä täysipäiväisesti töitään vielä 5 vuotta sen jälkeen. Viimeiset vuodet hän on tehnyt rakennuttamiseen liittyviä projekteja osa-aikaisena työntekijänä. Hän on PIMA-alaan liittyvien tehtävien lisäksi toiminut muun muassa asiantuntijana sopimusriitatapauksissa, antanut lausuntoja ja esiintynyt oikeudessa todistajana.
”Vaiheittainen työuran päättäminen on tuntunut aivan ihanteelliselta minulle. Toivoin, että saisin pehmeän laskun siirtyessä työelämästä eläkkeelle, ja olen ollut sen suhteen avoin. Aina on voinut kertoa, mitä haluaa.”
PIMA-kunnostusmenetelmien uranuurtaja
Seppo aloitti uransa rakennesuunnittelun ja rakennuttamisen parissa, mutta vuonna 1997 hän siirtyi pilaantuneen maan kunnostamiseen liittyviin hankkeisiin. ”Pääsin tuolloin projektipäälliköksi valtakunnalliseen YM:n alaisen öljysuojarahaston rahoittamaan Öljyalan Palvelukeskuksen operoimaan hankkeeseen, joka kesti lopulta jatkotehtävineen neljännes vuosisadan, ja pidänkin sitä konsultin lottovoittona.” Tämän projektin myötä Seppo sai osallistua alan seminaareihin maailmalla ja kehittyä yhdeksi alansa parhaista. Hän sai mahdollisuuden luoda ympärilleen laajan kontaktiverkoston kotimaisista ja kansainvälisistä asiantuntijoista ja kehittää pilaantuneisiin maihin liittyviä ohjeistuksia muun muassa ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen asettamissa työryhmissä. Seppo muun muassa toi 1990-luvulla Ruotsista Suomeen kunnostustarpeen arviointiin kehitetyn kohdekohtaisen riskiarvion, jonka ohjeistuksen laatimistyöryhmää hän johti ministeriön rahoituksella. PIMA-teemassa häntä on aina kiehtonut tekniikka ja sen kehittyminen sekä toimiminen alan asiantuntijoiden kanssa. Hänellä on mielestään erityisen hyvä asiantuntemus öljypilaantumien, niin sanottujen in situ -kunnostuksien ohjauksesta. Näitä menetelmiä hän on saanut olla toteuttamassa noin sadassa kohteessa.
Tuhansien projektien joukkoon mahtuu laaja kirjo erilaisia hankkeita. ”Yhteen aikaan jopa yli 150 kohdetta oli aktiivisessa vaiheessa samaan aikaan. Se vaati järjestelmällisyyttä ja apuvälineitä, jotta pysyin kartalla eri työmaiden tilanteesta. Puhelin soi jatkuvasti. Toki apuna on aina ollut erittäin osaavia ja tehtäviinsä paneutuneita henkilöitä, joita ilman ei tehtävistä olisi voinut suoriutua.”
Mieleen on jäänyt erityisesti hotellin rakennuttamis- ja rakentamisprojekti Pekingissä 1980-luvun lopussa, jolloin kaupungin ilmapiiri oli poliittisesti hyvin latautunut. 1990-luvun puolivälistä Seppo muistaa hyvin myös Ruotsi–Saudi-Arabia-projektin, joka oli suuruudeltaan Suomen valtion vuosibudjetin suuruinen. Hän oli mukana 15 hengen työryhmässä, jonka tavoite oli tehdä ehdotuksia kustannustehokkuuden parantamisesta. ”Työskentelimme työmaahan tutustumisen jälkeen Ruotsissa ”salaisessa” paikassa, missä laadimme uusia spesifikaatioita ja ohjeistuksia, joilla saimme laskettua kustannuksia 30 prosenttia, ja projektia päästiin jatkamaan loppuun asti”, Seppo muistelee. Kotimaassa mieleen on jäänyt Karkkilassa sijainnut maaperän ja pohjaveden kunnostukseen liittynyt työmaa, joka lopulta päättyi noin 20 vuotta kestäneiden työvaiheiden jälkeen.
Työn tekemisen tavat ovat tehostuneet 50 vuodessa
Työelämä on muuttunut valtavasti viimeisten 50 vuoden aikana. ”Aiemmin lujuuslaskelmat tehtiin paperille, ja 1980-luvulla jouduin laatimaan kirjalliset perusteet saadakseni työni tueksi tietokoneen”, Seppo muistelee. Erilaiset ohjelmistot ovat tehostaneet merkittävästi suunnittelua. Työvälineiden kehittymisen lisäksi muutoksia on tapahtunut työkulttuurissa. Työaika ei rajoitu enää kahdeksan ja neljän välille, vaan työvälineet ovat lisänneet painetta tavoitettavuudelle myös muina aikoina.
Sepon mielestä myös työntekijöitä kannustetaan nykyisin ottamaan vastuuta omasta työstään sekä kehittymisestään aiempaa enemmän. Samanaikaisesti henkilökohtaista ohjausta on hänen mielestään vähemmän, kun esimerkiksi luonnollisia kohtaamisia työpaikalla ei enää synny niin kuin ennen. Seppo on huomannut, että nykyisin monet suunnittelijat keskittyvät kehittymään yhdessä erityisalassa, kun menneinä vuosikymmeninä konsulteilla oli tapana hallita useita eri suunnittelualoja.
Vinkit AFRYn nuorille konsulteille: Kehitä osaamistasi ja tuo avoimesti esiin toiveitasi
AFRYllä uraansa aloitteleville konsulteille Seppo haluaisi antaa seuraavat vinkit:
1. Kehitä aktiivisesti osaamistasi.
2. Etsi tukea yhteisöstäsi ja luo kontakteja.
3. Kerro, mitä haluaisit tehdä ja minkälaisia haasteita olisit valmis ottamaan vastaan.
4. Lähde mukaan ulkomaan projekteihin.
Seppo kehottaa työntekijöitä osallistumaan kahvipöytäkeskusteluihin sekä yhtiön järjestämiin tapahtumiin yhteisöön integroitumiseksi sekä etsimään tukea oman osaamisen kehittämiseen työyhteisössä. Hänen mielestään omaa osaamistaan kannattaa pyrkiä kehittämään mahdollisimman laaja-alaiseksi.
”On tärkeä tuoda esiin, jos on kiinnostunut lähtemään mukaan johonkin uuteen alueeseen. Niin minäkin olen tehnyt ja sen avulla olen päässyt mukaan todella kiinnostaviin projekteihin.” Sepon mukaan AFRYllä on helppo saada kokemusta erilaisista tehtävistä ja rooleista, koska suunnittelualojen ja tehtävien määrä on niin laaja. Omaan osaamisen kehittämiseen sekä myös kielitaitoon kannattaa panostaa myös vapaa-ajalla.
Seppo kannustaa hakeutumaan ulkomaille hakemaan kokemusta mahdollisuuksien mukaan. ”Ulkomailla oppii vieraista kulttuureista ja ihmisistä. Työtehtävätkin vahvistavat kielitaidon lisäksi rohkeutta toimia erilaisissa ympäristöissä.”
Kaipuu jää vaikuttamistyöhön ja asiantuntijaverkostoon
AFRYllä Seppo on kokenut aina saaneensa tukea esihenkilöiltään ja kollegoiltaan. Lisäksi hänellä on aina ollut mahdollisuus saada erinomaisia henkilöitä avukseen. Hän ajattelee, että organisaatio on kannustanut kehittymään ja kehittämään omaa asiantuntijuutta. ”Olen ollut innokas siirtymään tehtävästä toiseen ja oppimaan uutta, ja työnantaja on suhtautunut tähän myönteisesti”, hän kertoo. ”Ei ole tehnyt mieli vaihtaa työpaikkaa, koska ei ole koskaan tarvinnut jämähtää samaan tehtävään tai rooliin”, hän lisää. Uusien työmahdollisuuksien lisäksi Seppo on saanut hyvistä verkostoista innostusta ja virtaa työhönsä. Eniten hän jääkin kaipaamaan ihmisiä työympäristöstä. ”Tulen varmasti kaipaamaan myös asioihin vaikuttamista, mitä olen saanut tehdä varsinkin PIMA-asioissa valtakunnallisissa työryhmissä.”
Kun Seppo nyt jättää kulkukorttinsa pöydälle ja sulkee työpaikkansa oven Lappeenrannassa, hän ei missään tapauksessa jää toimettomaksi. Vapaa-aika tulee täyttymään liikunnallisista harrastuksista, sillä tavoitteena on kunnon ylläpitäminen. Valikoimaan kuuluu melontaa, moottoripyöräilyä, palloilulajeja ja sulkapallopelit SM-tasolla ikämiessarjassa.
”Vaikka nyt kaikki projektini ovatkin päättyneet, ja tarkoitus on jatkaa harrastusten ja mökillä puuhastelun parissa, olen edelleen käytettävissä, jos öljyllä pilaantuneen maan kunnostusprojekteihin tarvitaan tekijää”, Seppo lähettää terveisensä. Ei siis vielä ole täydellistä varmuutta, onko uran pituus lähes 51 vuotta vai vähän päälle – niin merkityksellistä ja energisoivaa työ on Sepolle ollut.