AFRYn ja Oulun yliopiston tutkimus: Uudella ympäristö-DNA:ta hyödyntävällä menetelmällä tehostetaan viitasammakoiden inventointia
Asiantuntijat ovat kokeneet EU:n luontodirektiivillä suojellun lajin havaitsemisen luonnossa usein hankalaksi. Nyt AFRY ja Oulun yliopisto ovat tutkimuksessaan löytäneet tukea lajin inventointiin ympäristö-DNA:sta (eDNA). Viitasammakkoselvityksiä tehdään muun muassa rakennushankkeiden yhteydessä, jos hankealueella on kosteikoita.
Asiantuntijat ovat kokeneet EU:n luontodirektiivillä suojellun lajin havaitsemisen luonnossa usein hankalaksi. Nyt AFRY ja Oulun yliopisto ovat tutkimuksessaan löytäneet tukea lajin inventointiin ympäristö-DNA:sta (eDNA). Viitasammakkoselvityksiä tehdään muun muassa rakennushankkeiden yhteydessä, jos hankealueella on kosteikoita.
Perinteisesti lajin esiintyminen on todettu kutuaikaisen soidinääntelyn perusteella. ”Viitasammakon soidinkausi on lyhyt, ja ääntelyyn voivat vaikuttaa esimerkiksi lämpötila ja erilaiset häiriötekijät, kuten sammakoita saalistavat linnut”, ympäristökonsultti Petri Lampila AFRYltä kertoo.
”Viitasammakon esiintyminen on helppo havaita, kun ne ovat äänessä. Ilman ääntelyä lajin läsnäoloa on kuitenkin hyvin vaikeaa todeta, ja siksi vääriä negatiivisia havaintoja saattaa syntyä helposti.”
Kuva: Terhi Alsila, AFRY
DNA:n etsiminen vesistöistä helpottaa lajin havaitsemista
Ympäristö-DNA (eDNA) on osoittautunut käyttökelpoiseksi menetelmäksi laji-inventoinneissa erityisesti vesiympäristöissä. Eläinten etsimisen sijaan vesistöistä kerätään suodatettuja vesinäytteitä, joista tutkitaan merkkejä kohdelajien DNA:sta.
”Tutkimuksessa löysimme viitasammakon DNA:ta kaikilta 17 kosteikolta, joilta laji oli havaittu perinteisillä menetelmillä. Lisäksi tutkimme kymmenen viitasammakolle sopivaa kohdetta, joista lajia ei ollut havaittu, ja löysimme merkkejä viitasammakoista kaikkiaan viidestä kohteesta”, kertoo tutkimuksen päätekijä Suvi Olli Oulun yliopistosta.
”Osoitimme myös, että eDNA-menetelmä pidentää tehokasta selvitysaikaa ainakin noin kuukaudella perinteiseen menetelmään verrattuna. Esimerkiksi Oulun seudulla parin viikon selvitysaikaa touko-kesäkuun vaihteessa voidaan jatkaa ainakin kesäkuun loppuun.”
Tulosten perusteella eDNA-kartoitusta voidaan käyttää joko perinteisen menetelmän korvaajana tai sen täydentäjänä. Parhaan tuloksen saamiseksi on mahdollista yhdistää molemmat menetelmät, jolloin lajin esiintyminen tulee varmimmin todetuksi ja myös viitasammakoiden yksilömäärästä saadaan arvio.
Vertaisarvioidun tutkimuksen tulokset on julkaistu Environmental DNA -sarjassa.
Suvi Olli, Petri Lampila, Laura Kvist & Johanna Honka: Development and optimization of a novel environmental DNA-based method for moor frog (Rana arvalis) monitoring and comparison with a commercial detection kit.
Lisätietoja:
AFRY
Petri Lampila, ympäristökonsultti
puh. 0400 598 232
petri.lampila@afry.com
Oulun yliopisto
Suvi Olli, väitöskirjatutkija
puh. 045 123 5966
suvi.olli@oulu.fi
Tietoa AFRYstä
AFRY tarjoaa suunnittelu-, konsultointi- ja digitaalisia palveluja, jotka vauhdittavat muutosta kohti kestävää yhteiskuntaa.
Olemme 19 000 omistautunutta teollisuus- ja energia-alojen sekä rakennetun ympäristön asiantuntijaa, joiden kehittämillä ratkaisuilla luodaan vaikutusta tuleville sukupolville. Ympäri maailmaa toimivan AFRYn juuret ovat Pohjoismaissa, sen liikevaihto on 27 miljardia Ruotsin kruunua (noin 2,4 miljardia euroa), ja se on noteerattu Nasdaq Tukholman pörssissä.
Making Future
afry.fi
Tiedotteen kuvat
