AFRY mukana Sisäilmastoseminaarissa ajankohtaisilla aiheilla
AFRY mukana Sisäilmastoseminaarissa ajankohtaisilla aiheilla
Vuoden suurin sisäilma-alan tapahtuma, Sisäilmastoseminaari, järjestettiin 14.3. Helsingissä, Messukeskuksen kongressialue Siivessä. Tapahtuma oli järjestyksessään 38. Päivä tarjosi monipuolisen ja ajankohtaisen seminaariohjelman sekä kattavan sisäilma-aiheisen näyttelyn. Tapahtumassa kuultiin myös AFRYn Rakennusfysiikan puheenvuoroja.
Tämän vuoden Sisäilmastoseminaarissa esiteltiin sisäilma ja terveys- teeman alla vuonna 2022 tuotettuja oppaita ja toimintamalleja sisäilmatilanteiden ratkaisun tueksi. Seminaariesitysten mukaan kuluneiden vuosien aikana on saatu paljon hyvää aikaan, sillä sisäympäristössä on tapahtunut viimeisten 15 vuoden aikana myönteisiä muutoksia. Silti on vielä paljon tehtävää ja seminaarissa esiteltiin hanke, jonka tarkoituksena on päivittää vuoden 2023 aikana ohjeistus sisäilmaoireilevia työssään kohtaaville lääkäreille. Myös ilmastonmuutos näkyi puheenvuoroissa sekä koronapandemiaan liittyvät tutkimukset, joista saatuja tuloksia voidaan hyödyntää ilmavälitteisiltä taudinaiheuttajilta suojautumisessa rakennuksissa tulevaisuudessa.
Seminaarissa esiteltiin useita vuonna 2022 julkaistuja oppaita, ohjeita ja selvityksiä. Ohjeita sisäilmatilanteisiin ja rakentamiseen -teemassa kuultiin Miia Pitkärannan artikkeli ja esitys ”Kosteus ja mikrobit – uudet RT-ohjekortit”, jossa käytiin läpi kahden vastikään päivitetyn ohjekortin sisältöä. Ensimmäisessä kortissa, RT 103528 Rakennuksen kosteus- ja mikrobivauriot. Yleistä, käydään läpi tiiviissä muodossa perusasiat rakennusten poikkeavasta kosteudesta, rakennusmikrobeista sekä mikrobikasvustojen kehittymisestä ja toteamisesta. Toinen kortti, RT 103529 Rakennuksen kosteus- ja mikrobivauriot, Korjausrakentaminen, on tarkoitettu ohjeeksi korjaussuunnitteluun ja siinä esitetään yleisellä tasolla ohjeita rakennusten kosteusvaurioiden arvioimisesta, tutkimisesta, suunnittelusta, korjaamisesta, työmaa-aikaisesta laadunvarmistuksesta sekä korjaushankkeen valmistumisen jälkeen tehtävästä seurannasta. Ohjekortit julkaistiin tammikuussa 2023 ja käsikirjoittajina AFRYlta toimivat Miia Pitkäranta, Katariina Laine sekä Jarno Komulainen.
Ohjeita sisäilmatilanteisiin ja rakentamiseen -teemassa julkaistiin myös Katariina Laineen posteriesitys ”Rakenteiden ilmatiiviyden parantaminen – Tilaajan opas”. Ympäristöministeriön opas julkaistiin marraskuussa 2022 osana Terveet tilat 2028 -ohjelmaa. Julkaisun tarkoituksena on selkeyttää rakennusten ilmatiiviyden korjaustarpeen arviointia sekä tiivistämisestä käytävää keskustelua. Olemassa olevassa rakennuskannassa tiivistystarve voi tulla ajankohtaiseksi useasta eri syystä, rakennuksen iästä riippumatta. Opas on laadittu pääasiassa julkisten rakennusten tarpeita painottaen ja se antaa tilaajalle näkökulmia tutkimusten, korjaussuunnittelun, urakoinnin, valvonnan, laadunvarmistuksen sekä jälkiseurannan tilaamiseen. Oppaan käsikirjoitus tilattiin AFRYn Rakennusfysiikalta ja käsikirjoituksesta vastasivat Katariina Laine, Virpi Sandström, Toni Lammi, Miia Pitkäranta sekä Pekka Laamanen.
Rakennusfysiikka ja sisäilma -teemassa kuultiin kaksi AFRYn asiantuntijoiden esitystä. Sami Niemi käsitteli esityksessään Terveet tilat 2028 -toimintaohjelman lokakuussa 2022 julkaisemaa muovimatolla päällystettyjen betonilattioiden vaurioitumiseen, korjaustarpeen arviointiin ja korjaamiseen keskittyvää opasta. ”Muovimatolla päällystetyt betonilattia – Vauriot, korjaustarpeen arviointi ja korjaaminen” -oppaassa on tarkoituksena ohjeistaa tilanteita, joissa muovimatolla päällystettyä betonilattiaa epäillään sisäilmaongelman lähteeksi. Julkaisu sisältää prosessin korjaustarpeen arvioimiseksi ja antaa käytännön ohjeita prosessin eri vaiheisiin. Tavoitteena on muuttaa korjaustarpeen arvioinnin virheellisiä käytäntöjä sekä saada alalle mahdollisimman tarkoituksenmukaiset ja yhtenäiset toimintatavat. Lisäksi julkaisussa käsitellään betonilattioiden kosteuskäyttäytymistä, materiaaleja, vaurioita sekä sisäilmavaikutuksia. Julkaisussa on myös yleisiä korjaamiseen ja korjaustapojen yksityiskohtiin liittyviä ohjeita aina suunnittelusta toteutukseen ja jälkiseurantaan. Julkaisun käsikirjoituksesta vastasivat Tarja Merikallio Vison Oy:stä sekä Sami Niemi AFRY Rakennusfysiikasta. Oppaan käsikirjoitustyöhön osallistuivat AFRYn Rakennusfysiikasta myös Katariina Laine, Jarno Komulainen, Toni Lammi, Miia Pitkäranta Terhi Markkula sekä Aarno Glad.
Laura Virtasen ja Pauli Sekin artikkelissa ”Betonin lämpötilan vaikutus betonin suhteelliseen kosteuteen” tarkastellaan lämpötilan vaikutusta betonin suhteelliseen kosteuteen laboratoriokokeissa. Kuudesta eri betonilaadusta valmistettiin koekappaleita, joiden kosteuksia tasapainotettiin välille 50…100 %RH. Vesihöyrytiiviisti suljettujen koekappaleiden suhteellisen kosteuden muuttumista seurattiin jatkuvatoimisella mittauksella, kun koekappaleiden lämpötilaa muutettiin askeleittain lämpötilavälillä -2 °C ja +30 °C. Tuloksena saatiin suhteellisen kosteuden muutostekijät ΔRH/ΔT suhteellisesta kosteudesta riippuen. Tulosten perusteella esitetään varmuusmarginaalin sisältävää lämpötilariippuvaa korjaustermiä suhteellisen kosteuden mittaustuloksille. Lämpötilakorjausta voidaan käyttää harkiten tarkastelun piirissä oleville betoneille. Sisäilmastoseminaarissa julkaistu artikkeli perustuu Laura Virtasen rakennusterveysasiantuntijakoulutuksen opinnäytetyöhön, joka toimii taustatutkimuksena Pauli Sekin väistöskirjaopinnoille.
Rakennusfysiikka ja sisäilma -teemassa julkaistiin myös Aarno Gladin posteriesitys ”Lattiatasoitteiden ja betonin pH-arvon merkitys ja mittaaminen”, joka perustuu hänen diplomityöhönsä. Artikkelissa tarkasteltiin betonin ja tasoitteiden pH-arvojen mittaamista. Diplomityössä selvitettiin liuosmenetelmällä tehtävään tasoitteiden ja betonin pH-arvojen mittaamisen tarkkuuteen vaikuttavat asiat, ja kehitettiin tulosten perusteella menetelmäkuvaus. Merkittävimmät tasoitteiden ja betonin pH-mittausten tarkkuuden kannalta havaitut asiat olivat riittävän kylläinen jauhe-vesisuhde ja kohtuullinen uuttoaika, sekä lyhyt näytejauheen säilyttämisaika. Sekoitusajaksi todettiin riittävän 1–5 min. Edullisiakin pH-mittareita voidaan käyttää liuosten pH-arvojen mittaamiseen. Liuosmenetelmällä tehtävien mittausten todettiin olevan riittävän tarkkoja tasoitteiden ja betonien pH-arvojen luotettavaan arviointiin. Kehitetyllä mittaustavalla seurattiin 10 eri tasoitteen ja 3 eri betonin pH-arvojen muutoksia 2 kuukauden kovettumisjakson aikana.
Seminaarijulkaisu on vapaasti ladattavissa Sisäilmayhdistyksen nettisivuilta.
