Tulevaisuuden energiajärjestelmä on valtava bisnesmahdollisuus – miten tarttua siihen

Tulevaisuutta voi Hiltusen mukaan ennakoida tutkimalla, mitä aiemmin on tapahtunut, ja yhdistämällä siihen mielikuvitusta. Tätä kaavaa hän kutsui Hiltusen tulevaisuuskaavaksi. ”Mutta tulevaisuutta ei voi ennustaa.”

Hiltunen käsitteli avauspuheenvuorossaan megatrendejä muun muassa ilmastonmuutoksesta ekokriisiin ja väestönkasvusta teknologian kehitykseen. ”Jokaisen organisaation on otettava ilmastonmuutos ja luontokato tosissaan, ne ovat must-kilpailutekijä”, Hiltunen sanoi.

Energiasektorilla teknologian kehityksen esimerkeiksi hän nosti esimerkiksi hiilidioksidin talteenoton, sähköistymisen, pienydinvoimat ja vetytalouden. ”Megatrendit ovat mieletön bisnespotentiaali, sillä tarvitaan organisaatioita, jotka ratkaisevat näitä haasteita.”

Hiltusen esiin nostamaan vetytalouteen pureuduttiin tarkemmin AFRYn liikkeenjohdon konsultoinnin johtavan asiantuntijan Leena Sivillin puheenvuorossa. Hän korosti puhtaan ja vähähiilisen vedyn roolia hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamisessa mutta totesi vetyprojektien edellyttävän sijoittajan näkökulmasta keinoja hallita kuhunkin projektiin liittyviä epävarmuuksia ja riskejä.

"Vety tuo mahdollisuuksia liiketoiminnalle koko arvoketjussa sähköntuotannosta, sähkön siirrosta, vedyn tuotannosta, varastoinnista ja kuljetuksesta erilaisten lopputuotteiden loppukäyttöön, mutta se tarkoittaa myös, että yritysten täytyy rakentaa nämä arvoketjut tapauskohtaisesti tiiviissä yhteistyössä päästä päähän, jotta liiketoiminnan edellytykset täyttyvät.”

Siinä missä vedyllä on valtavat mahdollisuudet, se on myös tässä vaiheessa korkean riskin liiketoimintaa, johon vaikuttavat monet seikat kilpailun lisäksi kuten sähkön ja elektrolyyserien hinta ja saatavuus, sähkö- ja vetyverkkojen kehittyminen, sivutuotteiden hyödyntäminen, lopputuotteiden logistiikka sekä kysyntä politiikan ja sääntelyn ohjaamana.  

”Suurin pullonkaula vetytaloudessa on tällä hetkellä kysynnän puute eli asiakkaat, jotka olisivat valmiita maksamaan vihreistä lopputuotteista riittävää preemiota fossiilisilla energialähteillä tuotettuihin vastineisiinsa verrattuna. Tästä syystä tarvitaan taloudellisen kilpailukyvyn vauhdittajaksi myös pakottavaa lainsäädäntöä ja suoria tukia. Vetysiirtymä toteutuu, kun politiikka ja sääntely luovat edellytykset investointipäätöksille”, Sivill totesi.

”Puhdas sähkö kyllä järjestyy”

Vetytaloutta sivusi päivän toisessa keynote-puheenvuorossa myös Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä. Hän maalasi energiatoimialan visiota, jossa vuonna 2035 asiakas, yhteiskunta ja ympäristö saavat hiilineutraalista energiasta uutta hyvinvointia. Se edellyttää energiamurroksen kolmiloikkaa, jonka ensimmäisessä loikassa muun muassa päästöttömän sähkön ja kotimaisen biotalouden avulla energiantuotanto puhdistuu. Toisessa loikassa tapahtuu sähköistymisen ja vetytalouden myötä murros energian käytössä, kun teollisuus sähköistyy, liikenne puhdistuu ja lämmitysratkaisut muuttuvat kestäviksi. Kolmas loikka vie uuteen energiajärjestelmään, jossa nähdään muun muassa energian sektori-integraatiota.

”Suomella on näköpiirissä historian suurimmat teolliset investoinnit. Ne edellyttävät puhdasta energiaa. Energiateollisuuden viesti on, että puhdas sähkö kyllä järjestyy. Nyt on huikea mahdollisuus Suomelle uudistaa nykyinen teollisuus ja saada aikaan uutta teollisuutta”, Leskelä sanoi.

Hän sanoi, että vetytalouteen liittyvät arvoketjut on kuitenkin ratkaistava. Monia kysymyksiä on otettava huomioon kuten sähköntuotannon investointien ajoitus ja niiden vaikutus kannattavuuteen, vedyntuotannon investoinnit ja asiakkuudet, vetyä hyödyntävän teollisuuden markkinanäkymät ja investointien edellytykset sekä energiaverkkojen investoinnit. Oman lisänsä kuvaan tuovat myös kysymykset investointien vaatimista luvituksista, rahoituksesta, työvoiman saatavuudesta ja teknologioista.

Leskelä toteaa, että uusi energiajärjestelmä kannattaa rakentaa nykyisten vahvuuksien varaan tukeutuen bioenergiaan, ydinvoimaan ja vesivoimaan, joiden rinnalle tulee paljon tuuli- ja aurinkovoimaa. Vahvuuksia ovat myös kaukolämpöjärjestelmien tuoma jousto, vahvat sähköverkot, toimiva kaasuinfrastruktuuri ja hyvin toimivat sähkömarkkinat.

”Uutta hallitusta koottaessa oli huolenaiheena, miten hallitusohjelma tukee Suomen hiilineutraalisuustavoitetta. Energia-alalle ohjelma on kuitenkin huomattavasti haastavampi kuin edellisen hallituksen ohjelma ja kirittää alaa. Se johtuu siitä, että ilmastotavoitteesta ei ole tingitty, vaikka hiilinielut ovat pienentyneet. Ohjelmassa muun muassa todetaan, että Suomessa tehdään 10 % EU:n vedystä ja vedystä tehtävistä tuotteista, mikä tarkoittaa vähintään miljoona tonnia vetyä Suomen tuotettavaksi. Samalla suuret biopolttolaitokset varustetaan hiilidioksidin talteenotolla ja hyötykäytöllä tai varastoinnilla vuoteen 2035 mennessä, ja sähköntuotanto kaksinkertaistetaan 15 vuodessa.”

”Nyt jos koskaan on aika tehdä vaikuttamistyötä”

Samalla kun sähkön kysyntä kasvaa ja uusiutuviin energianlähteisiin perustuva sähköntuotanto lisääntyy, kasvaa myös tarve markkinaa tasapainottaville mekanismeille. AFRYn liikkeenjohdon konsultoinnin johtava asiantuntija Nikita Semkin huomautti, että energiakriisi on korostanut energiaturvallisuuden tärkeyttä ja haastanut nykyistä markkinamallia.

”Tarvitaan uusia työkaluja riittävän sähköntuotannon tasaamiseksi häiriötilanteissa. Toisaalta uusiutuviin vahvasti nojaava järjestelmä voi kohdata tehovajetta ilman häiriöitäkin”, hän totesi.

AFRY on laatinut Fingridin toimeksiannosta viisi tehonriittävyyttä tukevaa ratkaisumallia, joissa on eroja esimerkiksi kyvyssä ratkaista sähkön riittävyyshaaste, sopivuudessa Suomen kansalliseen sääntely-ympäristöön, kannustavuudessa tarvittaviin investointeihin ja hiilineutraalisuustavoitteen huomioinnissa.

”Soveltuvien ratkaisujen käyttöönottoa tulisi edistää nopeasti. Mekanismia harkitaan vakavasti, mutta on vielä epävarmaa, millainen markkina olisi käytännössä. Nyt jos koskaan on aika tehdä vaikuttamistyötä”, Semkin peräänkuulutti.

Tulevaisuuden energiapaletti -tapahtuman puheenvuoroissa toistuivat poikkeuksetta uusien investointien tarve ja näkymät, mutta muuttuvassa markkinatilanteessa myös nykyistä sähkön- ja lämmöntuotantoa on kyettävä operoimaan optimaalisesti ja kustannustehokkaasti. Markkinoiden vaihtelut ja hajautettu tuotanto luovat haasteita kokonaisuuden hallintaan, jolloin automaation ja digitalisaation rooli korostuvat.

AFRYn omaisuudenhallinnan palveluista vastaava johtaja Markku Tuomenoja ja prosessihallinnan ja -säätöjen palveluista vastaava johtava Antti Toivonen korostivat, että tuotannon optimoinnin, automaation sekä käytön ja kunnossapidon tulee toimia jouhevasti yhdessä. Myös laitoskannan käyttövarmuus tulee huomioida tuotantokokonaisuuden hallinnassa.

Futuristi Elina Hiltusen seminaarin alussa esittämistä megatrendeistä useimmat kietoutuvat energia-alaan, joka on ollut vaikuttamassa megatrendien kuten ilmastonmuutoksen syntyyn mutta johon myös katseet kääntyvät, kun tarvitaan ratkaisuja niiden aiheuttamiin ongelmiin.

Päivän annin voisikin kiteyttää Hiltusen loppusanoihin:

”Megatrendit sisältävät megamahdollisuuksia. Miten oma organisaatiosi tarttuu niihin?”