Betonipäivä-tapahtuman kohokohdat

Opinnäytetyöpalkinnot ja vähähiilisen betonin näkymät

Tapahtumassa palkittiin kuusi maisteritasoista opinnäytetyötä, jotka olivat saaneet parhaan mahdollisen arvosanan. Oma Laboratorio-yksikkömme sai myös tunnustusta, kun Aaro Happonen palkittiin työstään ”Vähähiilisen betonin kuivuminen”.

Vähähiilisestä betonista keskusteltiin myös itse tapahtumassa ja teema oli tilaisuuden avauksessa keskeisessä roolissa. Suomen Betoniyhdistyksen Mirva Vuori ja Betoniteollisuuden Janne Kihula avasivat tuoretta BY-Vähähiilisyysluokitusta, joka mahdollistaa valmisbetonin ja elementtien luokittelemisen hiilijalanjäljen näkökulmasta. Koska luokitus on epäedullinen valkosementtituotteille, heräsi epäilys, tuleeko luokittelu osaltaan ohjaamaan tulevaisuuden rakentamisen arkkitehtuuria Suomessa.

Toisessa esityksessä Jouni Punkki Aalto-yliopistosta kertoi päättymässä olevan betonin päästöjen vähentämiseen tähtäävän Loikka-hankkeen kuulumisia. Punkin mukaan pääasiallinen keino betonin hiilijalanjäljen pienentämisessä on edelleen lähitulevaisuudessa masuunikuonan käyttö sideaineena. Tässä riittää vielä runsaasti kehitettävää mm. kemiallisen aktivoinnin saralla. Esityksessään Punkki viittasi myös Laboratorio-yksikön Iiro Vähälän opinnäytetyössä saatuihin tuloksiin eli tässäkin aiheessa pääsimme mukavasti esille.

3D-tulostus ja betonirakentaminen

Mielenkiintoisen lisän päivään toi kotimaisen toimijan kehittämä menetelmä valmistaa betonikappaleita 3D-tulostamalla. Menetelmä tarjoaa mahdollisuuksia huomattaviin materiaalisäästöihin ja edistää vähähiilisyystavoitteita. Täyden hyödyn saaminen edellyttää uudenlaista ajattelua rakennesuunnitteluvaiheessa, mutta näkisin menetelmän erittäin potentiaaliseksi monenlaisissa kohteissa. Esityksen pohjalta jäivät hieman avoimeksi tulostetun betonin säilyvyysasiat ja mm. mahdollisuudet käyttää tulostuksessa kuitubetonimassaa, mutta 3D-tulostaminen on ehdottomasti tarkemman tutustumisen arvoinen uusi lähestymistapa betonirakentamiseen.

Hiilidioksidin talteenotto

Hiilidioksidin talteenotto oli myös esillä, sillä sementin valmistuksesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt muodostavat merkittävän osan globaaleista CO2-päästöistä. Norjalainen Vetle Houg esitteli ensimmäisiä täyden mittakaavan talteenottolaitoksia. Menetelmä herätti toivoa teollisuuden hiilidioksidipäästöjen merkittävästä vähentämisestä, vaikka maaperään varastoiminen ei välttämättä ole paras mahdollinen lopullinen ratkaisu.

Suomalainen innovaatio betonituotteiden hiilidioksidikäsittelyssä

Tilaisuudessa esiteltiin suomalaista teollista innovaatiota betonituotteiden hiilidioksidikäsittelyyn valmistuksen aikana. Menettelyllä saadaan sidottua merkittävä määrä hiilidioksidia betonin kiderakenteeseen osana valmistusta. Menettelyllä on erilaisia vaikutuksia betonin koostumukseen ja ominaisuuksiin, joita esityksessä jonkin verran avattiinkin. Osa vaikutuksista on selvästi tuotteen loppulaadun suhteen positiivisia, mutta esityksessä ei, ymmärrettävästi, juurikaan otettu kantaa tiedossa oleviin ei-toivottuihin muutoksiin. Harkituissa valituissa kohteissa menetelmä on kuitenkin erittäin hyvä lisä pyrittäessä kohti vähähiilisempiä betonituotteita ja mahdollistaa tulevaisuudessa jopa hiilinegatiivisten tuotteiden valmistamisen. Hiilineutraaliutta, mahdollisesti tulevaisuudessa jopa hiilinegatiivisuutta, voidaan jo suunnitteluvaiheessa hyödyntää rakennusten hiilijalanjälkilaskennassa.

Rakentaminen luontoa kunnioittaen

Tilaisuudessa pidettiin paneelikeskustelu teemalla: ”Miten rakennamme niin, ettei luonto katoa?”. Paneelikeskusteluun osallistui edustajia Ympäristöministeriöstä, eduskunnasta, teollisuudesta ja luonnonsuojeluyhdistyksestä. Keskustelussa nousi hienosti esiin eri osapuolten kyky ajatella oman suppean näkökulman ulkopuolelta eli keskustelijoiksi oli valikoitunut erittäin osaavia, avarakatseisia ja vakuuttavia ihmisiä, joita kaikkia yhdisti huoli ja tietoisuus luonnon ja ilmaston hätätilasta kaupallisen maailman paineen alla. Kiertotalouden kehittäminen nähtiin keskeiseksi keinoksi vaikuttaa rakentamisen kuormittavuutta vähentävästi, samoin yksimielisyyttä oli siitä, että pienilläkin teoilla on merkitystä erityisesti asenneilmapiiriä muokkaavina tekijöinä. Luonnonsuojelun osalta tärkeäksi pointiksi nousi, että laaja-alaisuuden sijaan suojelussa tulee panostaa laatuun. Luontoarvoja voidaan paikallisesti parantaa huomattavasti pienilläkin aloilla, myös kaupunkiympäristössä.

AFRY oli jälleen mukana tilaisuudessa omalla osastollaan

AFRYn ständi herätti jälleen suurta mielenkiintoa. Opiskelijat ja alan konkarit kävivät kukin vuorollaan kyselemässä kuulumisia ja osallistumassa perinteeksi muodostuneeseen betoniaiheiseen kilpailuumme. Tänä vuonna piti betonikappaleiden ulkonäön perusteella pystyä päättelemään niissä käytetyn betonin sideaine. Vinkkinä oli eri sementtilaatujen sisältämän masuunikuonamäärän aiheuttama erilainen värisävy. Aihe herätti runsaasti monipuolista keskustelua betonin ympäriltä ja toi taas hieman yhteistyötahoillemme julki osaamistamme betoniteknologian saralla. Kokonaisuutena onnistunut betoniaiheinen päivä.