Grönqvistin talo Helsingissä

Oy F.W. Grönqvist AB:n toimeksiannosta tehdyssä katujulkisivujen korjaushankkeessa pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastasi AFRY Ark Studio. AFRY vastasi myös rappaus- ja ikkunakorjausten rakennesuunnitelmista.

Tehtailija Fredrik Wilhelm Grönqvistin rakennuttama ja arkkitehti Theodor Höijerin suunnittelema ”Grönqvistin talo” valmistui vuonna 1883 ja oli aikanaan Pohjoismaiden suurin yksityisen tahon rakennuttama kivinen asuintalo, jossa oli katutason liikekerros. Asuinkerroksia on sittemmin 1930-luvulta lähtien muutettu vaiheittain toimistotiloiksi. Katujulkisivuja on peruskorjattu 1970-luvulla sekä laajemmin vuosina 1997–1998.

Korjaussuunnitteluun sisältyivät Pohjoisesplanadin, Kluuvikadun sekä Fabianinkadun puoleiset julkisivut rappauksineen ja ornamentteineen sekä merkittävänä osana kaikkien katujulkisivujen puuikkunoiden kunnostus.

Grönqvistin talo on keskeinen, kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä, suojeltu arvokiinteistö, jonka julkisivujen kunnostuksessa huolellinen suunnittelu ja asiantuntija- sekä viranomaisyhteistyö olivat ratkaisevassa roolissa.

Julkisivujen värit valittiin väritutkimusten ja lukuisten värimallien perusteella, joita katselmoitiin useissa vaiheissa kaupunginmuseon ja tilaajan edustajien sekä asiantuntijoiden yhteistyönä. Julkisivun värien valinnassa suunnittelun pohjaksi saatiin aiemmin tehdyt selvitykset, väritutkimukset ja dokumentaatiot, joiden pohjalta määriteltiin kaikki väri- ja materiaalivalinnat, kuten rappaus- ja maalityypit. Käytettävissä oli lisäksi kesällä 2020 tehty katujulkisivujen kuntotutkimus ja sen yhteydessä tehty 3D-mallinnus, jota hyödynnettiin runsaiden ja monimuotoisten koristeaiheiden ja värialueiden määrittelyissä.

Julkisivuvärejä varten pidettiin lähes 20 katselmusta, joten värimalleja oli valtava määrä, ja myös työmaakäyntejä tarvittiin tavallista enemmän. Talossa on alkuperäisen tiedon ja mallin mukaan kolme pääväriä: keltaharmaa, okra ja tiilenpunainen sekä useita säestäviä sävyjä koristeaiheissa. Julkisivun värikerroksia ja -pigmenttejä selvitettiin säilyneistä kerrostumista mikroskooppitutkimuksilla ja näin pystyttiin määrittämään, millaisia värisävyjä 100 vuotta siten on käytetty.

Rappauskorjausten suunnittelu ja noin 300 puuikkunan kartoituskierrokset kuntoluokituksineen sekä korjaustyöselosteiden laatiminen olivat iso ponnistus rakennesuunnittelijoilta. Monien aiempien korjausvaiheiden ja pintakerrostumien vuoksi rappaus- ja ornamenttikorjausten erityishaasteena oli materiaaliteknisten seikkojen ja yhteensopivuuksien ratkaiseminen. Alkuperäisten orgaanisten maalien ohella aiemmissa korjauksissa oli osittain käytetty ”moderneja” epäorgaanisia maaleja, joiden päälle jouduttiin valitsemaan sopivat käsittelyt. Lopputulos oli kuitenkin ilmeeltään ja väritykseltään yhtenäinen.