AFRYn ajankohtaisia asiantuntijapuheenvuoroja Betoniteknologiaseminaarissa
AFRYn ajankohtaisia asiantuntijapuheenvuoroja Betoniteknologiaseminaarissa
Suomen Betoniyhdistys ry järjesti 14.11. ensimmäistä kertaa Betoniteknologiaseminaarin, jossa jo tutuksi tulleeseen Betonitutkimusseminaariin verrattuna käsiteltiin betonialan ajankohtaisia aiheita käytännönläheisemmin. Tapahtuma toteutettiin Helsingissä Sokos Hotel Triplassa.
Betoniteknologiaseminaarissa keskityttiin betonin tutkimiseen ja eri tutkimusmenetelmiin erityisesti alkalikiviainesreaktion (AKR:n) ja kuntotutkimuksen osalta. Seminaari kokosi alan toimijoita verkostoitumaan ja päivittämään alan asiantuntijoiden tietoja ja osaamista. AFRYn asiantuntijapuheenvuoroja saatiin kuulla peräti neljä. Lisäksi asiakkaita ja yhteistyökumppaneita tavattiin AFRYn näyttelypisteellä, jossa vierailijat pääsivät ottamaan osaa AKR-aiheiseen kilpailuun.
Betonipatologiaa
AFRYn Rakennusfysiikan pitkän linjan erikoisasiantuntija ja betonipatologi Hannu Pyy luennoi Betonirakenteiden kuntotutkimuksista ja ettringiitistä. Hannu on pitkän uransa aikana lukenut ja arvioinut suuren määrän eri toimijoiden tekemiä tutkimusraportteja ja niiden pohjalta on syntynyt käsitys siitä, että betonin reaktioita ei kaikilta osin tunneta riittävän hyvin. ”Yksi tällainen on sementin reagoidessa syntyvä ettringiitti-yhdiste. Usein, kun kuntotutkimusten laboratorioanalyyseissä havainnoidaan ettringiittiä betonin huokosiin kiteytyneenä, tulkitaan tilanne helposti vauriomekanismiksi, eikä ymmärretä sitä, että kaikissa betoneissa syntyy ettringiittiä,” Hannu toteaa. ”Oleellista onkin se, että missä reaktion vaiheessa ja olosuhteissa sitä syntyy, vai onko se betoniin kohdistuvan sulfaatti- tai sulfidirasituksen aiheuttamaa. Pahimmillaan voidaan tehdä täysin vääriä johtopäätöksiä.”
AFRYn Rakennusfysiikan vanhemman asiantuntijan, Mika Oikarin aiheena seminaarissa olivat betonirakenteet vahinkotilanteissa, kuten tulipaloissa ja vesivahingoissa.
”Oli mukava päästä jakamaan seminaarikuulijoille pitkäaikaista kokemustani betonin palovaurioihin liittyen. Käsittelin esityksessäni betonirakenteen palonkestoa, tulipalon aiheuttamia vaurioita sekä niiden tutkimiseen liittyviä yksityiskohtia,” Mika kertoo. Hänen kokemuksensa mukaan betonin palovauriot ovat erityisen kiinnostavia siksi, että betonia yleisesti pidetään palamattomana materiaalina – ja niinhän se onkin, mutta rakenteen sisäinen vaurioituminen tulipalossa on mahdollista ja vaatiikin erityisosaamista arvioida eri lämpötilojen vaikutusta vaurioiden kehittymiseen.
Käytännön tutkimuksia ja visuaalisia arviointeja AKR:sta
Korjausrakentamiseen erikoistunut asiantuntija Jussi Ritola AFRYn Rakennusfysiikasta puolestaan kertoi käytännön tutkimuksista ja ratkaisuista alkalikiviainesreaktion hallintaan rakenteissa.
Jussi keskittyi luennossaan alkali-kiviainesreaktiohavaintoihin betonirakenteissa, betonirakenteiden vaurioihin sekä betonirakenteiden vaurioitumisesta aiheutuviin jatkotoimenpiteisiin ja korjaussuosituksiin, ns. alkali-kiviainesreaktion hallintaprosessiin. AKR on melko tyypillinen betonin reaktio, josta tehdään havaintoja lähes joka toisessa kosteusrasitettuja betonirakenteita koskevassa kuntotutkimuksessa. Tyypillisesti AKR:lla on vaikutusta rakenteen huollettavuuteen sekä rakenteelliseen eheyteen, sillä se voi aiheuttaa betoniin esimerkiksi halkeilua.
Jussi toi esityksessään esille käytännön esimerkkejä AKR:n hallintaan, minkä tavoitteena yksinkertaistettuna on kosteustason alentaminen, sillä kosteustasoa alentamalla AKR ei käynnisty tai jatku. Vanhoissa rakenteissa riittävän laajalla, tarkalla sekä oikein ajoitetulla kuntotutkimuksella saadaan tyypillisesti riittävät tiedot betonirakenteiden tilasta, mahdollisesta korjaustarpeesta sekä korjauslaajuudesta ja korjausten ajoituksesta. Huolellisesti tehdyssä tutkimuksessa tulee selvittää vaurioiden laajuutta ja arvioida raskaammat korjaustavat tehtyjen tutkimusten perusteella.
AFRYn betonilaboratorion laatupäällikkö Anna-Maria Nieminen luennoi aiheella AKR:n visuaalinen arviointi rakennekoekappaleista – sudenkuopat ja mahdollisuudet. Visuaalisen arvioinnin avulla saavutetaan tärkeitä tutkimustuloksia, mutta toisaalta on huomattava, että virhetulkintoja voidaan herkästi tehdä. Betonin tutkiminen ilman laboratoriotutkimuksia ei siis AKR:nkaan osalta ole mahdollista. Anna-Maria esitteli puheenvuorossaan useita käytännön esimerkkejä, joissa vertailtiin visuaalisella arvioinnilla ja laboratoriotutkimuksilla betoninäytteistä tehtyjä päätelmiä.
Anna-Maria keskittyi seminaarissa kuulemaan kuntotutkimuksista ja erityisesti alkalikiviainesreaktiosta erilaisista näkökulmista. ”Esitykset olivat mielenkiintoisia ja seminaaripäivä onnistunut. Erityisen hienoa oli, että saimme jakaa seminaarissa vahvaa osaamistamme niin tutkimuksiin ja teoriaan kuin käytännön ratkaisuihin liittyen usean puheenvuoron myötä,” Anna-Maria kertoo.