Eilisen rakennushanke on jo tänään osa kiertotaloutta
Tiedon kerääminen ja säilyttäminen on tärkeää seuraavan korjaus- tai muutostyön lähtötietojen oikeellisuuden vuoksi
Kiertotalouden mahdollistamisessa puhutaan usein uuden rakentamisesta, tietomalleista ja muunneltavuudesta. Todellisuudessa korjaus- ja muutoshankkeet ovat jo pitkään olleet kiertotalouden koelaboratorio. Muutostarpeen edessä testataan, kuinka hyvin rakennus muuntautuu ja osien uudelleenkäyttö tai korjaaminen toimii. Samalla paikallistetaan pullonkaulat, jotka hidastavat tai estävät kiertotalouden toteutumista.
Rakennuksen elinkaari on jatkuva prosessi
Rakennuksen elinkaarta kannattaa käytännössä tarkastella jatkuvana prosessina. Rakennusosien huolto, korjaaminen tai vaihtaminen tapahtuu erimittaisissa sykleissä, mutta koko rakennuksen elinajaksi tulisi tavoitella hamassa tulevaisuudessa olevaa kohtaa, jossa korjaamisellakaan ei enää saada aikaan tarpeita vastaavaa rakennusta. Vielä purettavan rakennuksen elinkaaren päättyessä sen osien elinkaari saattaa jatkua muodossa tai toisessa.
Informaation katkeamaton virta on sujuvan kiertotalouden edellytys
On inhimillistä, että rakennushankkeen loppurutistuksessa, kun rahat ja resurssit ovat lopussa, osapuolet tavoittelevat ensisijaisesti hankkeen maaliin saamista. Hankkeen valmistuessa luovutusaineiston myötä kuitenkin luodaan perusta katkeamattomalle tiedon virtaamiselle. Tiedon kerääminen ja säilyttäminen on tärkeää seuraavan korjaus- tai muutostyön lähtötietojen oikeellisuuden vuoksi. Se on sujuvan kiertotalouden edellytys, sillä riittävät lähtötiedot ovat tarpeen paitsi säilyttävässä korjaamisessa myös rakennusosien kierrättämisessä.
Keinoja sujuvoittaa säilyttävää korjaamista ja kiertotaloutta
Tulevaisuuden (seuraavan) korjaushankkeen ja kiertotalouden sujuvoittamiseksi voimme tehdä yksinkertaisia parannuksia. Tiedon hallinta ja päivittäminen tulee ottaa osaksi jokaisen kiinteistön hyvää ylläpitoa. Rakennushankkeessa on varattava riittävät resurssit lähtötietojen keräämiseen, dokumentointiin ja luovutusasiakirjojen työstämiseen.
Kerättävässä tiedossa tulee ottaa huomioon kiertotalouden ja korjaamisen kannalta olennaiset seikat, esimerkiksi
- rakennusosien tyyppihyväksynnät ja asennustavat sekä rakennuspaikkakohtaiset hyväksynnät
- rakennusaikaiset suunnitelmamuutokset
- laaditut rakennushistoria- ja rakenneselvitykset sekä rakennetutkimukset
- väritutkimukset, inventoinnit ja dokumentoinnit
- käyttäjäkokemukset ja
- käyttäjän/vuokralaisen teettämät muutokset.
Tietoa kannattaa siis kerätä ja säilyttää paljon laajemmin kuin tällä hetkellä tallennetaan BIM-malliin tai perusmuotoiseen huoltokirjaan. Vaikka tekoäly ei vielä osaa suunnitella, tiedonhallinnassa se voisi tulevaisuudessa korvata luottosuunnittelijan, isännöitsijän ja talonmiehen muistinvaraisen hiljaisen tiedon ja tukea kiinteistön elinikäistä vastuullista kehittämistä. Tekoälyn avulla voidaan kerätä, analysoida ja hyödyntää suuria tietomääriä, mikä ohjaa päätöksentekoa ja tehostaa prosesseja.
AFRYltä tukea vastuulliseen korjausrakentamiseen
Haluatko olla osa ratkaisua ja edistää säilyttävää korjaamista ja kiertotaloutta omassa työssäsi? Jos kaipaat lisää vinkkejä aiheesta, ole yhteydessä. Osaamme AFRYllä tukea tilaajaa rakennushankkeen tiedonhallinnassa, kiertotaloudessa sekä vastuullisessa korjaus- ja muutosrakentamisessa.
Tämä blogi syntyi Finnish Green Building Councilin Pyöreän Pöydän tilaisuudessa esitetyn puheenvuoron pohjalta aiheesta: Miten tilaaja edistää kiertotalouden datan virtaamista edistävää tilaamista?