Säästääkö vai lisääkö energiatodistus energiankulutusta?

Energiatodistus itsessään ei kerro rakennuksen energiatehokkuudesta tarpeeksi eikä varsinkaan paranna sitä. Kun kiinteistön omistajat nyt valmistelevat todistuksen tilaamista, samalla olisi mahdollisuus tehdä oikeasti vaikuttavia tekoja. Energiatehokkuuden parantaminen ei aina vaadi investointeja, ja pienilläkin teoilla on mahdollista saada kustannussäästöjä ja vähentää päästöjä.

Energiatodistuksen tarvitsevia rakennuksia on Suomessa lähes 1,5 miljoonaa. Rakennusten omistajilta kuluu näiden todistusten laadintaan kymmenen vuoden jaksolla satoja miljoonia euroja. Pätevöityneet todistusten laatijat ajavat kohdekäyntejä suorittaessaan autolla lähes 30 miljoonaa kilometriä ja kuluttavat polttoainetta yli 1,5 miljoonaa litraa. Näillä kuluilla ei paranneta rakennuksen energiatehokkuutta, sillä todistukseen kirjattavat E-luku ja energiatehokkuusluku perustuvat laskennalliseen kulutukseen.

Koska kyse on teoreettisesta kulutustasosta, energiatodistuksesta ei selviä, onko rakennus toteutettu suunnitelmien mukaisesti, mikä on ollut rakentamisen laatu, mikä on rakenteiden ja teknisten järjestelmien todellinen kunto ja rakennuksen todellinen energiatehokkuus. Energiatodistus ei myöskään kerro, vastaako rakennuksen energiatehokkuus todistuksessa esitettyä teoreettista kulutustasoa.

Vain rakennuksen rakenteiden sekä teknisten järjestelmien kuntoa ja käyttöä tutkimalla saadaan todellista tietoa rakennuksen energiatehokkuudesta. Energiatodistuksessa ilmoitettava energiatehokkuusluku perustuu oletukseen, että rakennus ja sen tekniset järjestelmät ovat uudenveroisessa kunnossa ja taloteknisiä järjestelmiä käytetään oikein.

Kulutusseuranta näyttää, miten paljon, milloin ja mihin energiaa kuluu

Energiatodistus ei siis kerro rakennuksen todellisesta energiatehokkuudesta, eikä sillä säästetä yhtään kilowattituntia energiaa eikä ainuttakaan litraa vettä. On kuitenkin olemassa keinoja, joilla todellista tehokkuutta voidaan mitata ja arvioida. Ja sitten on toimenpiteitä, joiden avulla energiatehokkuutta voidaan parantaa.

Aivan ensimmäiseksi kiinteistön omistajan on syytä panostaa riittävän tarkkaan kulutusseurantaan, joka on edellytys tehokkaalle ja tavoitteelliselle energianhallinnalle. Kulutusseuranta ei ole historiaan katsomista vaan tavoitteiden asettamista ja niissä pysymisen seuraamista. Kiinteistön lämmön, sähkön sekä veden kulutusta tulisi seurata tunnin tarkkuudella. Seurannan avulla energian ja veden kulutukselle asetetaan tavoitteet, joiden toteutumista seurataan kerättävän datan perusteella. Palvelun hälytysominaisuuden avulla vuotoihin ja poikkeamiin voidaan puuttua välittömästi ennen kuin ne aiheuttavat kiinteistölle merkittäviä kustannuksia. Hyvä kulutusseurantapalvelu on kannattava investointi, joka maksaa itsensä takaisin nopeasti.

Teknisten järjestelmien käytössä ja ylläpidossa on lähes aina ongelmia, jotka voidaan havaita ja korjata tarkastuksen yhteydessä. Energiatehokkuustarkastuksessa tutkitaan lämmöntuotantoa, ilmanvaihtoa ja olosuhteita sekä varmennetaan laitteiden kunto ja oikea käyttö.

AFRYn asiakasprojektien perusteella rakennusten energiankulutusta voidaan usein alentaa 10–15 prosenttia ilman merkittäviä investointeja.

Kohti investointeja ei siis kannata sännätä sokkona. Ilman riittävän kattavaa tietoa kiinteistön todellisesta energiantarpeesta, energiatehokkuudesta ja säästöpotentiaalista suunnitellut investoinnit voivat olla väärin mitoitettuja. Päätöksenteon tueksi kannattaa ehdottomasti ottaa asiantuntija, joka auttaa energiainvestointien kartoituksessa ja kannattavuustarkasteluissa. Kustannustehokas rakennuksen energiatehokkuuden parantaminen saavutetaan tekemällä oikeat asiat oikeassa järjestyksessä.