Tuoko uusi rakentamislaki vanhoilliselle alalle kaivattua kestävyyttä?
Näkökulmia uuteen rakennuslakiin
Vuonna 2025 voimaan tuleva uusi rakentamislaki ottaa kestävyydessä aimo harppauksen eteenpäin. Rakentamislaki pyrkii detaljeista holistisempaan tulokulmaan. Uuden lain tavoitteena ovat kestävät, toimivat ja ympäristöystävälliset rakennukset ja rakentamisen prosessi.
Moni väittää, että me kiinteistö- ja rakentamisalan ammattilaiset olemme erityisen vastahankaisia uudistuksille. Vaikka kehitystä taaksepäin katsoessa esimerkiksi työturvallisuudessa onkin tapahtunut valtavasti viime vuosikymmeninä, muutoksiin totuttelu vie aina oman aikansa. Jotta ala voi kehittyä ympäröivän maailman vaatimusten mukaisesti, tarvitsemme myös pakottavaa ohjausta.
Uusi rakentamislaki (751/2023) on askel kohti kestävämpää rakentamista. Kestävällä tarkoitan tässä erityisesti teknistä kestävyyttä, toimivuutta ja pitkää käyttöikää, johon sisältyvät muun muassa rakennuksen korjattavuus, joustavuus ja muunneltavuus.
Toisaalta laki asettaa vain minimitason, ja me tekijöinä määritämme, miten oikeasti toimimme. Kestävästä rakentamisesta on paljon hyötyä kiinteistönomistajille ja kaikille sidosryhmille. Toki toimenpiteitä voidaan tehdä myös kevyesti lumeeksi, jotta lain kirjain täyttyy. Jälkimmäinen ei palvele ketään.
Rakennuslaki pyrkii detaljeista holistisempaan kestävyyteen
Uusi rakentamislaki, joka tulee voimaan 1.1.2025, ottaa kestävyydessä aimo harppauksen eteenpäin. Rakentamislaki pyrkii detaljeista holistisempaan tulokulmaan. Mielestäni uuden lain tavoitteena ovat kestävät, toimivat ja ympäristöystävälliset rakennukset ja rakentamisen prosessi. Menee varmasti oma aikansa ennen kuin käytäntö vastaa lainsäätäjän tahtotilaa, mutta ala on nyt pakotettu kaivattuun suuntaan. Tämä on ensimmäinen askel, ja laki sekä sen nojalla annettavat asetukset kehittyvät tulevien vuosikymmenten aikana varmasti merkittävästi.
Miten kestävyys sitten varsinaisesti näkyy rakentamislaissa? Keskeisimpiä ovat uudet tekniset vaatimukset rakennuksen vähähiilisyydestä ja rakennuksen elinkaariominaisuuksista. Myös esimerkiksi purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksen laatiminen, materiaaliselosteen laatiminen, kansallinen päästötietokanta, digitaalinen käyttö- ja huolto-ohje sekä vaatimus uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian vähimmäisosuudesta edistävät vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta. Tarkastelen tässä artikkelissa tarkemmin vähähiilisyyttä ja elinkaariominaisuuksia.
Rakennuksen vähähiilisyyden arviointi kertoo ilmastovaikutusten suuruusluokasta
Rakentamislain mukaan rakennuksille (käytännössä niille rakennuksille, joille nykyisin tulee laatia energiatodistus) tulee rakentamislupaa varten laatia ilmastoselvitys. Ilmastoselvitys sisältää laskelmat rakennuksen hiilijalanjäljestä (ilmastokuorma) ja hiilikädenjäljestä (positiiviset ilmastovaikutukset). Ympäristöministeriön asetuksella säädetään tarkemmin ilmastoselvityksen sisällöstä. Käytännössä laskenta sisältää rakentamisen, rakennusosien vaihdon, rakennuksen energiankäytön ja rakennuksen purkamisen vaikutukset aina samalla 50 vuoden elinkaarella. Uudisrakentamiselle tulee kiristyvät enimmäisarvot hiilijalanjäljelle.
Jotta tulokset olisivat vertailukelpoisia, laskennan tueksi on Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä kansallinen päästötietokanta, missä on määritelty muun muassa energiantuotannon päästöt sekä rakentamisen prosessien ja rakennustuotteiden konservatiivisia päästöarvoja. Eri materiaalien päästötietoja voidaan esittää myös tuotekohtaisissa ympäristöselosteissa (EPD). Käyttämällä vähähiilisiä rakennustuotteita ja panostamalla energiatehokkuuteen saavutetaan vähähiilinen rakennus.
Laskentamenetelmää kohtaan voidaan esittää kritiikkiä, ja mielestäni se ei missään nimessä ole aina paras mittari vähähiilisyyden arviointiin. Näen tämän jonkinlaisena vastineena nykyiselle energiatodistukselle, mikä kertoo energiankulutuksen suuruusluokan, mutta harva olettaa sen vastaavan kovin tarkasti toteutuvaa energiankulutusta. Kestävyyttä ja elinkaariviisautta kokonaisuutena hiililaskelma ei kuvasta.
Elinkaariominaisuudet ovat maalaisjärkeä
Rakentamislain elinkaariominaisuudet ovat juuri sitä, mihin mielestäni pitää jo maalaisjärjenkin perusteella panostaa. Hyvä että näiden huomiointi on pian pakollista rakentamisessa! Mitä ne elinkaariominaisuudet sitten tarkemmin ottaen ovat? Lakiteksti (39 §:n 1 mom) on tässä kohtaa varsin ytimekäs:
Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla elinkaariominaisuuksiltaan ekologiseksi sekä tavoitteelliselta tekniseltä käyttöiältään pitkäikäiseksi. Erityisesti huomiota on kiinnitettävä pohjarakenteiden ja kantavien rakenteiden kestävyyteen sekä rakennuksen ja sen tilojen, rakennusosien sekä teknisten järjestelmien käyttöikään, käytettävyyteen, huollettavuuteen, muunneltavuuteen ja korjattavuuteen sekä rakennusosien purettavuuteen ja uudelleenkäytettävyyteen.
Omassa työssäni kuntotutkijana, rakennusfysiikan, sisäilma- ja kosteusteknisten haasteiden sekä korjausrakentamisen ja rakennusterveyden asiantuntijana ja nyttemmin tiiviimmin kestävän kehityksen parissa olen törmännyt hyvin usein haasteisiin, jotka liittyvät puutteellisiin elinkaariominaisuuksiin. En odota uuden lain kertaheitolla mullistavan rakentamista joka tilanteessa elinkaariviisaaksi, mutta uskon sen edesauttavan tarvittavaa kehitystä esimerkiksi kertakäyttörakentamisen ehkäisemiseksi. Toki fiksut toimijat ovat nämä asiat huomioineet jo aiemminkin. Eivätkä vähiten siksi, että se on (elinkaari)taloudellisestikin fiksua.
Kestävyys on myös taloudellisesti kannattavaa
Kestävän rakentamisen ajureita on toki paljon muitakin kuin meitä ympäröivä säädöskehikko. Erityisesti taloudellinen kannattavuus. Elinkaariviisas ja ympäristöä vähemmän kuormittava rakentaminen ei välttämättä ole edes tavanomaista kalliimpaa, mutta sillä voidaan saavuttaa merkittäviä hyötyjä esimerkiksi tulevien vuosikymmenten korjaus-, kunnossapito- ja kehityskustannusten (esim. käyttötarkoituksen muutokset) sekä arvonkehityksen suhteen. Kestävä rakentaminen on myös tehokasta elinkaaririskien hallintaa. Uskonkin vahvasti, että toimijat, jotka eivät panosta kestävyyteen, eivät pärjää kehittyvässä markkinataloudessa.
Elinkaariviisaita määräyksiä on ollut ennenkin
Kestävään rakentamiseen on kannustettu määräyksissä pitkään. Määräyksiä tulisi vain noudattaa ja ymmärtää paremmin. Ajan myötä olemme menneet kuitenkin parempaan suuntaan. Esimerkiksi huolehtimalla määräysten edellyttämällä tavalla rakenteiden kosteusteknisestä toimivuudesta ja vikasietoisuudesta luodaan välttämättömät perusedellytykset pitkäikäiselle, terveelliselle ja turvalliselle rakennukselle. Tässäkin määräysten ohella myös ymmärrys ja osaaminen ovat kehittyneet rinnakkain.
Kestäviä toimintamalleja hyödynnetään yhä enemmän
Vaikka usein koemme, että emme tarvitse pakottavaa säätelyä yhtään lisää, perälaudat ovat kuitenkin tarpeen. Monet toimijat ovat kehittäneet rakentamisen kestävyyttä ja vastuullisuutta jo jonkin aikaa jopa kiitettävällä tasolla.
Erilaisten ympäristösertifikaattien, Green Deal -sopimusten ja monien muiden yhdessä ja erikseen määritettyjen kestävien toimintamallien hyödyntäminen on kasvussa. Usein esimerkiksi kerta- ja pienrakentajien toimintaan nämä eivät kuitenkaan vaikuta. Lait ja asetukset kuitenkin koskevat kaikkia.
Maailma muuttuu kiihtyvällä vauhdilla
Rakentamislain valmistelua on arvosteltu kiireestä ja puutteellisesta sidosryhmäyhteistyöstä. Näin merkittävissä uudistuksissa haasteita on varmasti aina. Toisaalta moni kestävyyteen liittyvä kokonaisuus tarkentuu asetuksilla. Käynnissä olevissa asetusten valmisteluissa yhteistyötä alan kanssa tunnutaan hyödynnettävän. Voimme siis edelleen vaikuttaa konkreettisesti kestävämpää huomista luovaan sääntelyymme myös rakentamislain soveltamisen osalta.
Jos esittelemäni rakentamislain uudistukset ja mahdollisuudet ovat sinulle vielä vieraita, viimeistään nyt kannattaa selvittää vaikutukset omaan toimintaasi. Ja huomioida, että myös monia muita uusia säädöksiä esimerkiksi rakennusten energiatehokkuuteen ja rakennustuotteisiin liittyen valmistellaan EU:ssa kovaa tahtia. Lainsäädäntökin heijastaa yhteiskunnan kehitystä ja uusi rakentamislaki kestävän kehityksen näkökulmineen on yksi ulottuvuus muutoksen vaikutuksista rakentamiseen.
Ilmastonmuutos, luontokato, energiamarkkinoiden muutos, raaka-aineisiin liittyvät haasteet ja monet muut globaalit kriisit sekä ehkä erityisesti ympäristövaikutuksiin liittyvä asennemuutos vaikuttavat vahvasti myös meidän alaamme. Kun moni asia muuttuu, osaaminen ja tahtotila toimia uusien vaatimusten mukaan eivät seuraa muutoksia välittömästi. Uskon, että kykenemme kuitenkin alalla vastaamaan ripeästi niin uuteen lainsäädäntöön kuin muuttuvan maailman haasteisiin. Löydämme parhaat ja taloudellisesti kannattavat toimintatavat, kun teemme yhteistyötä.
Me AFRYlla teemme kestävämpää tulevaisuutta. Yhdessä voimme toteuttaa sitä sinunkin hankkeissasi.
Kirjoittaja Arto Toorikka on AFRYllä kestävän kehityksen johtaja, Kiinteistöt ja rakentaminen -osastolla.
