Uutta tietoa rakennusmateriaalien PAH-yhdisteiden sisäilmavaikutuksista
Uutta tietoa rakennusmateriaalien PAH-yhdisteiden sisäilmavaikutuksista
AFRYllä kokeneet asiantuntijat ovat nyt Työsuojelurahaston rahoittamassa tutkimushankkeessa selvittämässä rakennusmateriaalien sisältämien PAH-yhdisteiden todellisia emissioita rakennuksissa ja niiden sisäilmavaikutuksia vuosikymmenten kokemuksella.
Kivihiilipikeä rakenteissa?
Vanhojen rakennusten kanssa työskennellessä eteen tulee usein kysymyksiä rakenteissa havaituista vanhoista vedeneristemateriaaleista ja niissä havaitusta ratapölkkymäisestä hajusta. Haju viittaa materiaalissa oleviin PAH-yhdisteisiin.Tämä yhtälö herättää ymmärrettävästi huolta materiaalien mahdollisista terveysvaikutuksista.
Putkiremontin yhteydessä vanhan kerrostalon rakenteista paljastui mustaa pikeä. Haitta-ainetutkimuksen perusteella piessä todettiin korkeita PAH-yhdisteiden pitoisuuksia. Miten piki pitää huomioida putkiremontissa? Pitääkö se purkaa pois, ja kuinka laajalti - myös muualta kuin remontoitavista kylpyhuoneista? Viittaako materiaalin korkeat PAH-yhdisteiden pitoisuudet siihen, että se aiheuttaa sisäilmahaittaa tai vaaraa terveydelle?
Miten näiden materiaalien kanssa tulee toimia, mita pitää selvittää, miten korjataan?
Vastauksia kaipaavat niin asukkaat ja rakennuksissa työskentelevät henkilöt kuin isännöitsijät, korjaussuunnittelijat ja urakoitsijat.
1950-luvun rivitalon rakenteista havaittiin kosteusvauriokorjauksen takia tehdyn alipaineistuksen yhteydessä ratapölkyn hajua. Kosteusvaurio on korjattu, eikä ratapölkyn hajuakaan juuri tunnu. Hajun lähdettä ei löydetty, joten ilmeisestikin rakenteissa on jotain PAH-yhdistepitoista materiaalia. Mistä haju voi olla peräisin? Mitä asialle pitäisi tehdä?
Taustaa: PAH-yhdisteitä sisältävät materiaalit suomalaisessa rakennuskannassa
Suomalaisissa rakennuksissa on käytetty 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuoliskolla varsin yleisesti PAH-yhdistepitoisia rakennusmateriaaleja. PAH-yhdisteet ovat peräisin tuotteissa käytetystä kivihiilitervasta tai sen johdannaisista kreosoottiöljystä ja kivihiilipiestä. Materiaalien tarkoituksena on ollut suojata rakenteita kosteudelta ja lahoamiselta. Yleisimmin PAH-yhdisteitä löytyy erilaisista pikisivelyistä ja kivihiilitervalla tai -piellä käsitellyistä materiaaleista kuten pahveista, huovista tai ikkunariveistä. PAH-yhdistepitoisiksi saattavat paljastua myös mm. pikiliimat ja -maalit, sähköputkieristeet tai valuasfaltit.
Peruskorjauksessa vanhan kerrostalon seinien sisästä löytyi kivihiilitervalla eristettyjä ns. Bergmanin putkia. Ovatko putket vaarallisia asukkaille? Pitääkö ne poistaa?
1900-luvun alun pienkerrostalon kellarin pyörävarastoon on ilmaantunut erikoinen haju. Haju on bituminen/naftaleenimainen/ratapölkkymäinen. Varastossa on paljon tavaraa, uutta ja vanhaa. Mistä haju voi tulla? Voiko hajusta olla haittaa varastossa käydessä, tai voiko tavaroihin tarttua kellarista jotain haitallista?
PAH-yhdistepitoisten materiaalien tutkiminen ja korjaaminen
AFRYlla yli kymmenen vuoden aikana tehdyissä haitta-aine- ja kuntotutkimuksissa on havaittu, että rakenteiden sisällä olevien PAH-yhdistepitoisten materiaalien sisäilmavaikutukset ovat hyvin vaihtelevia, ja riippuvat mm. materiaalityypistä, ympäröivistä rakenteista ja sisäilmaolosuhteista. Korjaustarpeen ja toimivien korjaustapojen arviointi edellyttääkin paitsi tietoa materiaalin PAH-yhdistepitoisuudesta, myös riittävää ymmärrystä kyseisen materiaalin käyttäytymisestä tarkasteltavassa rakennuksessa, rakenteessa ja olosuhteissa.
Perustietoa PAH-yhdistepitoisista rakennusmateriaaleista ja sisäilman PAH-yhdisteiden tutkimisesta THL:n tuoreesta julkaisusta
Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen tutkijat ovat yhdessä AFRY:n kokeneiden rakennusterveys- ja haitta-aineasiantuntijoiden kanssa koostaneet yhteenvedon kivihiilitervapohjaisista tuotteista suomalaisissa asuinrakennuksissa. Artikkelista löydät kattavat perustiedot aiheesta sekä suuntaviivoja, siihen kuinka toimia, jos epäilee, että kivihiilitervatuotteita löytyy asunnon rakenteista.
AFRY tarjoaa haitta-aine- ja rakennusterveysasiantuntijoiden palvelut pieniin ja suuriin hankkeisiin
AFRYllä kokeneet rakenne- ja haitta-ainetutkijat, rakennusterveysasiantuntijat ja korjaussuunnittelijat ovat työskennelleet toistakymmentä vuotta tiiviissä yhteistyössä haitta-aineisiin liittyvissä projekteissa. Tämä on mahdollistanut ainutlaatuisen kokonaisvaltaisen haitta-aineiden tutkimisen ja hallintaratkaisujen osaamiskeskittymän kehittymisen AFRYn rakennusfysiikkayksikköön.
Oli lähtötilanne sitten epäily sisäilmaongelmasta, korjausta varten tarvittava perusmuotoinen haitta-ainetutkimus tai korjaustyömaalla epäilty haitta-aineisiin liittyvä yllättävä pulma, asiantuntijamme ovat valmiina auttamaan.
Uutta tutkimustietoa PAH-yhdistepitoisten materiaalien sisäilmavaikutuksista
Työsarkaamme kuuluvat paitsi moninaiset asiakasprojektit, myös yhteistyö tutkimuslaitosten, oppilaitosten, kiinteistönomistajien ja materiaalivalmistajien kanssa erilaisissa tutkimus- ja kehityshankkeissa.
Meneillään olevassa, Työsuojelurahaston rahoittamassa tutkimushankkeessa AFRY:n asiantuntijat selvittävät yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa rakennusmateriaalien sisältämien PAH-yhdisteiden todellisia emissioita rakennuksissa ja niiden sisäilmavaikutuksia kokeellisin sekä laskennallisin menetelmin. Näillä tiedoilla pystytään arvioimaan aiempaa paremmin materiaalien todellista sisäilmariskiä sekä korjaus- tai purkutarvetta. Hankkeen ensimmäisiä tuloksia esitellään Rakennusfysiikka 2023 -seminaarissa Tampereella 24.-26.10.2023.
