Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon peruskorjaushanke, Helsinki
Tämä projekti on toteutettu Vahanen-yhtiöissä. Vahanen liittyi osaksi AFRYä vuoden 2022 alussa.
Tilaaja tyytyväinen - konsernin kokonaispalvelu osoitti toimivuutensa
Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon peruskorjaushanke toteutettiin Vahanen-Yhtiöiden konsernin kokonaispalveluna pääsuunnittelusta valvontaan. – Hanke osoittaa, että konsernitason kokonaispalvelulla voidaan saavuttaa yhteistyössä tilaajan kanssa onnistunut lopputulos, toteaa projektipäällikkö Antti Huurre Vahanen-yhtiöstä, joka on nykyisin osa AFRYä.
Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko sijaitsee vuonna 1955 valmistuneessa taloyhtiössä Neitsytpolku 3:ssa Helsingissä. Kirkko on toiminut rakennuksessa sen valmistumisesta alkaen. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsi silloin seurakuntakeskus eli kappeli ja toisessa kerroksessa on toimisto- ja asuintiloja. Edellisen kerran tiloja remontoitiin kymmenisen vuotta sitten. Tilat ovat kirkon omistuksessa.
- Kirkko oli tutkinut esteettömän sisäänkäynnin rakentamista kirkkoon kerrostalon takapihan kautta, mutta sitä ei pidetty hyvänä vaihtoehtona. Kirkko etsi uusia tiloja myös muualta, kunnes oivallettiin, että katutasossa vieressä toimivan musiikkikoulun myymälätila oli mahdollista hankkia ja liittää seurakuntakeskuksen huoneistoon. Näin saimme onnistuneesti toteutettua esteettömän pääsisäänkäynnin suoraan kirkon tiloihin. Lisäksi saimme sijoitettua wc-tilat ensimmäistä kertaa lähelle pääsisäänkäyntiä, kertoo arkkitehti SAFA Riku Karjalainen Innovarch Oy:stä, joka sekin kuuluu nykyisin AFRYyn.
Sisäinen kulkuyhteys toiseen kerrokseen toteutettiin rakentamalla portaat ja asennettiin hissi. Myös kirkon omistuksessa ollut toisen kerroksen pieni asunto liitettiin osaksi seurakuntakeskusta hankkeen yhteydessä.
- Aikaisemmin toiseen kerrokseen pääsi vain taloyhtiön porraskäytävällä olevan hissin kautta. Käytöstä on varmasti aiheutunut melua, kun esimerkiksi lapset ovat siirtyneet sunnuntaisin yhteisen kokoontumisen jälkeen kappelisalista kerhotiloihin, Karjalainen toteaa.
Rakenteellisilla yksityiskohdilla pyrittiin Karjalaisen mukaan varmistamaan se, että hissin runkoäänet eivät kantaudu muuhun osaan rakennusta, eikä hissin ja sisäportaiden käyttö häiritse kohtuuttomasti talon muita asukkaita.
Kirkon tiloja palveleva ilmanvaihtojärjestelmä
Merkittävä talotekninen parannus tehtiin ilmanvaihtoon.
- Aikaisemmin ilmanvaihtojärjestelmä oli hyvin kompakti kokonaisuus, käytännössä pohjakerroksen kattoon sijoitettu ilmanvaihtolaite ja raittiin ilman sisäänotto oli suoraan katutasolta, Karjalainen kertoo.
Uudessa järjestelmässä kappeliin järjestettiin uusi, syrjäyttävä tuloilma ja konehuone sijoitettiin kellariin. Ilman sisäänotto tapahtuu sisäpihan puolelta ja poistoa varten tehtiin aukko vanhan ajorampin seinämän yläosaan.
– Sisäpihalle ei tarvinnut rakentaa ilmanvaihtoa varten uusia, näkyviä rakenteita ilman tarpeetonta äänihaittaa taloyhtiön asuntoihin, Karjalainen jatkaa.
Kappelissa puhujakorokkeen paikkaa ja salissa katselusuuntaa muutettiin 180 astetta sekä liitettiin kappelisaliin aiempi pääsisäänkäynnin eteinen. Näin saatiin kappelisaliin yhteensä noin 170 istumapaikkaa.
- Kadun puolelle sijoitetulle puhujakorokkeelle on nyt esteetön kulku ja sen takana olevista salin ikkunoista avautuu hieno, pitkä katunäkymä, Karjalainen iloitsee ratkaisusta.
Tilaajan antama ohjeistus ja laatutason määrittely
Kirkolla on tiukat suunnitteluohjeet ja laatuvaatimukset temppeleiden rakentamiseen. Tällainen temppeli sijaitsee Suomessa Espoossa.
Seurakuntakeskusten rakentamisessa tai korjaamisessa laatuvaatimukset eivät ole yhtä tiukkoja, mutta toteuttamisessa haluttu laatutaso määriteltiin yhteistyössä urakoitsijan kanssa. Kirkon suunnitteluohjeet ja -vaatimukset vaikuttivat pitkälle myös taloteknisten järjestelmien, kuten äänentoiston, toteuttamiseen.
- Sisustussuunnittelun lähtökohtana käytettiin kirkon määrittämiä matto- ja istuinkangasvaihtoehtoja, joihin toteutimme sopivat materiaali-väri-skeemat. Tässä onnistuttiin mielestäni todella hyvin sisustusarkkitehti ja arkkitehti Henriikka Riepon kanssa, jolla oli keskeinen ja tärkeä rooli lupa- ja toteutussuunnitteluvaiheen arkkitehtisuunnittelijana, Karjalainen kertoo.
Lisäksi kirkon suunnitteluohjeiden mukaisesti toteutetut käytävien ja kerhotilojen seiniä suojaavat tammiset ns. tuolilistat toivat Karjalaisen mielestä arvokkuutta tiloihin. Kuten myös tammen ja tammiviilutuksen käyttö yleisestikin esimerkiksi käsijohteissa, kappelisalin sauvaparkettilattiassa, korokkeen kalusteissa, syrjäyttävän ilmanvaihdon ritilälevyissä ja irtokalusteissa.
Materiaalien uusiokäyttöön pyrittiin
Kirkossa haluttiin säilyttää alkuperäinen tunnelma suosimalla materiaalien uusiokäyttöä. Kirkon kiinteistömanageri Pentti Nuutinen oli tallettanut kappelin alkuperäiset kattovalaisimet varastoon turvaan jo 1990-luvun lopulla. Nyt ne kunnostettiin ja hyödynnettiin aulatilojen ja porrashuoneen valaisimina. Vanhan puhujakorokkeen kalusteet saivat uuden kodin Lohjan seurakuntakeskuksesta.
Taloyhtiön teettämän ikkunaremontin aikana kirkon alkuperäiset sisä- ja ulkopihan ikkunoissa olleet jääkukkalasit oli korvattu kirkkailla laseilla. Ainoa säilynyt jääkukkalasi poistuvasta poistumistien ovesta siirrettiin uuden, pihan puoleisen naisten wc:n ikkunan näkösuojaksi. Näin pelastettiin vuodelta 1955 peräisin oleva ikkunanpalanen uuteen käyttöön ja paikkaan.
Konsernin sisäinen toiminta sujui hyvin
Suunnittelutyössä hyödynnettiin laserkeilausta, joka antoi Karjalaisen mukaan erinomaiset lähtötiedot esimerkiksi kerrosten ja huoneistojen välisen aukotusten suunnittelemiseen.
Yhteistyö Helsingin kaupungin kaavoituksen ja rakennusvalvonnan kanssa sujui hyvin ja virkamiehet suhtautuivat myötämielisesti siihen, että kirkko säilyy paikallaan.
- Hissin ja portaiden tukemisratkaisuissa ja ilmanvaihtokoneen ympäristössä tehtiin rakentamistyön aikana muutoksia, jotka hyväksytettiin rakennusvalvonnalla rakennusaikaisina muutoksina. Ne olivat selkeitä parannuksia meidän alkuperäisiin suunnitelmiimme, Karjalainen jatkaa.
AFRY hoiti pääsuunnittelun sekä arkkitehti-, rakenne-, lvia- ja sähkösuunnittelun.
- Hyödyimme isosta organisaatiostamme esimerkiksi siinä, että kaikilla oli käytössä yhteinen projektipankkimme ja kaikki tarvittava tieto välittyi helposti eri osapuolten kesken. Suurin hyöty ehkä saatiin kuitenkin siitä, että sisäinen toimintamme oli sujuvaa ja vuorovaikutteista. Suunnittelijat ja valvojat työskentelivät yhtä päämäärätietoisesti ja vastuullisesti kuin perinteisemmässä toimintamallissa, jossa tilaaja teettää eri suunnittelutehtäviä ja valvontaa eri toimijoilla, projektipäällikkö Antti Huurre kiittää. Myös yhteistyö taloyhtiön kanssa sujui hyvin:
- Taloyhtiön hallitus aikoi perustaa hankkeeseen oman valvontaorganisaation. Me saimme heidät vakuutettua siitä, että meidän valvontamme riittää ja taloyhtiö saa takeen työn luotettavasta ja hyvästä valvomisesta. Luottamus oli molemminpuolista ja johti hyvään lopputulokseen, Huurre jatkaa.
Hanke teetettiin kokonaisurakkana ja niin, että toimittiin vain yhden urakoitsijan eli Rakennuspalvelu 345 Oy:n kanssa.
- Urakoitsijakin toimi sujuvasti, teki perinpohjaista työtä. Yrityksessä vallitsee hyvä asenne ja se on hyvä toimija nimenomaan korjaushankkeissa, joissa yllätykset ovat arkipäivää, Huurre vielä kehuu.
Tilaajalla ja käyttäjällä vahva ote toteuttamisessa
Tilaajana toimi ja kirkon puolesta projektia johti Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon Euroopan kiinteistöosasto, jota edusti projektipäällikkö Jens Maschke. Hän osallistui koronapandemiasta johtuen useimpiin kokouksiin Saksasta käsin etäyhteydellä ja tutustui konkreettisesti lopputulokseen vasta tänä keväänä. Kiinteistömanageri Pentti Nuutinen Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko Kiinteistöpalveluista osallistui hankkeeseen käyttäjien edustajana.
- Lopputulos on erinomainen ja käyttäjät ovat erittäin tyytyväisiä. Toki siellä on tullut esiin asioita, joiden korjaaminen kuuluu takuuseen, muttei mitään kovin ihmeellisiä asioita. Ilmanvaihdon automaatioon joudumme tekemään vielä muutoksia, koska järjestelmä on toteutettu hieman eri tavalla kuin olimme toivoneet, Nuutinen jatkaa.
- Arkkitehti Riku Karjalainen oli huippuluokkaa sekä suunnittelussa, että siinä, miten hän hoiti työmaata. Urakoitsija totesikin, ettei ole koskaan ollut mukana hankkeessa, jossa arkkitehti antaa niin selkeät ohjeet ja opastaa, miten asiat tehdään ja viedään eteenpäin. Lisäksi vaikutti siltä, että urakoitsijakin arvosti saatua palautetta, minkä ansiosta työt etenivät hyvin, Nuutinen vielä kehuu.
Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon peruskorjaushankkeen aloituskokous pidettiin vuoden 2020 lokakuussa. Työt saatiin valmiiksi alkukesästä 2021 ja täydentäviä asennuksia tehtiin vielä syksyn aikana. Helsingin alueelle äskettäin perustettu kirkon kansainvälinen seurakunta pääsi kokoontumaan omissa, uusissa tiloissaan ensimmäistä kertaa 17. päivä lokakuuta 2021.
Projektin tiedot:
- Asiakas: Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko
- Hanke: Kirkkorakennuksen peruskorjaushanke
- Aika: 2020-2022
- AFRYn rooli: Pää- ja arkkitehtisuunnittelu, rakennesuunnittelu, valvonta, LVIA-suunnittelu ja sähkösuunnittelu
