AFRYn Rakennusfysiikan laboratorion 30-vuotisjuhlaseminaarissa esiteltiin vuosikymmenten kokemusta betonista

Tilaisuudessa oli puheenvuoroja alkalikiviainesreaktiosta, rappauksista, rakennushistoriasta, uusien ja vanhojen betonirakenteiden kuntotutkimuksista sekä betonivaurioiden tutkimisesta erilaisissa vahinkotapauksissa. Halusimme seminaariohjelmassamme korostaa, että järkevät ja säästävät korjaukset mahdollistetaan tarkoituksenmukaisilla tutkimuksilla ja tulosten asiantuntevalla tulkinnalla. Yli- ja alikorjaamisen välttäminen on kustannustehokkuuden lisäksi myös kestävä ratkaisu.

Käytännön ratkaisuja tutkivalla otteella

AFRYn betonipatologi, senior advisor, Hannu Pyy avasi seminaarin painottamalla, että tutkiminen kannattaa aina. Erilaisia ilmiöitä, kuten alkalikiviainesreaktiota (AKR), pystytään ymmärtämään vasta, kun niitä on tutkittu tarpeeksi. Ilman tutkimusta asiat ensin helposti kielletään ja vasta tutkimuksen jälkeen hyväksytään. Kaikki seminaariesitykset syvensivät käsitystä siitä, millaista kannattava tutkiminen on ja kuinka sitä kannattaa tehdä laboratorion 30-vuotisen kokemuksen perusteella.  

Seminaari jatkui käytännön esimerkeillä rakennuksen historian selvittämisestä ja arvosta. Anu Laurila ja Anna-Maria Nieminen kertoivat esityksessään siitä, miten rakennushistoriaselvitys auttaa tutkimuksissa ja kuinka tutkimukset tuovat lisää tietoa rakennuksen historiasta. He korostivat esityksessään, että kuntotutkimuksen ja rakennushistoriaselvityksen yhdistäminen tekee molemmista tutkimuksista kattavampia ja luotettavampia. Korjaustarpeen ja korjausmenetelmien soveltuvuuden arvioimisessa rakennushistorian ja materiaalin todellisen kunnon tunteminen on välttämätöntä.

Sonja Nieminen-Kahran esitys vei kuulijat mikroskooppisen pienten yksityiskohtien äärelle, tarkemmin rappauslaastien ohuthietutkimusten pariin, keskittyen historiallisiin kohteisiin. Esitys käsitteli käytännönläheisesti syitä ohuthietutkimusten tekemiseen, oikeaoppista näytteenottoa sekä asioita ja ilmiöitä, joita ohuthietutkimuksella voidaan selvittää. Rappauslaastinäytteistä arvioidaan ohuthietutkimuksen avulla mm. pintakäsittelyiden määrä, tyyppi ja tartunnat, laasti- ja pintakäsittelykerrosten paksuus, laastikerrosten määrä ja tartunnat, laastien koostumus (K/S/H), laastihiekan koostumus, laastien huokosrakenne, laastien vaurioituminen sekä laastin suuntaa antava iänmääritys.

Mika Oikari kertoi seminaariesityksessään betonivaurioiden tutkimisesta palovahingoissa. Oikari toi esille erilaisia palon ja sammutuksen tuomia vauriomekanismeja sekä tutkimisessa huomioitavia seikkoja. Esityksessä korostettiin, että kuumuus aiheuttaa suoraan rakenteiden vaurioitumista, mutta myös sammutustöillä on seurauksensa. Rakenteiden vaurioitumista tulee alusta saakka selvittää ja arvioida kokonaisuutena, koska korjaustavat kytkeytyvät aina toisiinsa vauriotyypistä riippumatta.

Jussi Ritolan esitys pureutui alkalikiviainesreaktioon betonissa sekä kuntotutkimusten analysointiin ja jatkotoimenpiteisiin. Hän painotti, että ilmiön olemassaolon lisäksi sen vaikutuksia ja taustatekijöitä tulisi tarkastella nykyistä tarkemmin. Vaikka alkalikiviainesreaktiosta kerrotaan mediassa usein pelottavin sanankääntein, niin The Institution of Structural Engineersin pitkäaikaisen tutkimustiedon pohjalta näkymä on valoisampi: 95 % prosenttia rakenteista, joissa on havaittu halkeamia ja AKR:n merkkejä ja jotka on vahvistettu petrografialla, ei vaadi muita toimenpiteitä kuin parannellun suojauksen, kuivatuksen ja tarkastelemisen.

Jaakko Säntti jatkoi esityksessään alkalikiviainesreaktion käsittelyä esittelemällä kiviaineisten alkalireaktiivisuuden testaamista. Säntin esityksessä käytiin läpi kiviainesten erilaisia luokitteluja, analyysikeinoja ja tuloksia sekä ohjetta alkalikiviainesreaktion hallitsemiseksi.

Päivän viimeisessä esityksessä Aaro Happonen kertoiuuden betonirakenteen vaurioista ja laadunvarmistuksesta. Hän havainnollisti case-esimerkein, kuinka usea eri tekijä voi vaikuttaa esimerkiksi lattian halkeiluun. Happosen esitys palasi Hannu Pyyn esittämään teesiin, että tutkiminen kannattaa aina. Keskeistä on hänen mukaansa, että tutkimuksilla mahdollistetaan parempi päätöksenteko. Pelkkä tutkiminen ei kuitenkaan riitä, vaan sen pitää olla tarpeenmukaista ja laadukkaasti tehtyä. Näin varmistetaan laadukkaat johtopäätökset, joilla on arvoa.

Aihetta juhlaan

Laadukasta tutkimusta korostavien puheenvuorojen lisäksi päivän aikana muistettiin myös juhlistaa laboratorion 30-vuotista taivalta. Paikalle oli saapunut monia laboratorion historiaa muovanneita henkilöitä sekä AFRYn nykyisiä asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Haluamme kiittää kaikkia juhliin osallistuneita sekä kaikkia tahoja, jotka ovat mahdollistaneet laboratorion rikkaan historian.

Tulevaisuus tuo lisää mielenkiintoisia mahdollisuuksia, kun pyrimme ymmärtämään rakenteita entistä paremmin. Tulemme panostamaan jatkossakin hartiavoimin kiertotalouden ja kestävän kehityksen edistämiseen, jotta AFRYn palveluketju on vahva rakennusten koko elinkaarelle – tutkimuksista aina käyttövaiheeseen saakka ja korjausten konsultoinnista uudelleenkäyttöön, purkamiseen ja muihin ratkaisuihin. Alan kehittämisessä haluamme jatkaa suunnannäyttäjänä.

Juhlien tunnelmia