Kuormitusselvitys tarjoaa arvokasta tietoa vesistöjen kunnostukseen
Kuormitusselvitys tarjoaa arvokasta tietoa vesistöjen kunnostukseen
Ennen kuin vesistöön kohdistuvaa kuormitusta voidaan pienentää, on kuormituksen lähteet selvitettävä. AFRY toteutti Haminanlahden valuma-alueen kuormitusselvityksen osana MeriHamina-hanketta.
MeriHamina-hankkeen tavoitteena on kunnostaa Haminan keskusta-alueen vesialueita kuntalaisten ja turistien viihtyvyyden parantamiseksi. AFRYltä hankkeen parissa työskentelivät projektipäällikkö Hanna Tirkkonen, ympäristöasiantuntija Anneli Wichmann ja hydrologiasta vastannut Kaisa Kettunen.
”Haminan ranta-alueet ovat rehevöityneet ja järviruoko on vallannut matalia rantoja. Työn tarkoituksena oli toteuttaa valuma-alueen kuormitusselvitys, jossa tunnistettiin ne alueet ja yritykset, jotka aiheuttavat vesistölle eniten kiintoainekuormitusta sekä ravinnekuormitusta eli fosforia ja typpeä”, projektipäällikkönä toiminut Tirkkonen kertoo.
”Alun perin ajatuksena oli työpajatyöskentely alueen yritysten kanssa. Työpajoissa olisi pohdittu millä keinoin yritykset voivat vähentää rehevöitymistä edistävää valumaa. Lähtötietoina kysyttiin kunnasta tietoja alueen pistekuormittajista, eli teollisuuslaitoksista ja jätevedenpuhdistamoista. Kävi kuitenkin ilmi, ettei ranta-alueella ollut ravinnekuormitusta aiheuttavaa pistekuormitusta, joten työpajatyöskentelystä luovuttiin”, Wichmann jatkaa.
Valuma-alue ja vesistön ekologinen tila tutkitaan kuormitusselvitystä varten
Samaan aikaan laadittiin vesistön kuvaus, eli selvitettiin miltä valuma-alueilta vesiä tulee Haminanlahteen ja mikä näiden vesien laatu on.
”Jokaisella järvellä ja joella on oma valuma-alueensa, jolta järveen tai jokeen valuu vesiä. Esimerkiksi Haminanlahteen laskee Savilahden kautta Vehkajoen, Husulanjoen ja Lelunjoen valuma-alueet, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 380 km2. Näiltä alueilta tulee suurin kuormitus. Lisäksi Savilahteen, Lupinlahteen ja Haminanlahteen laskee niiden omat valuma-alueet”, Kettunen kertoo.
Lisäksi raporttiin kuvattiin vesistön ekologinen tila ELY-keskuksen tekemien selvitysten perusteella. Ekologinen tila kuvaa veden ravinteiden määrän lisäksi eliöstön tilaa vesistössä. Vesistöt luokitellaan ekologisen tilan perusteella asteikolla erinomainen-hyvä-tyydyttävä-välttävä-huono. Haminanlahden ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi.
Koska pistekuormitusta ei löytynyt, selvitettiin Haminanlahteen laskevien valuma-alueiden aiheuttama kuormitus kahdella tavalla; virtaaman ja vedenlaatutulosten1 perusteella sekä ominaiskuormituslukujen2 perusteella. Sen jälkeen selvitettiin valuma-alueiden maankäyttö3 ja jokien tuoma kuormitus jaettiin maankäytön mukaan pelloilta, metsistä, teollisuudesta ja asuinalueilta tulevaksi kuormitukseksi. Tulokseksi saatiin havainnolliset taulukot ja kuvat kuormituslähteistä.
”Piirakkakuvaaja havainnollistaa, minne vesistökunnostustoimenpiteet kannattaa suunnata”, Tirkkonen sanoo.
Kun kuormitus on selvillä, pystytään miettimään kuormituksen vähentämistoimenpiteitä valuma-alueittain ja kuormittavan aineksen mukaan.
”Kiintoaineen pidättäminen ja ravinteiden pidättäminen vaativat hieman erilaiset toimenpiteet. Esimerkiksi kiintoainekuormitusta voidaan vähentää pidättämällä vettä pohjapadolla. Ravinteet puolestaan tarvitsevat kosteikon tai muun biologisen alustan, johon ne voivat kiinnittyä”, vesikemiaan perehtynyt asiantuntija Wichmann kertoo.
Työn loppupuolella eräässä tarkkailupisteessä havaittiin merkkejä happamien sulfaattimaiden vaikutuksesta.
”Mahdollisten happamien sulfaattimaiden esiintymisen vuoksi suositeltiin, että sulfaattimaiden esiintyminen tutkittaisiin ennen tarkempaa toimenpiteiden suunnittelua”, Wichmann jatkaa.
”Kuormitusselvitystä oli mukava tehdä osaavan porukan kanssa. Vaikka työn fokus siirtyi yrityksistä valuma-alueiden kuormitukseen, lopputulos oli meidän ja asiakkaan mielestä onnistunut”, Tirkkonen summaa.
1) Pintavesien vedenlaatu-aineisto saadaan Ympäristöhallinnon Hertta-tietokannasta, virtaama arvioitiin alueen keskimääräisen vuosivalunnan mukaan.
2) Ominaiskuormitusluvut selvitetään joko SYKE:n VEMALA-tietokannasta tai muusta kirjallisuudesta.
3) Maankäyttö selvitetään käyttämällä CORINE-aineistoa ja velvoitetarkkailuraportteja.
