man looking through a circle

Menestyvä kiertotalouspuisto vaatii tiivistä yhteistyötä, tehokasta viestintää ja taloudellista kannattavuutta

Menestyvä kiertotalouspuisto vaatii tiivistä yhteistyötä, tehokasta viestintää ja taloudellista kannattavuutta

Parhaimmillaan kiertotalousalueet hyödyttävät niin alueella toimivia yrityksiä kuin kuntaa, ja ne voivat osaltaan tukea sekä yritysten omia että kunnan ilmasto- ja kiertotaloustavoitteiden saavuttamista.

Kiertotalousalueet ovat usean yrityksen keskittymiä, joissa yritykset ovat luoneet symbioottista liiketoimintaa keskenään. Toimiessaan symbioottisessa suhteessa toisten yritysten kanssa, yritykset hyödyntävät omassa toiminnassaan toistensa hukkaa, joko energiaa tai materiaalia. Näin voidaan lisätä yritysten resurssitehokkuutta ja tehostaa palveluiden käyttöä, esimerkiksi hankkimalla yhdessä alueen kiinteistöpalvelut tai kuljetukset.

Kiertotalousalueiden kehitykseen kuluu paljon ajallisia resursseja, joten toimivista kiertotalouspuistoista kannattaa ottaa oppia ja soveltaa niiden käyttämiä tapoja kehitettävään alueeseen.

Kiertotalousalueiden onnistumisten edellytykset

Kiertotalousalueiden optimaalinen toiminta edellyttää toistensa läheisyydestä hyötyvien yritysten kohtaamista, alueen infrastruktuurin toimivuutta, alueelle ja yrityksille toimivan liiketoimintamallin rakentamista sekä avoimuuteen ja luottamuksen perustuvan vuorovaikutuksen syntymistä.

Sosiaalisista edellytyksistä avoimuuden ja luottamuksen roolia ei kannata väheksyä. Kiertotalouteen pohjautuva liiketoiminta eroaa tavanomaisesta lineaarisesta liiketoiminnasta siten, että kiertotalouteen pohjautuvassa liiketoiminnassa yhteistyön merkitys korostuu. Luottamuksen kautta yritykset sitoutuvat yhteistoimintaan vahvemmin ja tuovat oman panoksensa toiminnan kehittämiseen, esimerkiksi luomalla uusia symbiooseja. Luottamusta lisää yritysten toiminnan läpinäkyvyys. Avoimuutta ja luottamusta voidaan kehittää esimerkiksi puiston suunnitteluun osallistamisella.

Potentiaalisten yritysten ja yhteistyökumppanien löytäminen puistoon voi olla haasteellista, sillä yhteistyöhön perustuva liiketoiminta ei ole vielä normi. Alkukipinän aikaansaamiseksi alueelle tarvitaan liiketoimintamalli ja alueen vetäjä. Liiketoimintamalli määrittää sitä, millaisella kokoonpanolla alueen päätökset tehdään. Päätäntävaltaa käyttävä taho voi olla esimerkiksi kehitysyhtiö, veturiyritys ja/tai alueen yritykset yhdessä. Alueen vetäjä kokoaa kiinnostuneista yrityksistä verkoston, joiden kanssa kehitetään idea alueen ensimmäisistä teollisista symbiooseista.

Kiertotalousalueen vetäjän rooli on hyvin kriittinen alueen menestymisen kannalta, sillä ilman vetäjää alueen kehitys on hidasta tai sitä ei ole ollenkaan. Esimerkiksi Ruotsin Händelön kiertotalousalueen historiassa on ajanjakso ilman vetäjää. Vetäjän puuttuessa kiertotaloustoiminta pysyi elossa olemassa olevien materiaalivirtojen symbioosien ansiosta, muttei pystynyt ilman vetäjää kasvamaan täyteen potentiaaliinsa. Vetäjän tärkeänä tehtävänä on tarkkailla, kehittää ja ohjata alueen toimintaa eteenpäin.

Kokonaisen kiertotalousalueen rakentaminen ja ylläpito tarvitsee huomattavat ajalliset resurssit, mutta eivät onnistuneet kiertotalousalueetkaan ole syntyneet hetkessä. Yritysten on saatava puistoon sijoittumisen vastineeksi jokin synergiahyöty. Näiden vastineiden kartoittamiseksi tarvitaan kohtaamista ja keskustelua. Hyvä tapa potentiaalisten synergioiden selvittämiseksi ovat esimerkiksi yhteiset työpajat, joissa yritykset voivat esitellä omat tarpeensa ja toisaalta ne palvelut ja materiaalit, joita ne voivat kiertotalouspuistolle tarjota.

Kun idea on luotu ja symbioosi on paperilla toimiva, voidaan symbioosia testata käytännössä projektiluonteista kehitystyötä hyödyntäen. Yritysten sitouttamista auttavat lyhyen ja pidemmän aikavälin projektit. Lyhyet projektit voivat liittyä esimerkiksi materiaalivirtoihin ja niiden hyötykäyttöön. Lyhyiden projektien tavoitteena on jokin pitkän aikavälin tavoite, kuten sivuvirran hyötykäytön toteuttaminen. Projektiluonteista kehitystä hyödynnetään esimerkiksi Kalundborgin teollisuusalueella Tanskassa, jossa jokainen symbioosin kehittäminen tehdään yhtenä projektina.

Muita todettuja onnistumisen edellytyksiä ovat yritysten läheinen sijainti toisiinsa nähden, symbioosien materiaali- tai energiavirtojen tasainen ja riittävän suuri määrä, sekä alueen yritysten monimuotoisuus (esimerkiksi se, että yritysten alat ja markkinat ovat erilaiset, jolloin ei synny kilpailuasetelmaa).

Kiertotalousalueiden kehittäminen

Kiertotalousalueen kehitystyöhön vaikuttavat alueella jo olevat toiminnat ja alkuperäinen liiketoimintarakenne (esimerkiksi se, kasvaako alue teollisuuden vai kierrätyskeskuksen ympärille). TEM:n Kiertotalouden Ekosysteemit -julkaisussa (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020:13) ekosysteemit jaettiin kolmeen luokkaan: alueellisista vahvuuksista ponnistavat, kiertotalousvisioon nojaavat sekä teollisuuden vahvojen vetureiden ekosysteemit. Myös fyysiset kiertotalousalueet voidaan luokitella tämän tyyppisiin ekosysteemeihin, ja luokan tunnistamisen jälkeen alueen kasvua voidaan tukea kohdistetuilla toimilla.

Potentiaalin kartoitus

Ensimmäisenä kehitysprosessissa on nykytilanteen kartoitus. Millaisia materiaali- ja energiavirtoja alueella on? Kuinka suuria ne ovat? Mitä toimijoita alueella jo on? Materiaali- ja energiavirtojen kartoittaminen voidaan tehdä sekä yhteistyössä yritysten kanssa että julkisten tilastojen avulla. Esimerkiksi Iso-Britanniasta peräisin olevan NISP:n (National Industrial Symbiosis Program) teollisten symbioosien kehittämistapa on ollut yksinkertainen mutta tehokas. NISP on järjestänyt alueellisia työpajoja, joissa on pyritty löytämään symbiooseja jäte- ja sivuvirtojen hyödyntämiseen sekä raaka-aineiden ja energian hankintaan. Sopivien sivuvirtojen ja tarpeiden löytyessä on voitu siirtyä potentiaalin selvittämiseen.

Kun tiedetään materiaali- ja energiavirtojen laadut ja määrät, voidaan visioida niiden käyttökohteita. Tämä tapahtuu luonnollisesti hukan välttämisen näkökulmasta. Kun alue ja sen toimijat ovat tuttuja, voidaan suunnitella kiertotalousalueen mahdollista liiketoimintamallia. Näiden osa-alueiden suunnittelussa osallistava työskentelytapa on hyvä, sillä siten alueella toimivat yritykset saadaan jo heti projektin alussa mukaan kiertotalouspuiston toimintaan ja heidän tarpeensa otetaan aikaisessa vaiheessa huomioon. Kirsikkana kakun päällä osallistava ja avoin toimintatapa lisää myös luottamusta, joka on yksi kiertotalouspuiston onnistumisen edellytyksistä.

Liiketoimintamallin valintaa tukemaan voidaan kussakin tapauksessa luoda alueelle sopivat kriteerit alueen reunaehdot huomioiden. Kriteerit voivat olla esimerkiksi hallinnoivan tahon motiivi alueen kehittämiseen, auktoriteetti muiden alueen yritysten silmissä sekä ajalliset tai taloudelliset resurssit. Erilaiset liiketoimintamallit koostuvat julkishallinnon ja yksityisten yritysten erilaisista kokoonpanoista: esimerkiksi yksityisen tai julkisen puolen kehitysyhtiöstä, alueen veturiyrityksestä tai yhteisyrityksestä, jossa on mukana alueen yritykset ja mahdollisesti julkinen toimija ja/tai kehitysyritys.

Alueiden käyttö ja kaavoitus

Maankäytön näkökulmasta on tärkeää, että aluksi alueen nykytilanne kartoitetaan. Alueen kaavatilanne selvitetään ja lisäksi tarkastellaan yleisimmät maankäytön reunaehdot, jotka voivat rajoittaa toimintojen sijoittumista alueelle. Alueen jatkokehittämiseen vaikuttavia tekijöitä voivat olla myös maanomistus, nykyiset liikenneyhteydet sekä erilaiset suojelu- ja arvokohteet. Myös alueen maaperä voi vaikuttaa alueen kehittämiseen.

Kun kiertotalousalueen potentiaali ja visio ovat valmiit, voidaan alueen maankäytölle laatia suunnitelma. Maankäytön suunnittelussa tarkastellaan, millainen toiminta alueelle soveltuu ja mitä kyseisen toiminnan sijoittaminen alueelle edellyttää muun muassa infrastruktuurin osalta. Alueen kehittämisen suunnittelussa kiertotalousalueen visiota jalostetaan eteenpäin suunnittelemalla eri toimintojen sijoittumista alueella. Toimintojen sijoittamisessa on tarkoituksena mahdollistaa synergioiden ja palveluketjujen toteutuminen.

Maankäytön suunnittelussa tavoitteena on luoda yleispiirteinen kuva alueen tulevaisuudesta niin, että alueelle visioitujen toimintojen tilantarpeet, toimintojen keskinäinen sijoittuminen sekä alueen kehittämisen edellyttämä infrastruktuuri (energia- ja vesihuolto) sekä liikenne sovitetaan yhteen toimivaksi paketiksi. Kiertotalousalueen toimintojen sijoittelussa toimintojen välisillä lyhyillä etäisyyksillä lisätään mahdollisuutta symbioosien syntymiselle, mutta suunnittelussa tulee huomioida myös toimintojen tulevan kasvamisen tilantarve. Toimintojen sijoittelussa tulee myös huomioida materiaali-, liikenne- ja asiointivirrat ja niiden muutosten aiheuttamat vaikutukset. Vaikka tutkimuksissa on todettu, että kiertotalousalueen yritysten läheinen sijainti lisää toiminnan onnistumista ja synergioiden kehittämisen mahdollistamista, käytännössä yrityksen toimipiste voi myös sijaita muualla kuin tarkasteltavalla kiertotalousalueella. Yritysten fyysisessä välimatkassa on kuitenkin tärkeää huomioida logistiikan taloudellisuus.

Maankäytön suunnittelun yhteydessä luodaan selkeä polku maankäytön suunnitelman toteuttamisen edellyttämistä kaavoitus- ja luvitustarpeista sekä avataan näiden prosessien kestoa kiertotalousalueen kehittämisen aikataulun hahmottamiseksi.

Alueelle tulevien yritysten kanssa voidaan yhteistyössä määrittää alueella tarvittavat palvelut, joita voivat olla esimerkiksi kuljetus-, vaaka-, huolto-, laboratorio- tai ravintolapalvelut. Yhteisillä palveluilla luodaan kustannussäästöjä ja lisätään eri palveluiden ja kiinteän infrastruktuurin käyttöastetta. Prosessi- ja teknologiasuunnittelussa puolestaan luodaan yleiskuva alueen prosesseista ja vaadittavista teknologioista. Käytännössä yritykset itse päättävät käyttämänsä prosessin, mutta yleiskuvan luomisella voidaan selvittää yritysten mahdollisia synergiamahdollisuuksia, esimerkiksi käytettävien laitteiden, tarvittavien palveluiden tai syntyvien sivuvirtojen osalta. Joidenkin symbioosien tapauksessa käytettävä materiaali- tai energiavirta voi myös määrittää käytettävää teknologiaa. Tarvitaanko virran käsittelyyn esimerkiksi räätälöityjä laitteistoja vai onko sitä saatavilla valmiina?

Yhteenveto: Millainen onnistunut kiertotalouspuisto on?

Onnistuneessa kiertotalouspuistossa yritykset tekevät yhteistyötä, alueen toiminnasta tiedotetaan etenkin sisäisesti hyvin ja alue on taloudellisesti kannattava, jatkuvasti kehittyvä ja yrityksiä houkutteleva. Onnistuneessa kiertotalouspuistossa on vetäjä, joka huolehtii, kehittää ja ohjaa puistoa eteenpäin. Alueen maankäyttö on suunniteltua ja mahdollistaa uusien symbioosien synnyn ja yritysten toiminnan kehittymisen. Kiertotalousalue on voinut kehittyä myös itsestään, tai se olisi voinut kehittyä itsenäisesti, mutta vetäjä on olennainen osa alueen täyden potentiaalin saavuttamisessa.

On muistettava, että orgaanisesti syntyneet kiertotalouspuistot, kuten kiertotalouspuistojen malliesimerkki Kalundborg, ovat kehittyneet monien vuosikymmenten saatossa sellaisiksi kuin ovat. Olemassa olevista kiertotalouspuistoista voidaan oppia ja ottaa niiden onnistumisen edellytykset ohjenuoraksi, jota sovelletaan kehitettävään alueeseen. Jotta kiertotalousalueesta tulee taloudellisesti vakaa, alueen potentiaali täytyy selvittää ja alueen toimintaa tulee ohjata suunnitelmallisesti siihen suuntaan, mihin alue voisi myös orgaanisesti kyetä kasvamaan.

Artikkeli on julkaistu alun perin Ympäristö ja Terveys -lehdessä marraskuussa 2021.

Kirjoittajat

Maiju Lahtinen, ympäristöasiantuntija

Katri Luoma-aho, Osastopäällikkö, ympäristö ja kiertotalous

Ota yhteyttä

Katri Luoma-aho

Osastopäällikkö, Ympäristö ja kiertotalous

Contact Katri Luoma-aho

Käytä tätä lomaketta palveluihimme liittyviin yhteydenottoihin ja tarjouspyyntöihin. Muissa asioissa voit vierailla toimistot ja yhteystiedot -sivullamme.

AFRY huolehtii yksityisyydensuojastasi pitämällä henkilötietosi turvassa. Käsittelemme henkilötietoja tietosuojaselosteemme mukaisesti noudattaen aina soveltuvia lakeja ja säännöksiä.