Sisäilmastoseminaari 2024 Helsingissä

Rakennusosien uudelleenkäyttö ja sisäilma puhuttivat asiantuntijoita

Tilaisuuden avauksen jälkeen ensimmäisessä sessiossa käsiteltiin ajankohtaisia sisäilma-alan puheenaiheita, joita olivat mm. kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma sekä kuntien näkemys sisäilmatilanteesta.

Myös kiertotalousratkaisut puhuttivat sisäilmakulmalla. AFRYn Arto Toorikka esitteli puheenvuorossaan artikkeliaan Kira-alan toimijoiden näkemyksiä rakennusosien uudelleenkäytölle sisäympäristöissä, jonka hän oli kirjoittanut yhdessä Rakennustietosäätiön ja Aalto-yliopiston Katja Tähtisen kanssa. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon seurauksena rakennusosien uudelleenkäyttöä kohtaan on vahvasti kasvavaa kiinnostusta. Lisäksi lainsäädäntö ohjaa rakentamista vähähiiliseksi ja kannustaa yhä enemmän materiaalien uudelleenkäyttöön. Toorikka esitteli tuloksia rakennusalan toimijoille toteutetusta kyselystä, jossa selvitettiin alan asiantuntijoiden näkemyksiä rakennusosien uudelleenkäytölle sisäympäristöissä. Tutkimukseen osallistuneiden asiantuntijoiden arvion mukaan uudelleenkäyttö tulee tulevaisuudessa lisääntymään heidän omassa työssään ja erityisesti tietyissä tuoteryhmissä, kuten kalusteet, ovet ja ikkunat, teräsrakenteet sekä tiilet.  

Kuitenkin noin 70 % kyselyyn vastanneista asiantuntijoista oli sitä mieltä, että uudelleenkäyttöön liittyy suuria tai melko suuria riskejä sisäilman laadun näkökulmasta. Tähän liittyi huoli siitä, että uudelleenkäytettävissä materiaaleissa saattaa olla vaarallisia tai kiellettyjä aineita, tai ne voivat sisältää muita epäpuhtauksia, sekä siihen, että tällä hetkellä ei ole olemassa selkeitä toimintamalleja, ohjeita tai määräyksiä, joiden avulla voitaisiin varmistaa uudelleenkäytettävien materiaalien terveellisyys ja turvallisuus. Yli 90 % vastaajista näki tärkeäksi, että rakennusosien uudelleenkäyttöön tulisi olla ohjeistusta materiaalien tutkimisen ja suunnittelun sisäilmanäkökulmasta. Kyselyn tuloksiin pääset tutustumaan tarkemmin lukemalla Toorikan artikkelin tästä.  

AFRY on kehittämässä myös uudelleenkäytön ratkaisuja UURAKET-hankkeessa, mistä voit lukea lisää tästä linkistä. 

Mikrobit ja rakenteiden kosteustekninen toimivuus- sessiossa oli peräti kolme AFRYn Rakennusfysiikan esitystä

Miia Pitkärannan esitys Savipintojen sisäilmavaikutuksista ja mikrobiologiasta veti yhteen saatavilla olevaa kirjallisuustietoa rakennusten sisäpuolisten savipintojen sisäilmavaikutuksista. Polttamaton savi on puun ohella vanhin ihmisen käyttämä rakennusmateriaali ja sitä on käytetty maailmanlaajuisesti tuhansia vuosia. Perinteikkyyden ohella saveen liitetään yleisesti mielikuvia myös terveellisyydestä, ja materiaali on kiinnostava myös pienen hiilijalanjälkensä takia. Seminaariartikkelin tavoitteena oli selvittää, mille saven sisäilmavaikutuksiin liittyville väitteille löytyy perusteita tutkimuskirjallisuudesta. Savitasoitteilla on esityksen mukaan ilmankosteutta tasaava vaikutus, joka voi tietyissä tapauksissa parantaa sisäilman laatua ja vähentää rakenteiden kosteuskuormaa. Tasoitteissa käytettyjen savien ominaisuudet, kuten kosteuden ja sisäilman epäpuhtauksien sitomiskyky, kuitenkin vaihtelevat suuresti, mistä syystä väitteet tietyn tuotteen hyvistä ominaisuuksista tulisi osoittaa tuotetestein. Lisätutkimusta tarvittaisiin erityisesti sisäilman kaasumaisten epäpuhtauksien sitomisesta ja tämän ominaisuuden testaamistavoista. Mikrobien osalta Pitkäranta toi esille, että luonnonmateriaalina savi on usein hyvinkin mikrobipitoista, mikä ei kuitenkaan sinällään todennäköisesti ole sisäilmanlaadun kannalta ongelmallista. Toisaalta savirakenteet ja -pinnat voivat kosteus- ja mikrobivaurioitua aivan samoin kuin muutkin rakennusmateriaalit, joten niihin pätevät myös samat rakentamisen perussäännöt: uusien rakenteiden kuivumisolosuhteet on taattava ja rakenteet tulee suojata liiallisilta kosteuskuormilta rakennuksen käytön aikana, mikäli sisäilmaongelmilta halutaan välttyä.

Eero Salevan aiheena oli hänen diplomityöhönsä perustuva ja sitä syventävä artikkeli Sisälämpötilan laskun vaikutus homeriskiin puurunkoisten pientalojen yläpohjarakenteissa (kirjoittajana lisäksi Iina Maso AFRYltä). Salevan esityksessä näytettiin kokeellisia ja laskennallisia tuloksia puurunkoisten pientalojen yksittäisten tilojen lämpötilan laskuun liittyvän yläpohjarakenteen homeriskin tutkimuksesta. Salevan tutkimuksessa laskennallisen mallinnuksen pohjana käytettiin koekohteissa tehtyjä mittauksia ja havaintoja. Suomalaista homemallilla sovellettiin tutkimuksen pitkäaikaistarkasteluihin. Sisätilojen sisäpinnan homeindeksin muodostumista tarkasteltiin viiden vuoden aikavälillä.  

Sami Niemi esitteli hänen ja Vison Oy:n Tarja Merikallion laatimaa Betonilattiarakenteiden kosteudenhallinta By76 -oppikirjaa. Uusi kirja päivittää ja monilta osiltaan laajentaa vuonna 2007 julkaistua Betonilattiarakenteiden kosteudenhallinta ja päällystäminen -oppikirjaa. Lisätietoa oppikirjasta ja sen päivityksestä löytyy artikkelistamme: https://afry.com/fi-fi/artikkeli/betonilattiarakenteiden-kosteudenhallinnan-oppikirja 

Uusinta tietoa haitta-aineista

Jarno Komulaisen puheenvuoron aiheena oli Rakennusmateriaalien sisältämien PAH-yhdisteiden vaikutus sisäilman laatuun (kirjoittajina Komulaisen lisäksi Miia Pitkäranta, Pauli Sekki ja Paula Wuokko AFRYltä sekä Jevgeni Pershintsev Työterveyslaitokselta). Komulainen esitteli Työsuojelurahaston rahoittaman Rakennusmateriaalien sisältämien PAH-yhdisteiden vaikutus sisäilman laatuun (PAHSIS) -tutkimushankkeen tuloksia. Hankkeessa selvitettiin PAH-yhdistepitoisten rakennusmateriaalien sisäilmavaikutuksia kohteissa tehdyin mittauksin sekä laboratoriotutkimuksin. Tutkimuksen perusteella rakennusmateriaalin sisältämien PAH-yhdisteiden pitoisuus ei ole ensisijainen tekijä materiaalin sisäilmariskin kannalta, vaan materiaalin ominaisuuksilla, PAH-yhdistekirjolla sekä sijainnilla ja laajuudella rakenteessa on suurempi merkitys. Myös ilmanvaihto ja lämpötila voivat vaikuttaa hajuaistimuksiin ja sisäilmasta mitattaviin pitoisuuksiin. Tulosten perusteella on esitetty etenemismallia PAH-yhdistepitoisten rakennusmateriaalien sisäilmariskien arviointiin sisäympäristössä.

Lue lisää PAHSIS-hankkeesta projektisivuiltamme, hankkeesta kertovasta uutisesta sekä Työterveyslaitoksen sivuilta.

Ilmanvaihdon mittaus ja säätöprojektien toteuttaminen

Iltapäivän viimeisessä sessiossa keskusteltiin ilmanvaihdon puhdistuksesta ja säädöstä tilaajan näkökulmasta. Session ensimmäisenä alustuspuheenvuorona oli Toni Lammin esitys Ilmanvaihdon mittaus- ja säätöprojektien toteuttaminen. Lammi esitteli Motivan tuoretta Ilmavirtojen säädöt ja tarkastukset palvelukiinteistössä -tilaajan opasta sekä oppaan laatimisessa hyödynnettyä kiinteistönomistajien kyselyä. Ilmavirtojen ja painesuhteiden säätöjä ja tarkastuksia voidaan tehdä monista eri lähtökohdista, mutta yleisimmin ne ovat osa rakennuksen normaalia kunnossapitoa. Samassa yhteydessä on usein hyvä tarkastella ilmanvaihdon ja muiden taloteknisten järjestelmien toimivuutta ja tehdä tarpeelliset muutos-, korjaus- tai parannustyöt, joiden avulla rakennuksen energiatehokkuutta ja sisäolosuhteiden hallintaa voidaan parantaa. Lammi myös korosti, että lähtötilanne selvitetään useassa mittaus- ja säätöprojektissa liian suppeasti, mikä voi aiheuttaa haasteita projektin onnistumiselle. Esitelty opas antaa palvelukiinteistöjen omistajille ja hallinnoijille tietoa ja keinoja ilmanvaihdon mittaus ja säätötöiden tilaamiseen sekä ilmavirtojen ja painesuhteiden tarkastamiseen sekä seurantaan.

Tapahtuman tunnelmia