AFRY oli mukana kokoamassa hyvän mallinnuksen kriteerejä ympäristövaikutusten arviointiin
AFRY oli mukana kokoamassa hyvän mallinnuksen kriteerejä ympäristövaikutusten arviointiin
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan VESIMALLIT-hankkeessa määriteltiin kriteerit ympäristölupaa varten tehtäville vesistömallinnuksille. Kriteeristö helpottaa lupaprosessia sekä hakijan että lupaviranomaisen näkökulmasta ja auttaa ympäristövaikutusten hallinnassa.
Ympäristövaikutusten arvioinnissa käytettävien mallinnuksien rooli on viime vuosina korostunut ympäristölupaprosessissa, kun EU:n vesipuitedirektiiviin pohjautuvat vesienhoidon ympäristötavoitteet on todettu oikeudellisesti sitoviksi Euroopan unionin tuomioistuimessa ja Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. 7. helmikuuta julkaistu hankeraportti kokoaa hyvän mallinnuksen kriteerit ja ehdottaa täsmennyksiä lainsäädäntöön ja ympäristölupaprosessin käytäntöihin.
AFRY oli mukana hankkeessa kokoamassa hyvän mallinnuksen kriteerejä yhdessä Suomen ympäristökeskuksen, GAIA Consultingin ja Itä-Suomen yliopiston kanssa.
”Toiminnanharjoittajan näkökulmasta raporttiin kootut hyvän mallinnuksen kriteerit voivat auttaa esimerkiksi mallinnustöihin liittyvien tarjouspyyntöjen laatimisessa ja tarjousten arvioinnissa”, sanoo AFRYn vanhempi konsultti Hannu Lauri.
Hankeraportin mukaan hyvällä mallinnuksella on kolme ydinvaatimusta:
- Ympäristövaikutusten arvioinnissa käytettävän mallin tulee olla pätevä eli sillä tulee olla vahva tieteellinen perusta.
- Mallin tulee myös sopia lupaprosessin tarpeisiin.
- Lisäksi mallin tulee olla eri osapuolten hyväksymä ja puolueeton.
Mallinnuksen rooli ja vastuunjako kaipaavat selvennystä sääntelyssä
Euroopan unionin tuomioistuimen ja Suomen korkeimman hallinto-oikeuden mukaan ympäristölupaa ei voida myöntää sellaiselle hankkeelle, joka heikentää vesimuodostuman yhdenkin laadullisen tekijän tilaa tai vaarantaa vesimuodostuman hyvän tilan saavuttamisen.
Tutkijat havaitsivat suomalaisessa lainsäädännössä useita kipupisteitä:
- Oikeudellisesti on osittain epäselvää, miten luvanhakijan vastuu vesiympäristöön kohdistuvien ympäristövaikutusten selvittämisestä ja viranomaisen vastuu yleisen ympäristötiedon tuottamisesta jakaantuvat.
- Selvitysten riittävyydelle ei ole selviä oikeudellisia edellytyksiä, eikä mallinnuksesta säädetä varsinaisesti lainkaan.
- Lisäksi hankkeiden vaikutuksiin liittyviä epävarmuuksia ei ole mahdollista hallita kovin tehokkaasti lupien jälkikäteisen muuttamisen avulla.
Raportti sisältää ehdotuksia ja parannuksia myös sääntelyyn ja käytäntöihin. Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Tutustu raporttiin: Kriteereistä selkeyttä uusien hankkeiden ympäristövaikutusten mallintamiseen: VESIMALLIT-hankkeen loppuraportti
